Ryhmäkokousviikolla on jatkettu ryhmien järjestäytymistä ja koko parlamentin järjestäytymisen valmistelua. Viikko oli takaraja myös poliittisten ryhmien muodostamiselle. Ja tietysti Ranskan ja Britannian vaalit ovat puhuttaneet parlamenttia, koko Eurooppaa ja myös maailmaa.
Tässä uutiskirjeessä:
Seitsemän ryhmää syntyi
Itärajan tarpeet demarien ykköstavoitteisiin
Ranska järisyttää itseään ja Eurooppaa
Biden luopumassa?
Britanniassa Labour valtaan
Uutiskirjeen vierailuryhmä herätti suuren innostuksen
Ensi viikko
Seitsemän ryhmää syntyi
Vaalien jälkeen on parlamenttiryhmien muodostamisen osalta ollut melkoista hälinää niin äärioikealla kuin -vasemmallakin. Mutta suurista puheista huolimatta kävi niin, että mitään merkittäviä muutoksia parlamentin ryhmäjakoon ei määräpäivään mennessä tapahtunut.
Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan 23 jäsentä vähintään neljäsosasta jäsenvaltioita. Käytännössä siis hyväksyttävässä poliittisessa ryhmässä on oltava jäseniä seitsemästä jäsenvaltiosta. Vaikka ryhmien muodostamisen määräaika menikin tällä viikolla umpeen, on poliittisten ryhmien ilmoitettava nimensä, kokoonpanonsa sekä poliittinen julistuksensa lopullisesti 15.7. mennessä parlamentin puhemiehelle. Poliittinen julistus käsittää ryhmän arvot ja päämäärät. Puhemies ilmoittaa poliittisten ryhmien perustamisesta 16. heinäkuuta parlamentin järjestäytymisistunnossa.
Näyttää siltä, ettei ainakaan tässä vaiheessa toteudu Unkarin Viktor Orbanin yritys koota äärioikealle laidalle uutta virallista ryhmää. Tapahtumat osoittavat jälleen, kuinka oikealla laidalla on paljon puhetta, julistusta ja lupausta helpoista ratkaisuista, mutta ensimmäiset vaikeudet tulevat, kun pitäisi löytää yhteisymmärrys tavoitteista ja toiminnasta edes oikean laidan omien meppien kesken.
Vasemmistoliitto jatkaa vanhassa ryhmässä. Vaikka Irlannin kaksi vanhakantaisesta meppiä Mick Wallace ja Clare Daly eivät tulleet vaaleissa valittua, ryhmässä näyttää jatkuvan aikaisempi eurooppalaiseen yhteistyöhön varauksellisesti suhtautuva linja. Voi siis odottaa, että todellista tukea Ukrainan auttamiseen tältä ryhmältä ei ikävä kyllä ole tulossa ja ryhmä jatkossakin pyrkii pikemminkin heikkoon kuin vahvaan unioniin.
Itärajan tarpeet demarien ykköstavoitteisiin
Tein paljon työtä sen hyväksi, että EU:n itärajan seutujen asema tunnistettaisiin ryhmämme tavoitteissa ensi viikolla alkavissa neuvotteluissa. Teimme tässä hyvää yhteistyötä paitsi Baltian delegaatioiden myös Puolan demarien kanssa. Saimme ilahduttavasti myös tukea muista pohjoismaista.
Unionin itäiset alueet tarvitsevat tukea selviytyäkseen sodan suorista vaikutuksista talouteen ja Venäjän laajoista hybridioperaatioista. Raja-alueita ei pidä jättää omilleen, sillä kysymys on isossa kuvassa koko unionin tulevaisuudesta. Tässä meidän suomalaisten tulee esiintyä aktiivisesti juuri nyt, kun kootaan ohjelmaa tulevalle parlamenttikaudelle.
Sd-ryhmä vaatiikin nyt itäisten raja-alueiden avuksi tukimuotoa, jonka toteutustapa voisi olla samantyylinen kuin unionia haastaneessa Britannian EU-erossa, jonka vaikutuksia korjaamaan kehitettiin Brexit-tuki-instrumentti. Vaatimus on kova, mutta kovia ovat EU:n itärajan ongelmatkin.
S&D-ryhmä on linjannut vaatimuslistassaan myös vahvasti perusoikeuksiin, työelämään, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävään talouteen liittyviä teemoja. Ursula von der Leyen saapuu S&D-ryhmän kuultavaksi tiistaina 9.7. ja tapaamiseen on varattu kolme tuntia. Ratkaisevaa on, millaisen ohjelman von der Leyen komissiolle seuraavaksi viideksi vuodeksi esittää, ja miten demareiden tavoitteet ovat siinä huomioitu.
Parlamentti äänestää komission puheenjohtajasta näillä näkymin heinäkuun puolivälin täysistunnossa. Ryhmämme äänestyspäätös tuesta von der Leyenin uudelleenvalinnalle tehdään sen jälkeen, kun näemme, miten hän on sitoutunut ryhmämme tavoitteiden eteenpäin viemiseen.
Ranska järisyttää itseään ja Eurooppaa
Ranskan äärioikeiston menestys ensimmäisen kierroksen parlamenttivaaleissa kertoo täydellisestä turhautumisesta presidentti Macroniin. Marine Le Penin puolue otti kolmanneksen äänistä. Myös vasemmistokoalitio sai hyvän tuloksen ja 28 prosenttia äänistä. Macronin puolue jäi pronssisijalle 20 prosentin kannatuksellaan.
Toisella kierroksella keskustan ja vasemmiston puolueet pyrkivät yhdistämään voimansa ja estämään äärioikeistoa saamasta enemmistöä kansalliskokoukseen. Tämän viikon kommenttien perusteella tämä voi hyvinkin onnistua, mutta parhaimmillaankin tuloksena taitaa olla sirpaleinen parlamentti, jossa hallituksen muodostaminen käy vaikeaksi. Eurooppa-politiikkaan on siis väistämättä tulossa yksi epävarmuustekijä lisää.
Biden luopumassa?
Yhdysvaltain presidentinvaalit puhuttavat nekin yhä enemmän. Presidenttiehdokkaiden vaaliväittely sujui demokraattien kannalta surkeasti. Istuva presidentti Joe Biden on selvästikin huonommassa kunnossa kuin viralliset kommentit ovat antaneet ymmärtää. Samaan aikaan Yhdysvaltain korkein oikeus teki entisen presidentin Donald Trumpin toiveiden mukaisen merkittävän ennakkopäätöksen, jossa presidentti saa syytesuojan kaikista tekemisistään virkatoimista. Nähtäväksi jää, tarkoittaako päätös myös sitä, että Trumpin yritys mitätöidä edellisten presidentinvaalien tulos nauttii syytesuojaa. Yhdysvalloissa asiat eivät ole hyvin.
Demokraattiystäväni sanoivat jo viime syksynä, että demokraatit joutuvat vielä vaihtamaan presidenttiehdokastaan puoluekokoukseen tultaessa. Keskustelu näyttää nyt kiihtyvän ja elokuun puoluekokous odottaa Bidenin omaa johtopäätöstä.
Britanniassa Labour valtaan
Brittien torstaiset parlamenttivaalit johtavat hallituksen vaihtumiseen. Työväenpuolueen tulos oli ylivoimainen viime vuosikymmenten historiassa. Konservatiivien tappio oli pitkälti seurausta Brexit-politiikan täydellisestä epäonnistumisesta. Luvattua ihanuutta EU:n ulkopuolella ei löytynyt, ei tullut hienoja kauppadiilejä muun maailman kanssa ja maan talous ajautui pitkäaikaiseen epävakauteen.
EU-parlamentin Iso-Britannia-delegaation jäsenenä minulla on ollut hyvä mahdollisuus tutustua tulevaan maan johtoon. Uusi pääministeri Keir Starmer ja hänen joukkonsa ovat maltillisia ja Eurooppa-yhteistyötä rakentavia. Uskon, että Britannian uusi johto tulee olemaan valmis viime vuosia parempaan yhteistyöhön EU:n kanssa.
Uutiskirjeen vierailuryhmä herätti suuren innostuksen
Kuten viime viikon uutiskirjeessä kerroin, avautuivat uuden parlamenttikauden myötä myös uudet vierailumahdollisuudet tutustumaan Euroopan parlamentin – ja laajemminkin Euroopan unionin – toimintaan ja päätöksentekoon.
Näistä vierailuista ensimmäinen eli 17.-19.10.2024 tapahtuva vierailu Brysseliin saavuttikin heti suuren suosion ja paikat täyttyivät ennätysajassa. Nyt jäljellä on varapaikkoja, jotka toki saattavat avautua täytettäväksi, kun lopulliset vahvistusviestit nyt ilmoittautuneille lähtevät ensi viikon alussa.
Jos siis haluat ilmoittautua tässä vaiheessa varapaikalle odottamaan mahdollisen varsinaisen vierailupaikan vapautumista, tee se nyt tämän ilmoittautumislinkin kautta. Vapautuvat varsinaiset paikat täytetään varapaikoilta ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli ilmoittaudut nyt varapaikalle ja sinulle vapautuu paikka varsinaiselle vierailulle, olemme sinuun välittömästi yhteydessä sähköpostitse.
Euroopan parlamentti tukee vierailua taloudellisesti. Tuen jälkeen vierailun omavastuuosuus on kahden hengen huoneessa majoittuessa 430 € ja yhden hengen huoneessa majoittuessa 560 €. Tämä hinta pitää sisällään lennot Helsinki-Bryssel-Helsinki, lentokenttäkuljetukset Brysselissä, majoitukset aamiaisineen Thon Hotel EU:ssa aivan EU-korttelien ytimessä sekä illallisen Eeron kanssa ja lounaat kahtena ensimmäisenä vierailupäivänä.
Ensi viikko
Tulevan viikon kiinnostavin päivä omalla kohdallani on tiistai, sillä komission puheenjohtajana jatkokautta havitteleva Ursula von der Leyen saapuu demariryhmämme kuultavaksi. Ratkaisevaa hänen valintansa kannalta on, millaisen ohjelman von der Leyen komissiolle seuraavaksi viideksi vuodeksi esittää, ja miten demareiden tavoitteet ovat siinä huomioitu. Parlamentti äänestää komission puheenjohtajasta näillä näkymin heinäkuun puolivälin täysistunnossa. S&D-ryhmän äänestyspäätös tuesta von der Leyenin uudelleenvalinnalle tehdään sen jälkeen, kun näemme miten, hän on sitoutunut ryhmämme vaatimusten edistämiseen.
Ensi viikolla parlamentin järjestäytyminen jatkuu ja poliittiset ryhmät kokoustavat tiiviisti. Nyt kun ryhmien kokoonpanot alkavat olla selvillä, on aika jakaa paikat parlamentin johtotehtävissä ja valiokunnissa. Näistä kaikista olisi päästävä sopuun mieluusti ensi viikon aikana, jotta seuraavalla viikolla Strasbourgissa kokoontuva täysistunto voi äänestää päätösten hyväksynnästä.
Muutoinkin valmistautuminen täysistuntoon on vahvasti ensi viikon asialistalla. Virallisesti kausi 2019-24 päättyy tiistaina 16.7. ja uuden parlamentin kausi alkaa 17.7., eli täysistunto on siinäkin mielessä tärkeä viikko. Strasbourgin täysistuntoon odotetaan paikalle niin päättyvän kuin uudenkin kauden parlamentin jäseniä.