EU-parlamentin konservatiivien hahmottelema Venäjä-strategia ei luo edellytyksiä EU:n ulkopolitiikan uudistamiseen eikä toteuttamiseen

Euroopan parlamentin täysistunto on käynnissä Ranskan Strasbourgissa. Huomenna täysistunnon asialistalla on Venäjä-mietinnöstä äänestäminen.

Mietinnössä tuodaan esiin huoli Venäjän kansalaisyhteiskuntaa ja poliittista oppositiota sortavista toimista. Viikonloppuna Venäjällä käytäviä Duuman vaaleja on edeltänyt useita lakiuudistuksia, jotka tosiasiassa rajoittavat poliittisen opposition toimintamahdollisuuksia ja kansalaisoikeuksia. Niiden nojalla erityisesti hallintoa haastavien järjestöjen ja tiedotusvälineiden toimintamahdollisuuksia ja myös yksittäisten kansalaisten poliittista osallistumista on rajoitettu.

EU:n Venäjä-suhteita ohjaavaa viittä periaatetta tulisi parlamentin mukaan nyt päivittää ja EU:n Venäjä-strategia uudistaa. Viisi periaatetta ovat:

1) Itä-Ukrainan konfliktia koskevien Minskin sopimusten täytäntöönpano on avainedellytys merkittäville muutoksille EU:n suhtautumisessa Venäjään;
2) EU:n suhteita itäisiin kumppaneihin ja muihin naapurimaihin myös Keski-Aasiassa vahvistetaan;
3) EU:n selviytymiskykyä vahvistetaan (esimerkiksi energian toimitusvarmuudessa, hybridiuhkien torjunnassa tai strategisessa viestinnässä);
4) valikoiva kanssakäyminen Venäjän kanssa on mahdollista EU:lle tärkeissä aiheissa;
5) on lisättävä ihmisten välisiä yhteyksiä ja tuettava Venäjän kansalaisyhteiskuntaa.

Nyt äänestettävä, Liettuan entisen pääministerin, konservatiivipoliitikko Andrius Kubiliuksen johdolla tehty kannanottoluonnos menee kuitenkin esityksissään pahasti äärimmäisyyskantoihin, joita en voi tukea. Ehdotukset ovat kovin kaukana EU-neuvoston ulkopolitiikan ja Suomen ulkopolitiikan linjoista.

Kubiliuksen keskeinen ehdotus on, että EU:n Venäjä-yhteistyö tehtäisiin ehdolliseksi ja kohdistettaisiin kansalaisyhteiskuntaan ikään kuin ohittaen Venäjän hallinto. Voi kysyä, kuinka realistista ja toimivaa on rakentaa ulkopolitiikkaa ja kanssakäymistä tällaisten hallitusvaihdokseen tähtäävien tavoitteiden pohjalta.

Edelleen Kubilius esittää, että Venäjä suljettaisiin kansainvälisen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle. Kansainvälisten maksujen estäminen tarkoittaa käytännössä kaikenlaisen kaupankäynnin merkittävää vaikuttamista tai lopettamista. Kannanottoluonnoksen esityksiin kuuluu myös uhkaus lopettaa kaasun ja öljyn tuonti Venäjältä. Tällä kannanotolla EU tekisi juuri sen, mitä EU on varoittanut Venäjää tekemästä, eli öljyn ja kaasun käyttämistä poliittisena aseena. Kannanottoesitys vaatii myös, ettei Nordstream-kaasuputkea oteta käyttöön, vaikka se valmistuikin.

Luonnoksessa esitetään myös eurooppalaisen puolustuksen vahvistamista NATOn puitteissa. Eurooppalainen puolustuksessa ja turvallisuusalalla yhteistyö tehtäisiin näin riippuvaiseksi NATO-päätöksistä.

EU-parlamentin konservatiivien hahmottelema Venäjä-strategia ei luo edellytyksiä EU:n ulkopolitiikan uudistamiseen eikä toteuttamiseen. Siksi en tule äänestämään ehdotuksen puolesta.

Vieritä ylös