Eero Heinäluoma

Rooseveltista Eurooppaan

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.1.2020

Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt jäi historiaan vuoden 1932 New Deal -ohjelmallaan, joka käänsi Yhdysvaltain talouden suuresta lamasta uuteen kasvuun, vähensi köyhyyttä ja yhteiskunnallisia ristiriitoja. Ohjelma sisälsi laajoja julkisia investointeja, jotka paitsi käynnistivät taloutta ja lisäsivät työpaikkoja myös loivat tulevaisuususkoa. Tärkeällä sijalla oli myös kansalaisten sosiaalisen turvallisuuden parantaminen, pakollinen työttömyysvakuutus ja minimipalkka.

New Deal -ohjelma antoi vuosikymmeniksi maailman suurimmalle teollisuusvaltiolle suuntaa ja jätti pitkäaikaisen jäljen läntisen maailman talousajatteluun. Se oli radikaali käänne talouslamaa edeltäneeseen ajatteluun.

Euroopan unioni rakentaa nyt omaa historiallista ohjelmaansa, Green Dealia, vihreän kehityksen ohjelmaa. Sen tekotavassa ja tarpeessa on paljon yhtymäkohtia amerikkalaiseen esikuvaansa. Emme ole suuressa lamassa, mutta ilman aktiivisia toimia riskinämme ovat yhtä lailla talouden suuret vaikeudet, yhteiskunnalliset ristiriidat, uudet kansainvaellukset ja uutena asiana moninaiset luonnonkatastrofit.

Komissio julkisti oman esityksensä tämän päivän New Dealistä joulukuussa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on kunnianhimoinen toimenpidepaketti, jonka iso tavoite on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä. Tämä tehdään esimerkiksi laajoilla julkisilla investoinneilla ja panostamalla uuteen yritystoimintaan. Samalla lähtökohta on, että muutos tehdään reilulla tavalla ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti huomioiden alueiden erityistarpeet.

Tällä viikolla komissio täsmensi suunnitelmiaan ja esitteli Euroopan historian suurimman investointiohjelman. EU varautuu rahoittamaan ilmastomuutokseen vastaamista tuhannen miljardin euron investoinneilla seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tiedossa on, ettei tämäkään raha ole vielä riittävä, jotta siirtyminen hiilidioksidivapaaksi maanosaksi voisi tapahtua 2050 mennessä. Investointeja tarvitaan uusiutuvaan energiaan, uuteen teknologiaan, kierrätykseen ja liikenneyhteyksiin.

Vihreän kehityksen investointiohjelmassa keskitytään kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat julkinen rahoitus, edellytysten luominen ja käytännön tuki. Kestävyysperiaatteiden mukainen rahoitus, budjetointi ja hankinnat nostetaan keskiöön. Tämä ohjaa jatkossa sekä julkisia että yksityisiä toimijoita.

Ohjelmassa on mukana myös oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi. Sadan miljardin euron paketista ohjataan investointeja alueille, jotka kiistatta tulevat kärsimään välttämättömästä muutoksesta. Tiedossa on rahaa esimerkiksi uudelleenkoulutukseen ja uusien taloudellisten mahdollisuuksien kehittämiseen.

Parlamentti on kohtuullisen tyytyväinen komission liikkeellelähtöön ja hyväksyi keskiviikkona Strasbourgissa neljän suurimman ryhmän tuella päätöslauselman, joka antaa suuntaa ohjelman jatkolle.

Parlamentti on valmis tiukentamaan ilmastotavoitteita mutta näkee välttämättömänä osana sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta huolehtimisen – aivan kuten lähes 90 vuotta sitten New Dealissä.

Suomalaisille merkittävää on, että parlamentin suuri enemmistö asetti metsäpolitiikan oikeisiin raameihinsa. EU-parlamentti näkee metsien moninaiskäytön edut sekä huomioi hyvän metsänhoidon ja kestävän puun käytön merkityksen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomalaisten euroedustajien yhteistyökyvyllä oli tärkeä rooli tässä kannanotossa, joka ei syntynyt ilman vaikeuksia.

Green Deal on otettava Suomessa vakavasti. Meidän kannattaa sopeuttaa toimintamme tähän suureen linjaukseen ja varmistaa, että saamme oman osuutemme siihen liittyvästä jättiläismäisestä EU-rahoituksesta. Näin varmistamme, että edelläkävijyydestä on meille tuotannollista, teollista ja kaupallista hyötyä.

Vieritä ylös