Hyvää naistenpäivää!
Tasa-arvo on kaikkien yhteinen asia. Olemme pitkään tottuneet siihen, että naisten oikeudet ja tasa-arvo ottavat askeleita eteenpäin. Tasa-arvoa ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä, sillä naisten oikeuksia ja tasa-arvon saavutuksia joudutaan puolustamaan myös Suomessa. Eurooppalainen sosialidemokratia on jatkossakin eturivissä, kun tasa-arvoa viedään eteenpäin.
Tällä viikolla on pidetty ryhmäkokousviikkoa samalla kun on makusteltu tuoreinta europarlamentaarikkojen vaikuttavuusarviointia.
Tässä uutiskirjeessä:
Sijoitus Suomen vaikutusvaltaisimpien meppien joukossa
Yritysvastuulaista loppusuoran kamppailu
Budjetissa 2025 panostusta turvallisuuteen, nuoriin ja kuluttajien asemaan
Budjettivastuullisuus ja liikkumavara on yhdistettävissä
Piensijoittajien aseman parantamisesta kiistellään edelleen
Komissiolta esityksiä yhteisen puolustuksen lujittamiseksi
Harjoittelijaksi Euroopan ytimeen
Täysipainoinen viikonvaihde
Ensi viikko
Sijoitus Suomen
vaikutusvaltaisimpien meppien joukossa
Europarlamentaarikkoja vertailevassa tutkimuksessa on laitettu mepit järjestykseen työn vaikuttavuuden ja poliittisen vaikutusvallan perusteella. Suomalaiset pärjäsivät vertailussa erinomaisesti; viisi suomalaista sadan vaikutusvaltaisimman joukossa on yli kaksinkertainen määrä meppilukuumme verrattuna.
Sijoituin listalle kahdessa sarjassa; pääomamarkkinoita ja finanssipolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa sijalle 8. ja kaikkien europarlamentaarikoiden vaikuttavuutta arvioitaessa sijalle 26. Euroopan parlamentin 705 jäsenen joukossa.
Sijoitukset tulivat itselleni iloisena tietona. Perinteisesti kärkisijoilla nähdään suurten EU-maiden pitkään istuneita meppejä, mutta on hienoa nähdä, että pienenkin maan uutena edustajana voi kovalla työllä tulla noteeratuksi.
Kun saa työstää tärkeitä lakikokonaisuuksia niistä vastaten, tulee nimikin tutuksi niin kollegoille kuin laajemmin asiantuntijoille ja kansalaisyhteiskunnalle. Tärkeintä tietysti on, että olen saanut paljon lainsäädäntövastuuta ja hankkeet on lähes kokonaisuudessaan saatu maaliin, ja vieläpä kohtalaisen hyvin tuloksin.
EU Matrix julkaisee vuosittain Euroopan parlamentin jäsenten työn vaikuttavuutta arvioivan MEP Influence Index -tutkimuksen, jossa europarlamentaarikoita arvioidaan politiikan sektoreittain sekä yleisellä tasolla.
Yritysvastuulaista loppusuoran kamppailu
Brysselissä osoitettiin tällä viikolla mieltä yritysvastuulain puolesta. Huolestuneet mielenosoittajat toivat terveisensä myös Suomen pysyvälle edustustolla täällä. Syy mennä Suomen edustustolle on selkeä; Suomi kuului maihin, jotka vastustivat neuvostossa yritysvastuulain hyväksymistä sen jälkeen, kun asia oli jo kertaalleen sovittu parlamentin ja neuvoston välillä. Torstaina 7.3. pääministeri Petteri Orpo viestitti, että Suomi olisi valmis hyväksymään yritysvastuulain, joskin ajaen edelleen heikennyksiä lain sisältöön.
Yritysvastuulaki on tarpeellinen, sillä se varmistaa, että yritykset kantavat aidosti vastuunsa niin ympäristöstä kuin henkilöstöstään. Eurooppalaiset yritykset voivat pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa vain sitoutumalla korkeaan etiikkaan, sillä sitä kansalaiset yhä enemmän vaativat ja arvostavat. Suomessa paljon puhuttanut mahdollisuus antaa asiansa hoidettavaksi kollektiivisesti paitsi asianajotoimistoille myös asiaa tunteville järjestöille ei ole Keski- tai Etelä-Euroopassa herättänyt suurta polemiikkia.
Kanneoikeushan tarkoittaa sitä, että ihminen voi käyttää asianajajaa asiansa hoitamiseen; tuo asianajaja voi olla yhtä hyvin kuluttajajärjestö, ympäristöjärjestö kuin ammattijärjestö, siinä missä asianajotoimistokin. Suomessa menettely on jo hyväksytty vuosikymmeniä sitten niin, että kuluttaja-asiamiehen on mahdollisuus nostaa kanne yksittäisten kuluttajien puolesta.
Kanneoikeus on erityisen tärkeä tilanteissa, joissa yksittäistä kansalaista on vastassa miljardiliikevaihdon monikansalliset jättiyritykset. Jos saatavia on satoja tai tuhansia euroja, ei kukaan ole halukas lähtemään kymmeniä tuhansia maksavaan oikeudenkäyntiin, jossa on vastassa Amazonin tai Googlen kaltaisia valtavia jättejä, jotka voivat maksaa miljoonia ja satoja miljoonia oikeudenkäyntikuluja ilman minkäänlaisia vaikeuksia. Kansainvälisesti tiedossa on, että esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevia hyväksikäytetään työmarkkinoilla. Tähän EU:n yritysvastuulaki olisi muun muassa kanneoikeudella puuttunut.
Suomen toiminta yritysvastuulakia koskevan sovun avaamisessa ei ole ollut eduksi maakuvallemme. Orpon hallitus on asemoimassa Suomea EU:n konservatiiviseen nurkkaan, jossa unohtuvat ympäristövastuu, ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet.
Kanneoikeuden vesittäminen yritysvastuulaista kertoo, ettei hallitus ota vakavasti sen paremmin kehitysmaiden kuin kehittyvienkään maiden työntekijöiden mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan. Miten kehitysmaiden alipalkatut työntekijät tai pienipalkkaiset eurooppalaiset työntekijät voivat ajaa asiaansa tai kysyä ympäristövastuun perään yksilöinä, jos vastassa ovat monikansalliset amerikkalaiset jätit, joille sadankaan miljoonan asianajomenot eivät ole mikään ongelma?
Budjetissa 2025 panostusta turvallisuuteen,
nuoriin ja kuluttajien asemaan
Budjettivaliokunnassa on käynnistynyt EU:n vuoden 2025 budjetin valmistelutyö. Valiokunta äänesti alkuviikosta suuntaviivoista, joissa parlamentti esittää toiveitaan vuoden 2025 budjettia koskien. Parlamentti toivoo komission huomiovan parlamentin esitykset valmistellessaan budjettiehdotustaan.
Valiokunnan mietinnössä huomioidaan keskeiset ajankohtaiset haasteet, kuten Ukrainan sota sekä investoinnit puolustukseen ja strategisiin prioriteetteihin; tutkimukseen, puhtaaseen energiantuotantoon ja kestävään eurooppalaiseen teollisuuteen. Lisaksi parlamentti korostaa tarvetta satsata nuoriin ja nuorten koulutukseen, ja mahdollisuuksien edistämiseen esimerkiksi Erasmus-ohjelman kautta.
Mietintöön lisättiin aloitteestani vaatimus, että pankki- ja rahoitusalan tulee toimia kansalaisten ja kuluttajien eduksi. Tämä edellyttää riittävää EU-valvontaa ja riittävien resurssien ohjaamista Euroopan finanssivalvontaviranomaisille ja –virastoille. EU-virastojen valvontavastuut ja tehtävät kasvavat tulevina vuosina uuden lainsäädännön myötä. Tästä esimerkkinä pian voimaan astuva vakuutusyritysten vakavaraisuutta koskeva Solvenssi II -lakiuudistus, jossa toimin oman ryhmäni neuvottelijana.
Seuraavaksi mietintö vuoden 2025 suuntaviivoista etenee täysistunnon äänestettäväksi ensi viikolla.
Budjettivastuullisuus ja liikkumavara on yhdistettävissä
Äänestimme maanantaina talous- ja rahavaliokunnassa parlamentin ja neuvoston saavuttamasta neuvottelutuloksesta EU:n uusiksi finanssipoliittisiksi säännöiksi. Sopu sai odotetusti mepeiltä hyväksynnän, vaikkakin jonkin verran valiokuntaa jakaen.
Pidän itse kuitenkin hyvänä, että uudet säännöt saadaan aikaan. Tarvitsemme unionissa budjettivastuuta samalla myös jättäen jäsenmaille liikkumavaraa tehdä investointeja muun muassa vihreän siirtymän ja digitalisaation aloilla.
Piensijoittajien aseman
parantamisesta kiistellään edelleen
Pien- ja yksityissijoittajien aseman parantamiseen tähtäävän lakipaketin osalta saimme kuluneella viikolla uusia kompromissiehdotuksia parlamentin pääneuvottelijalta, ranskalaiselta liberaalikollega Stephanie Yon-Courtinilta. Ehdotuksia tullaan käsittelemään seuraavissa parlamentin poliittisten ryhmien välisissä neuvotteluissa ensi viikon tiistaina, jota ennen punnitsemme sisäisesti omassa sosialidemokraattien talous- ja raha-asioiden työryhmässä kantaamme.
Sen voi kuitenkin jo sanoa, etteivät ehdotukset näytä kovinkaan kunnianhimoisilta. Omalle ryhmälleni on ollut alusta asti selvää, ettei nykyisessä tilanteessa pysyminen tarjoa kuluttajien kohtaamiin korkeisiin kustannuksiin tai sijoitusmarkkinoiden eturistiriitoihin vastauksia.
Komissiolta esityksiä
yhteisen puolustuksen lujittamiseksi
Euroopan komissio antoi tiistaina pitkään odotetun ja erittäin tarpeellisen esityksensä ensimmäiseksi EU-tason puolustusteolliseksi strategiaksi. Viimeistään Venäjän aloitettua täysimittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaan, on tarve vahvistaa unionin turvallisuus- ja puolustuspoliittista roolia käynyt ilmeiseksi.
Laajalla toimenpidepaketilla komissio pyrkii nyt vahvistamaan EU:n puolustusteollista asemaa ja esittää sen rinnalla muun muassa uutta 1.5 miljardin euron puolustusinvestointiohjelmaa. Tarkoituksena olisi näin esimerkiksi kannustaa jäsenmaita puolustusalan yhteishankintoihin ja tukea puolustusteollisuutta sen tuotantokapasiteetin nostamisessa. Samalla strategia sisältää myös Ukrainan tukemiseen tähtääviä esityksiä.
Kokonaisuudessaan tärkeitä ja tarpeellisia avauksia, joiden edistämisestä täytyy huolehtia niin jäsenmaiden kuin EU-parlamentinkin vahvalla yksituumaisuudella. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman teki vastaavanlaisia esityksiä tuoreessa MTV:n uutisextrassa.
Euroopan parlamentin puolella pohdimme puolustuskokonaisuuksien kehittämistä ensi viikolla turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan kokouksessa, jossa komissaari Thierry Bretonin on määrä esitellä komission ehdotuksia.
Harjoittelijaksi Euroopan ytimeen
Francis Vals- harjoitteluhaku parlamentin demariryhmässä on nyt auki. Harjoittelut alkavat syksyllä 2024. Tällä hakukierroksella ryhmään palkataan suomalainen harjoittelija, joten nyt kannattaa hakea tai vinkata hausta tutuille.
Valittavan harjoittelijan tulee olla iältään 18-35-vuotias, EU:n jäsenvaltion kansalainen ja hänellä tulee olla korkeakoulututkinto. Kielivaatimuksena on erinomainen osaaminen englannin tai ranskan kielistä, jonka lisäksi hyvä tuntemus toisesta virallisesta EU-kielestä on eduksi. Ja koska harjoittelija palkataan S&D-ryhmään, on ryhmän arvojen sisäistämisellä merkitystä. Lisätiedot tehtävästä ja siihen hakemisesta löytyvät S&D:n nettisivuilta.
Mikäli tarkempia kysymyksiä herää, voi yhteyttä ottaa avustajaani Ellen Peterséniin, joka on entinen Francis Vals -harjoittelija ja nykyisin keskeinen avustajani erityisesti kansainvälisen politiikan ja turvallisuuden asioissa.
Täysipainoinen viikonvaihde
Tätä uutiskirjettä viimeistelen yli 300 demarin joukossa SDP:n Tulevaisuusfoorumissa Helsingin Paasitornissa. Upea, tulevaisuuteen suuntaava tapahtuma, tasokkaita pohjapuheenvuoroja, vilkasta työpajatyöskentelyä ja ennen kaikkea riemastuttavia tapaamisia niin vanhojen tuttujen kuin aivan uusienkin demarikasvojen kanssa.
Käydyissä keskusteluissa on tullut hyvin selväksi, mitä ainakin tämä tulevaisuutta tekevä porukka Euroopan unionilta odottaa. Turvallisuuden takaaminen, yhteisen puolustuksen vahvistaminen, kansalaisten työllisyyden ja toimeentulon turvaaminen sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen on noussut monissa keskusteluissa esille. Samaan aikaan myös jo tämän parlamentin keskeisten uudistusten, kuten esimerkiksi Green Dealin kunnianhimoinen jatkaminen ja työntekijöiden minimiturvan vahvistaminen tuntuvat olevan tulevaisuusfoorumin osallistujille tärkeitä aihealueita.
Huomenna lauantaina on vuorossa Tampere, jossa osallistun Tampere-talolla JHL:n suureen aktiivitapahtumaan ja sen paneeliin yhdessä liiton uuden puheenjohtajan Håkan Ekströmin ja toimialajohtaja Mari Keturin kanssa. JHL:n tapahtuman lisäksi Tampere-talolla järjestetään lauantaina suuri K-50 messutapahtuma, jossa myös Tampereen sosialidemokraatit ovat näyttävästi mukana. Itse olen lupautunut tapaamaan kansalaisia SDP:n messuosastolle lauantaina klo 11.00 ja 15.30.
Sunnuntaina on kohteena Hanko ja perinteinen Hangon demarinaisten järjestämä Naistenpäivän juhla Hangon kaupungintalolla klo 14 alkaen. Oma panokseni on kertoa siitä, mitä Eurooppaan, Euroopan unioniin ja hieman Suomeenkin tällä hetkellä kuuluu. Juhlan muusta ohjelmasta vastaavat mm. kirjailija Irmelin Sandman-Lilius ja muusikko Mathias Löfstedt.
Ensi viikko
Parlamenttikauden lopun tuntee kyllä kalenterissaan, kun katsoo ensi viikon ohjelmaa. Luvassa on jälleen kerran täysistuntoviikko Ranskan Strasbourgissa, ja äänestyksiä on luvassa hurja määrä. Yleensä täysistunnossa äänestetään kerran päivässä, mutta nyt viimeisteltävää lainsäädäntöä on niin paljon, että päiviin on mahdutettu useampia äänestysistuntoja. Tämä tarkoittaa sitä, että suuri määrä viikosta kuluu perehtyessä äänestysaiheisiin.
Ensi viikolla on odotettavissa myös tärkeä komission esitys koskien Venäjän keskuspankin varoja, joita unionin Venäjän-vastaisten pakotteiden myötä on jäädytettynä arvopaperikeskus Euroclearissa. Viimeisen parin vuoden aikana varat ovat keränneet noin viisi miljardia euroa korkoa ja kysymys kuuluu, miten korkotuottoa nyt voisi hyödyntää Ukrainan tukemiseen. Olen tehnyt tästä asiasta useamman aloitteen viimeisen vuoden aikana, joten odotan jännityksellä komission esitystä.
Suomalaisittain odotettu asia on pääministeri Petteri Orpon vierailu täysistunnossa. Jokaisen EU-jäsenmaan pääministeri käy vuorollaan antamassa katsauksen maansa politiikkaan ja tilanteeseen ja keskiviikkona 13.3. on Orpon vuoro. Orpohan on joutunut tasapainoilemaan EU-politiikassa aika lailla ja onkin mielenkiintoista kuulla, mitä hän kertoo hallituksen linjasta EU-parlamentille.
