Hieno ja eteenpäin katsova puoluekokous on takana. Uusi johto saa hyvän startin, kun mielipidetutkimuksissa SDP on noussut ykköspuolueeksi ja puoluekokouksen linjaukset tehtiin hyvinkin yksituumaisesti.
Ja Brysselin ryhmäkokousviikolla oli puolestaan täysi tohina valmistauduttaessa tulevan viikon syksyn ensimmäiseen täysistuntoviikkoon Strasbourgissa. Hyvältä näyttää syksy.
Viikon uutisiin kuuluu Sanna Marinin ilmoitus jättää eduskunta ja siirtyä kansainvälisiin neuvonantajatehtäviin Tony Blair -instituuttiin. Yhä useampi kollega tulee nyt kysymään, onko mitään mahdollisuuksia, että Sanna Marin olisi valmis lähtemään S&D -ryhmän kärkiehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleihin. Kollegoilta tulevan palautteen pohjalta päättelen, että Sanna saisi kärkiehdokkaaksi hyvinkin laajan tuen. Katsotaan, miten keskustelu alkusyksyn aikana etenee!
Tässä uutiskirjeessä:
- Panostusta Euroopan riippumattomuuteen
- Tuleeko digieuro?
- Nato arvostaa unionin panosta Ukrainan tuessa
- Avoin keskusteluyhteys Turkin kanssa
- Eteenpäin katsova puoluekokous
- Ensi viikko
Panostusta Euroopan riippumattomuuteen
Budjettivaliokunnan ja teollisuusvaliokunnan yhteiskokouksessa torstaina keskusteltiin komission ehdottamasta 10 miljardin euron Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineestä (STEP). Välineen tavoitteena on vahvistaa Euroopan suvereniteettia ja turvallisuutta vähentämällä strategisia riippuvuuksia kolmansista maista sekä vauhdittamalla vihreää ja digitaalista siirtymää. Tavoitteet ovat tärkeitä EU:n kilpailukyvyn ja työpaikkojen kannalta. Investointeja strategisiin toimialoihin täytyy vauhdittaa niin Suomessa kuin koko Euroopassakin.
STEP ei ole uusi rahoitusinstrumentti, vaan komissio on osana EU:n monivuotisen budjetin väliarviointia ehdottanut 10 miljardin euron lisärahoitusta tiettyjen jo olemassa olevien EU-ohjelmien vahvistamiseksi. Komissio ohjaisi lisävaroja InvestEU-ohjelmaan 3 miljardia euroa, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan 0,5 miljardia euroa, Euroopan puolustusrahastoon 1,5 miljardia euroa ja innovaatiorahastoon 5 miljardia euroa.
Lisärahoitustarve katettaisiin kansallisia maksuosuuksia korottamalla. Valtioneuvoston tuoreen U-kirjeen mukaan 10 miljardin lisäyksen seurauksena Suomen jäsenmaksu nousisi vuosina 2024 – 2027 keskimäärin 41 miljoonaa euroa vuodessa. Suomalaisilla toimijoilla olisi mahdollisuus hakea rahoitusta lisäpotista, mutta lopullinen saanto riippuisi siitä miten hyvin suomalaiset toimijat onnistuvat ohjelmien rahoitushauissa.
Innovaatiorahaston 5 miljardin lisäosuuteen komission on kuitenkin ehdottanut rajausta, joka sallisi ainoastaan tiettyjen jäsenmaiden, joiden BKT on alle EU:n keskiarvon, hyötyä tästä rahoituksesta. Tämä rajaisi Suomen kokonaan pois jopa puolesta STEP-välineen 10 miljardin rahoituksesta. Kirjaus on siis ehdottomasti ongelmallinen Suomen kannalta, eikä se muutenkaan ole innovaatiorahaston, joka tähän asti on ollut kaikille avoin rahasto, hengen mukainen.
Budjetti- ja teollisuusvaliokuntien yhteismietinnön esittelijöinä toimivat kaksi EPP:n edustajaa, portugalilainen José Manuel Fernandes sekä saksalainen Christian Ehler. Mietintöluonnoksessa esitetään rahaston kasvattamista 3 miljardilla eurolla sekä poistetaan komission ehdottama rajaus innovaatiorahaston lisärahoituksen kohdistamisesta vain tiettyihin jäsenmaihin.
Parlamentissa löytyy kannatusta STEP-välineelle, mutta keskusteluun nousee varmasti innovaatiorahaston lisärahoituksen jakokriteerit.
Seuraavaksi parlamentin budjetti- ja teollisuusvaliokuntien esittelijät jatkavat mietintöluonnoksen työstämistä neuvottelemalla muiden ryhmien varjoesittelijöiden kanssa kompromisseista.
Tuleeko digieuro?
Talousvaliokunnan puolella kuluneella viikolla puhutti digitaalinen euro, jonka käyttöönottoa on EU:ssa viime vuosien ajan selvitetty. Ajatuksena on, että keskuspankkien liikkeelle laskema euron digitaalinen muoto toisi markkinoille uuden maksuvälineen täydentäen euroseteleitä ja -kolikoita. Euroopan keskuspankin (EKP) toteuttaman selvitystyön tuloksena Euroopan komissio antoi kesäkuussa lakiehdotuksensa digitaaliseksi euroksi.
Keskustelimme parlamentin talousvaliokunnassa maanantaina hankkeesta EKP:n johtokunnan jäsenen Fabio Panettan kanssa, joka onkin pian siirtymässä uusiin tehtäviin Italian keskuspankin pääjohtajaksi. Keskustelu oli hyödyllinen hankkeen selkeyttämiseksi, sillä skeptisyys digitaalista euroa kohtaan on useammassa unionin jäsenmaassa kasvanut siitä, kun ajatus vuonna 2020 ensimmäistä kertaa esitettiin. Parlamentin puolella kysymyksiä herättää etenkin digitaalisen euron tarve ja eroavaisuus nykyisiin maksuvälineisiin sekä yksityisyydensuojan toteutuminen.
Vastauksissaan valiokunnalle Panetta totesi digitaaliselle keskuspankkirahalle olevan tarvetta, kun digitaaliset maksumuodot yhä enenevissä määrin korvaavat käteisen käytön. Digitaalisen euron myötä kuluttajien olisi vastaisuudessakin mahdollista säilyttää olemassa olevat pankkitilinsä ja niiden lisäksi pankkien tulisi tarjota asiakkailleen myös digitaalisen euron palveluita. Samalla koko euroalueella käyvä maksuväline helpottaisi maksamista, sillä kaikissa jäsenmaissa ei edelleenkään ole mahdollista maksaa muulla kuin kotimaisella maksukortilla. Tarjoamalla eurooppalaisen vaihtoehdon yhdysvaltalaisille Visalle ja Mastercardille, voisi sillä olla myös strategista merkitystä Euroopalle.
Yksityisyydensuojaa koskeviin huoliin Panetta vastasi toteamalla, ettei EKP:n tarkoituksena ole seurata kenenkään maksuliikennettä. Komission lakiehdotuksen mukaan henkilötietojen yksityisyys turvattaisiin hyödyntämällä salausta ja salanimiä, eikä maksuja näin olisi mahdollista yhdistää kehenkään tiettyyn henkilöön.
Nato arvostaa unionin panosta Ukrainan tuessa
Loppuviikosta parlamentin ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnat kokoontuivat ylimääräiseen yhteiskokoukseen kuulemaan Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergia. Asialistalla olivat kuulumiset heinäkuisesta Naton Vilnan huippukokouksesta, tilannekuva Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan sekä Naton ja EU:n välinen yhteistyö. Puheenvuorossaan valiokunnalle Stoltenberg painotti tärkeyttä jatkaa tukea Ukrainalle niin kauan kuin on tarpeen, sekä Naton että EU:nkin toimesta.
Jotta puolustusmateriaalin toimittamista Ukrainaan on mahdollista ylläpitää, on keskeisessä roolissa teollisen kapasiteetin huomattava vauhdittaminen. Tässä suhteessa pääsihteeri piti tervetulleena EU:n aloitteita, kuten ammustuotantoa tukevaa välinettä, josta parlamentti ja neuvosto heinäkuussa pääsivät sopuun.
Lisäksi Stoltenberg totesi valiokunnalle olevan historiallista, että Suomi on liittynyt puolustusliiton jäseneksi. Ruotsin osalta hän odottaa ratifiointia mitä pikimmiten, kun Turkin parlamentti kesätaukonsa jälkeen jälleen kokoontuu.
Avoin keskusteluyhteys Turkin kanssa
Tiistaina tapasin EU-parlamentissa vierailevia kansanedustajia Turkista. Kävimme hyvän, avoimen ja monipuolisen keskustelun, jossa vaikeitakaan asioita ei vältelty. Puhuimme niin hallitus- kuin oppositiopuolueitakin edustavan valtuuskunnan kanssa Turkin ja EU:n keskinäissuhteista sekä Turkin mahdollisuuksista vaikutta Venäjään rauhan ja vakauden palauttamiseksi alueelle. Kiitin Turkin parlamenttia päätöksestä ratifioida Suomen Nato-jäsenyys ja samalla toivoin Ruotsinkin jäsenhakemukselle pikaista ratifiointia korostaen Ruotsin jäsenyyden olevan myös Suomen turvallisuudelle tärkeä asia.
Lisäksi pohdimme askeleita eteenpäin EU:n ja Turkin suhteiden syventämiseksi eri aloilla, erityisesti viisumivapauden ja tulliliiton osalta. Nostin keskustelussa esille myös sukupuolten välisen tasa-arvon ja Turkissa alun perin hyväksytyn, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan kitkemiseen tähtäävän Istanbulin yleissopimuksen, johon EU kesäkuussa liittyi. Sovimme, että jatkamme keskustelua ja yhteistyötä vielä nykyisen EU-parlamentin aikana.
Samoja kysymyksiä tullaan näkemään myös jo ensi viikon puolella, kun parlamentin täysistunto käsittelee Turkkia sekä Turkin ja EU:n välisiä suhteita arvioivaa mietintöä.
Eteenpäin katsova puoluekokous
Viikonvaihteessa Jyväskylässä pidetty puoluekokous oli voimaannuttava ja hyvähenkinen. Puoluekokous asetti tukun tärkeitä tavoitteita lähitulevaisuudelle. EU-asiat saivat nekin ansaitsemansa huomion.
Puoluekokous totesi, että Euroopan unioni on Suomelle elintärkeä turvallisuusyhteisö, jota Suomen NATO-jäsenyys vahvistaa. Nykyisessä maailmantilanteessa Euroopan unionin merkitys ja tehtävä kansainväliseen oikeusjärjestykseen ja sen vahvistamiseen sitoutuneena toimijana on korostunut entisestään. Ukrainan sodan myötä eurooppalainen yhteistyö on tiivistynyt Ukrainan sotilaallisen tukemisen ja Venäjän vastaisten pakotteiden suhteen.
Puoluekokouksen hyväksymässä kannanotossa vaaditaan myös, että Euroopan unionin roolia tulee määrätietoisesti vahvistaa demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistämisessä sekä ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen ja avoimeen taloudelliseen yhteistyöhön sitoutuneena kansainvälisenä toimijana.
Puoluekokous otti kantaa myös EU:n kehittämiseen vaatien, että Suomen tulee tukea unionin kansainvälistä roolia ja toimintakykyä vahvistavia uudistuksia kuten siirtymistä määräenemmistöpäätöksenteon laajentamista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.
Henkilövalinnoissa käytiin normaali kilvoittelu. Puheenjohtaja ratkesi jäsenäänestyksessä, jossa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puhdisti pöydän lähes 80 prosentin kannatuksella. Epäilen, että näin selkeitä voittolukemia ei jatkossa tulla saavuttamaan. Onnittelut uudelle puheenjohtajalle.
Puoluesihteerin tehtävää tavoitteli neljä eri tavoin hyvää ehdokasta. Puheenjohtaja Lindtman painotti puoluesihteerivalinnassaan liikkeen uudistamista ja toivoi puoluesihteerin ottavan tästä itselleen kopin. Tiukassa kisassa ja äänestyksessä valituksi tuki lappilainen nuori poliittinen vaikuttaja Mikkel Näkkäläjärvi. Tunnen Mikkelin pidemmältä aikaa ja tiedän hänen olevan ahkera ja aikaansaava henkilö. Eläinsuojeluasiatkin hän ottaa tänään tosissaan, joten uskon, että eläinsuojelujärjestöt saavat hänestä hyvin kaverin itselleen. Onnittelut uudelle puoluesihteerille.
Varapuheenjohtajavaali oli ehkäpä tiukin kaikista. Valituksi tulleet Nasima Razmyar, Niina Malm ja Matias Mäkynen ovat kaikki vahvan näytön antaneita ja hyvään keskinäiseen yhteistoimintaan kykeneviä. Onnittelut myös heille.
Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi nousi turkulainen Piia Elo. Apulaispormestarin kokemus on varmasti hyödyksi puoluejohdin työssä. Onnittelut myös puoluevaltuuston uudelle puheenjohtajalle sekä kaikille muille puoluekokouksessa eri tehtäviin valituille.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajan tultua valituksi puolueen puheenjohtajaksi, oli myös eduskuntaryhmän järjestäydyttävä uudestaan. Uudeksi puheenjohtajakseen eduskuntaryhmä valitsi yksimielisesti Tytti Tuppuraisen, joka on myös näin Euroopan parlamentin näkökulmasta hyvä valinta. Onhan Tytti erittäin hyvin perillä kotimaan asioiden lisäksi myös eurooppapolitiikasta. Onnea myös Tytille.
Ensi viikko
Maanantaina Euroopan parlamentti kokoontuu täysistuntoon Ranskan Strasbourgiin. Täysistuntoviikko käynnistää toden teolla tämän parlamentin viimeisen toimintavuoden ennen ensi kesäkuun eurovaaleja. Myös komission kausi päättyy tähän toimivuoteen. Lainsäädäntöä on vielä kesken ja loppukirin vauhti tulee olemaan kova. Viimeiselle vuodelle onkin odotettavissa monia käänteitä ja varmasti myös tunteiden paloa.
Odotetuin tulevan viikon tapahtumista on komission puheenjohtajan Unionin tila -puhe. Joka syyskuun ensimmäisessä parlamentin täysistunnossa kuullaan komission puheenjohtajan linjapuhe, joka on nykyisen puheenjohtaja Ursula von der Leyenin toistaiseksi viimeinen. Huhuja tosin liikkuu, että von der Leyen olisi tähtäämässä jatkokaudelle komission johdossa, joten tulevaan puheeseen liittyy odotuksia tältäkin kantilta.
Lainsäädännön kannalta ratkaisevaa on, mitkä keskeneräiset asiat von der Leyen nostaa puheessaan prioriteeteiksi. Etukäteen on spekuloitu muun muassa EU:n kunnianhimoisen vihreän kehityksen ohjelma Green Dealin kohtaloa, joka on muodostumassa vaikeaksi oikeistolaiselle EPP-ryhmälle. Ursula von der Leyen kuuluu itsekin EPP-perheeseen, ja hänen suhtautumisensa Green Dealiin vaikuttaa merkittävästi unionin ilmastopolitiikan tulevaisuuteen. Moni muukin EU:n tulevaisuuden kannalta kriittinen lakikokonaisuus on kovan aikataulupaineen ja avointen kysymysten puristuksissa.
Sosialidemokraattien ryhmä on lähettänyt painavat terveiset komission puheenjohtajalle viimeisen vuoden ja tulevan puheen prioriteetteja varten. Ilmastonmuutos on pysäytettävä, Ukrainan tukemista jatkettava, työntekijöiden ja palkansaajien oikeuksia puolustettava sekä kotitalouksia tuettava hankalassa talouden tilassa.
Jännittävä viikko on todella luvassa.
