Sosialidemokraatit ovat pitäneet tämänkertaista perinteistä ryhmäkokousviikkoa Espanjan pääkaupungissa Madridissa. Toisinaan ryhmäkokous pidetään jossakin jäsenmaassa ja näistä vierailuista on tullut tärkeä osa ryhmän ja jäsenmaiden välistä vuoropuhelua.
Espanja on tietysti erityisen ajankohtainen paikka kokoukselle, sillä onhan maa tällä puolivuotiskaudella Euroopan unionin puheenjohtajamaa ja samaan aikaan Espanjassa on käynnissä äärimmäisen jännittävät hallitusneuvottelut.
- Asiaa ja vahvoja tunteita Madridissa
- Panostetaan huolellisesti harkiten merkityksellisiin kohteisiin
- Korkojen nousu kirpaisee kotitalouksia
- Rahoitustietojen avoimuutta lisätään
- Jäsenmaiden puolustusministerien yhteistyötä vahvistettava
- Viikonvaihde käynnistyi kahvitilaisuudella Jyväskylässä
- Ensi viikko
Asiaa ja vahvoja tunteita Madridissa
Euroopan parlamentin sosialidemokraattien ryhmä kokoontui siis Espanjan Madridiin ryhmäkokousviikon merkeissä. Saimme kokoustettua ja käytyä läpi tulevan täysistuntoviikon asiat, mutta viikkoon mahtui muutakin painavaa asiaa.
Suuren vaikutuksen teki pitkän linjan sosialidemokraatti, NATO:n entinen pääsihteeri Javier Solana, joka avasi ajatteluaan mm. Naton laajentumisesta, Suomen jäseneksi liittymisen merkityksestä ja Venäjän tulevaisuudesta. Solanalla on pääsihteeriytensä jälkeen ollut painava salkku EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana ja hän tuntee sekä eurooppalaisen että transatlanttisen tilanteen erinomaisesti.
Solana näkee Euroopan ja maailman jäsentyvän monella tavalla uudelleen Venäjän Ukrainaan kohdistuvan sotaretken oloissa ja sodan jälkeen. Venäjän tulevaisuutta Solana arvioi hyvin koruttomasti; Venäjän asema hiipuu sen talouden kuihtuessa ja maan vaikutusvalta maailmalla vähenee.
Keskustelu Solanan ja madridilaispoliitikko Hana Jalloulin kanssa oli todella mielenkiintoinen ja tasokas. Jalloul on entinen valtiosihteeri ja kansainvälisen terrorismin asiantuntija. Keskustelu oli erittäin tärkeä mielipiteidenvaihtotilaisuus, joka antaa aineksia niin EU:n kuin Suomenkin ulkopolitiikan kehittämiseen.
Espanjan sosialidemokraattien johtaja, maan nykyinen, ja ehkäpä tulevakin pääministeri, Pedro Sanchez piti todella väkevän puheen Espanjassa olleelle ryhmällemme. Hän korosti demareiden roolia ihmisten arjen ja perusoikeuksien kannalta keskeisimpänä voimana ja toivon tuojana. Samalla puhe keskittyi voimakkaasti kritisoimaan äärioikeistolaista politiikkaa sekä sille tilaa tekevää keskustaoikeistoa.
Sanchez peräänkuulutti demokratian ja oikeusvaltion peruspilareiden puolustamisen ja vahvistamisen merkitystä. Hän korosti, että äärioikeistolaiselle radikalismille, kuten vaikkapa Capitolin valtaukselle tai muille demokratian vastaisille toimille, on laitettava ehdoton stoppi eikä sille voi antaa tilaa jatkaa yhteiskunnan polarisaatiota ja ihmisten vastakkainasettelua.
Sosialidemokraattien on pidettävä EU:sta huoli sellaisena kuin sen tunnemme ja samalla jatkaa sitä vastuullista toivoa antavaa tulevaisuuspolitiikkaa kuin tähänkin asti. Sanchez kiteytti mielestäni hyvin, että EU:n on oltava valo sen ihmisille ja samalla suunnaksi koko maailmalle. Me valamme toivoa ja optimismia – pelon ja vihan sijaan.
Tilanne Espanjan uuden hallituksen muodostamiseksi on tällä hetkellä todella tiukka. Espanjan oikeistolaista Partido Popularia johtava Alberto Núñez Feijóo ei onnistunut saamaan Espanjan parlamentin tämän päivän äänestyksessä taakseen tarvittavaa parlamentin tukea noustakseen pääministeriksi.
Núñez Feijóon epäonnistuminen tietää sitä, että istuva pääministeri Sanchez saa nyt koettaa vuoroaan vastaavassa äänestyksessä. Jos myös Sanchez epäonnistuu, Espanja joutuu järjestämään uudet vaalit todennäköisesti tammikuun puolessavälissä.
Panostetaan huolellisesti harkiten merkityksellisiin kohteisiin
Parlamentin budjettivaliokunta ei kokoontunut tällä viikolla. EU:n budjetin raamit olivat kuitenkin esillä Suomen eduskunnan suuren valiokunnan työjaoston kuulemisessa, johon osallistuin etänä. Aiheena oli siis EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 välitarkistus.
Valiokuntakuulemiset ovat tärkeä yhteistyön muoto meppien ja eduskunnan välillä. Parlamentin merkitys on kasvanut merkittävästi sitten Lissabonin sopimuksen ja parlamentin hyväksyntä tarvitaan myös rahoituskehykseen. EU-koneistossa muiden näkemysten ja lähtökohtien ymmärtäminen äärimmäisen tärkeää, mutta samalla on pidettävä kiinni oman maan edusta, sillä ei sitä viime kädessä kukaan muukaan puolusta ainakaan samalla tarmolla.
Korostin omassa puheenvuorossani, että nettomaksajamaana Suomen tulee arvioida tarkasti EU-budjetin lisärahoituksen tarve. Uusien rahoitustarpeiden lista on loputon – kyllä lisäraha aina kelpaa – mutta olemassa olevien resurssien uudelleenkohdentamisessa on parantamisen varaa. Prioriteetit ja tarpeet muuttuvat, mutta vaikuttaa siltä, että ratkaisuksi ehdotetaan mieluummin budjetin kasvattamista, kuin olemassa olevan rahoituksen uudelleenkohdentamista.
Totesin myös, että välitarkistus olisi mahdollisuus kiinnittää EU:ssa huomiota Itä-Suomen haastavaan tilanteeseen. Venäjän hyökkäyssodalla on ollut todella merkittäviä negatiivisia vaikutuksia Itä- ja Pohjois-Suomen ihmisiin, yrityksiin ja alueiden kehittymiseen. Sodalle ei vielä näy loppua, joten vaikutukset tulevat olemaan pitkäkestoiset. Suomen raja-alueiden lisärahoituksen tarve on ilmeinen ja tätä asiaa olen pyrkinyt pitämään parlamentissa esillä yhdessä Mauri Pekkarisen kanssa.
Parlamentti äänestää omasta kannastaan EU:n budjetin välitarkistukseen ensi viikon täysistunnossa. Budjettivaliokunnan valmistelema kanta 10 miljardin lisäyksestä komission lähes 100 miljardin euron välitarkistukseen saa luultavasti enemmistön tuen.
Korkojen nousu kirpaisee kotitalouksia
Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde vierailee säännöllisesti parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa päivittämässä meppejä unionin rahapolitiikasta. Vuoden kolmannessa niin sanotussa rahapoliittisessa vuoropuhelussa maanantaina puheeksi nousi etenkin EKP:n viimeisin päätös nostaa ohjauskorkoa ja sen vaikutus elinkustannuksiin.
Lagarde tunnusti, että korkojen nousu tulee tuntumaan myös kansalaisten kukkaroissa, sillä liki kolmanneksella kotitalouksista on vaihtuvakorkoiset asuntolainat, joiden lisäksi energialaskutkin ovat kohonneet totuttua suuremmiksi.
Pääjohtaja totesi, että pankin viimeisimmän arvion mukaan korot ovat nyt saavuttaneet tason, joka tarpeeksi pitkään ylläpidettynä riittää palauttamaan inflaation kahden prosentin tavoitteeseen. Samaan aikaan rivien välistä saattoi lukea, ettei hän halunnut täydellisesti sulkea pois sitäkään vaihtoehtoa, etteikö ohjauskorkoa voitaisi vielä vastaisuudessakin nostaa. Hän totesi, että EKP tekee tulevatkin ratkaisunsa aina senhetkisen tiedon sekä inflaationäkymän valossa ja tekee korkopäätöksensä niiden pohjalta.
Lisäksi Lagarde kehotti parlamenttia omalta osaltaan vauhdittamaan EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamista, johon komissio antoi lainsäädäntöehdotuksensa huhtikuussa. Vankka talouden sääntökehikko on koko unionin edun mukaista ja Lagarden mukaan uudistus tulisi saada maalin kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Rahoitustietojen avoimuutta lisätään
Komissio antoi kesäkuussa lakiehdotuksen datan saatavuuden parantamiseksi finanssipalveluissa. Aloitteen tavoitteena on mahdollistaa finanssituotteiden ja -palvelujen räätälöinti vastaamaan entistä paremmin kuluttajien ja yritysten tarpeita lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan hallita pääsyä omaan rahoitusdataansa. Komission mukaan ehdotus johtaisi toteutuessaan innovatiivisempiin rahoitustuotteisiin ja -palveluihin kuluttajille sekä edistäisi kilpailua finanssisektorilla.
Kuluneella viikolla keskustelut ehdotuksesta aloitettiin neuvostossa ja lähiviikkoina ne käynnistyvät parlamentinkin puolella, jossa toimin tässä asiassa ryhmäni asettamana neuvottelijana.
Tämän päivän digivetoisessa taloudessa rahoitusdatan jakamisella on aitoa potentiaalia kuluttajalle. Siksi datan jakamisen mahdollistaminen uusien markkinatoimijoiden kanssa – asiakkaan suostumuksella – voi olla askel oikeaan suuntaan. Samalla on todettava, että datan jakaminen vaatii myös käytännön esteiden raivaamista, kuten tietojen yhteiskäyttöjärjestelmän perustamista, standardointia ja oikeudenmukaista korvausta sen omistajille. Tämän vuoksi selkeiden velvoitteiden ja määritelmien asettaminen laissa tulee olemaan keskeistä.
Jäsenmaiden puolustusministerien yhteistyötä vahvistettava
Parlamentin puolustusvaliokunta käsittelee parhaillaan mietintöä EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta vuonna 2023. Vuosittain laadittavan, aina kuluvan vuoden aikana EU:n harjoittamaa politiikkaa arvioivan, mietinnön keskiössä on tänä vuonna unionin tuki Ukrainalle ja sodan vauhdittamat toimet unionin oman puolustusyhteistyön vahvistamiseksi. Pääneuvottelijana toimii Viron entinen ulko- ja puolustusministeri, demarikollegani Sven Mikser ja jätimme kuluneella viikolla mietintöluonnokseen yhdessä muutosehdotuksia.
Aloitteestani useampi muutosehdotus koskee tänä vuonna myös Arktista aluetta. Ilmastonlämpenemisen myötä Arktiselta on vapautunut uusia liikennereittejä, luonnonvarantoja ja taloudellisia mahdollisuuksia, joiden seurauksena kiinnostus ja kilpailu alueesta on lisääntynyt muun muassa Venäjän ja Kiinan suunalta. Painotamme ehdotuksissamme, että Arktinen on pidettävä sotilaallisista jännitteistä ja luonnonvarojen riistokäytöstä vapaana alueena, jossa myös alkuperäiskansojen oikeuksia on kunnioitettava. Alueen strategisen merkityksen vuoksi ehdotamme, että Arktista käsiteltäisiin säännöllisesti unionin tasolla jäsenmaiden ministerien kesken ja toimintaa koordinoitaisiin Naton kanssa.
Lisäksi esitin myös, että EU:n ministerineuvostoon perustettaisiin uusi puolustusministerien kokoonpano. Jäsenvaltioiden ministerit kokoontuvat nykyisellään kymmenessä eri kokoonpanossa käsittelemään jokainen omaa politiikan alaansa. Unionin ottaessa suurempaa roolia oman puolustuksensa takaajana, pysyvä puolustusministerineuvosto olisi tärkeä jäsenmaiden omien toimien, unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä Nato-yhteistyön koordinoimiseksi.
Tulevien kuukausien aikana muutosehdotuksien yhteensovittamisesta tullaan neuvottelemaan poliittisten ryhmien kesken, ja lopullisesta tekstistä on tarkoitus äänestää parlamentin täysistunnossa tammikuussa.
Viikonvaihde käynnistyi kahvitilaisuudella Jyväskylässä
Tämä viikonvaihde käynnistyi kansalaisten tapaamisella Jyväskylässä kahvila Nikolainkulman Vihreässä salongissa. Mukavasti ihmisiä oli kokoontunut keskellä perjantaita nauttimaan kahvista ja hyvistä leivonnaisista sekä ennen kaikkea keskustelemaan vilkkaasi ajankohtaisista aiheista. Sain keskusteluun alustajatukea jyväskyläläisiltä tovereilta kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Hämäläiseltä ja kaupunginvaltuuston demariryhmän puheenjohtaja Jarno Kemiläiseltä.
Voisi kiteyttää, että alustukset ja niiden pohjalta käytävä keskustelu oli pysäyttävä. Ensisijaisesti pysäytettäväksi nähtiin Venäjän aggressiivinen sota Euroopassa, maailmanlaajuinen ilmastonmuutos sekä Orpon hallituksen pienituloisiin ja muuten heikommassa asemassa olevien kansalaisten asemaan kohdistamat leikkaukset ja heikennykset.
Kansalaiskahvien jälkeen siirryin Jyväskylän Paviljongille Osuuskunta Tradekan hallinnon kokoukseen arvioimaan osuuskunnan mennyttä ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Kokouspaikaksi Paviljonki valikoitui ennen kaikkea siksi, että Tradeka Yhtiöt Oy:n omistama Restel Oy vastaa Paviljongin ravintolatoiminnasta.
Ensi viikko
Sunnuntaina ja maanantaina vierailen uudelleen Madridissa, jossa nyt pidetään EU-parlamentin ja kansallisten parlamenttien yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen konferenssi. Kokoontumisen erityisaiheena on Ukrainan tukemisen jatko ja EU:n oman turvallisuuspolitiikan kehittäminen. Madridista matkaan suoraan Strasbourgiin, sillä alkavalla viikolla parlamentti työskentelee Ranskan Strasbourgissa, jossa täysistuntoviikot järjestetään.
Viikon asialista on jälleen pitkä, ja yksi keskeisimmistä asioista on varmastikin EU:n seitsemän vuoden rahoituskehyksen puolivälitarkastelu. Osana tarkastelua varmistetaan, että EU:n budjetissa löytyy tarvittavat lisäpanostukset Ukrainan tukemiseen, strategisen autonomian kannalta keskeisiin investointeihin sekä maahanmuuttoon.
Olen itse korostanut, että EU ei saa unohtaa Venäjän hyökkäyssodasta kärsiviä raja-alueita. Esimerkiksi itäisessä Suomessa on koettu suuria muutoksia Venäjän kaupan ja turismin romahdettua. Ukrainan tukemisen pitää jatkua, mutta tukea pitää ulottaa myös niille alueille, joihin sodan lieveilmiöiden vaikutukset iskevät.
Muitakin tärkeitä aiheita on ja kannustan tutustumaan parlamentin täysistuntoon lehdistöpalvelun kautta, jossa on kattava koonti tulevasta.