Kuluneeseen viikkoon saatiin mahtumaan niin kahden päivän täysistunnot, ryhmäkokoukset kuin valiokuntienkin kokouksia. Salissa oli jälleen tiukkoja äänestyksiä, joissa osassa parlamentin kanta syntyi hyvin täpärästi, jopa yhden äänen enemmistöllä. Jokainen ääni merkitsee!
Tässä uutiskirjeessä:
- Ennallistamisasetus parani edetessään
- Mahdolliset EU:n omat varat eivät saa syödä kansallisia budjetteja
- Oikeusvaltioperiaatteesta ei käydä kauppaa
- Tilastointia kehitettävä päätöksenteon tueksi
- Avointa rahoitusta koskeva ehdotus
- Rahanpesun riskialueet sääntöjen piiriin
- EU:n laajentuminen sai uutta vauhtia
- Venäjä-pakotteisiin lisäpontta
- Eurooppalaisten arvojen mukainen datayhteiskunta etenee
- ”Jokainen konflikti on ratkaistavissa”
- Viikonvaihteesta vauhdilla kohti uusia haasteita
- Ensi viikko
Ennallistamisasetus parani edetessään
Viikon iso asia oli trilogeissa saavutettu sopu luonnon ennallistamisasetuksesta. Olen siitä erityisen iloinen, koska tein viime joulukuusta lähtien paljon työtä asetuksen hyväksymiseksi, mutta myös komission ehdotuksen olennaiseksi muuttamiseksi.
Parlamentin kanta saatiin heinäkuussa Suomen kannalta kohtuulliseksi ja nyt trilogeissa saatiin loppujen lopuksi kohtuullinen kompromissi. Suomen tavoitteiden kannalta olennaisesti parempi lopputulos kuin komission alkuperäinen ehdotus tai myöskään neuvoston kanta oli.
Iso kiitos kuuluu RKP:n euroedustaja Nils Torvaldsille, jonka kanssa saatoin tehdä hyvää yhteistyötä aivan viimeisiin hetkiin saakka ennen torstai-illan sopua. Arvostan myös sitä, että parlamentin pääneuvottelija, demarien César Luena Espanjasta kuunteli meidän suomalaisten huolia.
Mahdolliset EU:n omat varat eivät saa syödä kansallisia budjetteja
Hyväksyimme tämän viikon täysistunnossa äänin 399 puolesta, 138 vastaan ja 61 tyhjää parlamentin kannan komission ehdotukseen EU:n uusiksi tulonlähteiksi. Parlamentti saa lausua mielipiteensä, mutta päätösvalta on jäsenmailla, joiden täytyy hyväksyä tulonlähteet yksimielisesti neuvostossa.
Uusia tulonlähteitä on kaavailtu lieventämään kansallisia maksuosuuksia EU:n budjettiin. Kun 807 miljardin euron elpymispaketin takaisinmaksu alkaa muutaman vuoden päästä, vaihtoehtona on joko leikata joistain olemassa olevista EU-ohjelmista tai lisätä kansallisia maksuosuuksia. Kolmas vaihtoehto on luoda EU:lle uusia tulonlähteitä, joilla elpymispaketin lainoja maksetaan takaisin. Komissio on ehdottanut uusia tulonlähteitä päästökauppatuloista ja hiilirajamekanismista sekä tilastollista yritysten voittoihin perustuvaa omaa varaa.
Idea niin kutsutuista omista varoista on hyvä, mutta käytännön tasolla puhutaan kuitenkin veroista tai maksuista, jotka EU-budjetin sijaan voisivat päätyä kansallisiin budjetteihin. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen jäsenmaa laskee tarkasti ehdotettujen omien varojen vaikutuksen kansallisiin budjetteihin ja EU:n maksuosuuksiin.
Tämänkertaista esitystä EU:n omista varoista en voinut tukea. Päätökseni perustuu siihen, että osa uusista ehdotuksista kuten tulojen ohjaaminen uudesta tieliikenteen ja rakennusten päästökauppajärjestelmästä (nk. ETS 2) on hyvä, sillä kyseessä on uusi järjestelmä, joka keskeisesti liittyy Suomen ja EU:n strategisiin tavoitteisiin ja on osoitus EU:n tuomasta lisäarvosta. Sen sijaan suhtaudun varauksellisesti olemassa olevan päästökauppajärjestelmän (nk. ETS 1) tulojen ohjaamiseen EU-budjettiin, sillä nämä ovat vakiintuneita tuloja kansallisissa budjeteissa. Myös tilastollinen yritysten voittoihin perustuvaa oma vara on ongelmallinen, koska tilastoihin perustuvana maksuna se ei toisi mitään lisäarvoa EU-budjetin rahoittamiseen.
Parlamentille EU:n uudet omat varat ovat kärkihanke, joten paine neuvoston suuntaan jatkunee tämänkin äänestyksen jälkeen.
Oikeusvaltioperiaatteesta ei käydä kauppaa
Parlamentin budjettivaliokunta järjesti 7.11. yhdessä talousarvion valvontavaliokunnan kanssa tärkeän kuulemisen oikeusvaltioperiaatetta koskevasta ehdollisuudesta annetun asetuksen täytäntöönpanosta ja varojen jäädyttämisestä Unkarissa vuosien 2021–2027 yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisesti. Keskustelemassa olivat budjetista ja hallinnosta vastaava komissaari Johannes Hahn (EPP) sekä työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaava komissaari Nicolas Schmit (S&D).
Osa Unkarin EU-varoista on ollut jäädytettynä maan oikeusvaltioheikennysten takia. Komissio arvioi parhaillaan onko Unkarissa tapahtunut riittävää edistystä esimerkiksi maan oikeusjärjestelmän riippumattomuuden varmistamiseksi, jotta jäädytettyjä EU-varoja voidaan vapauttaa.
Molemmat komissaarit Hahn sekä Schmit totesivat, ettei komissio neuvottele Unkarin kanssa varojen vapauttamisesta, vaan arvioi maan edistystä ja sen jälkeen tekee ehdotuksen neuvostolle asiasta. Komissaari Hahn totesi, ettei Unkari voi painostaa EU:ta asian suhteen esimerkiksi ottamalla EU:n rahoituskehysneuvotteluja panttivangiksi. Luovia ratkaisuja päätöksiin, jotka vaativat yksimielisyyttä neuvostossa löytyy kyllä. Parlamentin kanta on selkeä; Unkarin pitää täyttää EU:n arvopohjan mukaiset vaatimukset ennen kuin varoja voidaan vapauttaa. Kaikki toivovat edistysaskeleita Unkarin puolelta.
Tilastointia kehitettävä päätöksenteon tueksi
Keskiviikkona kävimme neuvottelut Euroopan tilastoja koskevasta asetuksesta, jossa toimin sosialidemokraattisen ryhmän neuvottelijana. Vaikkei tilastot saatakaan kuulostaa jokaisen korvaan kaikkein kiehtovimmalta aiheelta, on asetus tärkeä, sillä sen avulla turvataan tilastojen eli tiedon tehokas kerääminen päätöksenteon tueksi.
Lainsäädäntökehyksen päivittämiseksi komissio esittikin kesällä tilastokäytäntöjen uudistamista. EU ja sen jäsenmaat ovat kokeneet viime vuosina lukuisia haasteita, finanssikriisistä muuttoliikkeeseen ja pandemiasta Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Näiden sekä mahdollisten tulevien haasteiden ratkaisemiseksi ajantasaiset ja yksityiskohtaiset tilastot ovat avainasemassa. Keräämällä tietoja esimerkiksi yritysvoitoista voidaan myös paremmin selvittää, onko kasvaneilla yritysvoitoilla sekä inflaatiolla yhteys, kuten Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagardekin on todennut. Meillä Suomessa asian tiimoilta erinomaista työtä tekee Tilastokeskus, ja hyödynsimmekin heidän asiantuntemustaan parlamentin neuvotteluissa.
Avointa rahoitusta koskeva ehdotus
Viikkoon kuului myös useita sidosryhmätapaamisia komission avointa rahoitusta koskevan lakiesityksen tiimoilta. Aloitteen tavoitteena on lisätä kilpailua rahoituspalvelualla avaamalla rahoituspalveluasiakkaiden asiakasdataa kolmansille osapuolille. Ehdotus ei koske maksutilien tietoja vaan esimerkiksi asuntolainaa ja muita lainatuotteita sekä esimerkiksi eläkesäästötuotteita. Datan jakaminen perustuu asiakkaan suostumukseen. Oletuksena on, että kolmansien osapuolien kuten Fintech-yritysten pääsy dataan johtaisi kuluttajien aseman paranemiseen halvempien ja parempien datavetoisten rahoitus- ja tietopalvelujen muodossa. Toimin kokonaisuuden osalta ryhmäni asettamana neuvottelijana ja tapaamispyyntöjen huiman määrän perusteella on selvää, että aloite on finanssialan toimijoille tärkeä. Parlamentin oma kannanmuodostus on vielä alkuvaiheessa ja kuulen tällä hetkellä omalta osaltani alan näkökulmia ehdotukseen. Aion punnita tarkkaan, miten voimme lakiehdotuksella konkreettisesti parantaa tavallisten kansalaisten arkea. Tulevina viikkoina olemme viisaampia.
Rahanpesun riskialueet sääntöjen piiriin
Rahanpesulainsäädännön uudistamisen osalta työ jatkui ensi tiistain kolmikantaneuvotteluja valmistellen. Tällä kertaa neuvotteluiden asialistalla ovat vuorossa erityisesti jalkapallosektorin, kryptomaailman ja luksustavaroiden sektorin rahanpesuriskit. Kaikki kolme ovat melko alttiita rahanpesun riskeille, jonka takia niiden on syytä olla sääntöjen piirissä. Useimmat yhtyvät tähän näkemykseen, mutta työtä on edelleen tehtävä tehokkaan ja oikeasuhtaisen säädöstekstin takaamiseksi.
Hiilineutraalit polttoaineet mukaan päästöstandardeihin
Torstaina täysistunto hyväksyi parlamentin neuvottelukannan niin kutsutuiksi Euro 7 -päästöstandardeiksi. Päästöstandardit koskevat ajoneuvojen terveydelle haitallisia päästöjä ja komission viime vuoden lopulla antaman lakiehdotuksen tavoitteena on vähentää unionissa myytävien uusien moottoriajoneuvojen aiheuttamaa ilman saastumista.
Osana kokonaisuutta kävimme erityisen tiukan äänestyksen koskien niin sanottuja hiilineutraaleja polttoaineita, joilla viitataan polttoaineisiin, joiden päästöt katsotaan nettonollaksi. Näihin lukeutuisivat esimerkiksi biopolttoaineet. Olisi tärkeää, että tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi otettaisiin teknologianeutraali lähestymistapa ja annettaisiin tilaa myös uusille ratkaisuille. Autokantamme koostuu nykyään vielä suuresti polttomoottoriajoneuvoista, joiden muuntaminen esimerkiksi biokaasulla kulkeviksi olisi sähköiseen liikenteeseen siirtymisen ylimenokaudelle auttava ratkaisu.
Tuntuu taas siltä, että suomalainen sanonta ”Paras on hyvän pahin vihollinen” toteutui parlamentin päätöksenteossa. Täysistunnon enemmistö asettui valitettavasti kuitenkin vastustamaan hiilineutraalien polttoaineiden huomioon ottamista kokonaisuudessa, enkä siksi loppuäänestyksessä itse tukenut parlamentin kantaa.
EU:n laajentuminen sai uutta vauhtia
Euroopan komissio julkaisi tällä viikolla unionin laajentumispaketin, jossa se esittää arviot EU:n laajentumisesta uusilla jäsenmailla. Komissio suosittaa jäsenyysneuvottelujen aloittamista Ukrainan ja Moldovan kanssa, ehdokasmaan aseman myöntämistä Georgialle ja neuvottelujen aloittamista Bosnia ja Hertsegovinan kanssa, kun tarvittavat kriteerit täyttyvät. Erityisesti Ukrainan tie unionin jäseneksi on ollut laajan mielenkiinnon kohteena. EU:n laajentuminen ja uusien jäsenmaiden mukaan ottaminen on vaikuttava keino demokratian, rauhan, vakauden ja oikeusvaltioperiaatteen leviämiselle. Samalla EU:n laajentuminen on geopoliittinen kysymys, joka muuttaa EU:n ja sen lähialueiden politiikkaa ja suhteita. Maantieteellisessä koossa, väestön määrässä ja alueen talouden painoarvossa mitattuna EU:n laajentuminen on hyvin monivaikutteinen asia.
Selvää on, että jokaisen EU: jäsenmaan – niin nykyisten kuin tulevien – tulee sitoutua ja noudattaa EU:n jäsenyyden ehtoja, joista keskeisimpiä on oikeusvaltioperiaate. Se kattaa vapaan demokraattisen toiminnan ja edellyttää korruption kitkemistä, lehdistönvapauden turvaamista, riippumatonta tuomioistuinlaitosta ja julkisen hallinnon läpivalaisua. Näistä ei voida tinkiä piiruakaan, ja esimerkiksi Unkarin EU-varat ovat jäissä niin kauan, kunnes maa onnistuu lopettamaan nykyiset oikeusvaltioperiaatteen vastaiset käytäntönsä.
Erityisesti Ukrainan liittymisellä unioniin olisi valtaisa merkitys. Ukrainasta tulisi unionin suurimpia jäsenmaita 40-miljoonaisella kansallaan, ja samalla EU:n ulkoraja Venäjän kanssa lisääntyisi yli 2000 kilometrillä. Euroopan vilja-aittana tunnetun, mutta bruttokansantuotteella mitattuna köyhän Ukrainan tulo EU:n jäseneksi muuttaisi aivan fundamentaalisesti EU:n maatalous- ja koheesiopolitiikkaa, sillä nykysäännöin maa saisi aivan merkittäviä tuloja näistä välineistä. Mikäli järjestelmää ei samalla muutettaisi, tarkoittaisi Ukrainan jäsenyys monelle maalle EU-rahoituksen pienenemistä Ukrainan saadessa siitä leijonanosan. Käytännössä kaikki nykyiset jäsenmaat maksaisivat budjettiin enemmän ja saisivat sieltä vähemmän. On olennaista, että uudet jäsenmaat pystyvät noudattamaan myös EU:n taloussääntöjä, joissa määritellään muun muassa valtion velkasuhteen ja budjetin alijäämän numeraaliset tavoitteet.
Toinen erityisen kiinnostava ulottuvuus on EU:n sisäinen poliittinen valta. Esimerkiksi parlamentissa jäsenmaiden meppien määrä on suhteutettu jäsenmaiden väestön kokoon, ja Ukrainan mukaantulo heilauttaisi valtatasapainoa itäiseen Eurooppaan. Yksi tiiviin keskustelun aihe on EU:n neuvoston ulkopolitiikan päätöksentekoa koskeva yksimielisyysvaade, jossa siis päätöksiin vaaditaan nykyisten 27 maan yksimielisyys. Mikäli maiden määrä lisääntyy, on yksimielisyyden vaade edelleen suuremman haasteen edessä. Suomi ja myös SDP ovat ehdottaneet yksimielisyysvaatimuksesta siirtymistä kohti määräenemmistöpäätöksiä. Tästä tosin pitäisi saada – niin, se yksimielinen päätös. EU:n laajentumiskeskustelu ja -toimet jatkuvat, ja valitettavasti Ukrainan tie on poikki ainakin niin kauan, kun Venäjän hyökkäyssota jatkuu. Sodassa oleva maa ei voi liittyä unioniin. Samalla EU:n nykyisten jäsenmaiden ja päättäjien tulee aktiivisesti puntaroida laajentumisen vaikutuksia ja mukautettava toimintatapojaan jo tulevaa ennakoiden.
Venäjä-pakotteisiin lisäpontta
EU on vastannut Venäjän käynnistämään hyökkäyssotaan useilla vahvoilla talouspakotteilla, joiden tarkoituksena on Venäjän talouden ja teollisuuden heikentäminen, ja siten sodankäynnin vaikeuttaminen. Tällä viikolla täysistunnossa hyväksyimme päätöslauselman pakotteiden tehokkuudesta ja korostimme tarvetta valvoa niiden noudattamista tiiviimmin. Huoli on porsaanreikien olemassaolosta, erityisesti öljytuotteiden tuonnin osalta Intian ja muiden maiden kautta. Päätöslauselmassa vaaditaan parempaa EU-tason valvontaa ja toimia pakotteiden kiertämisen estämiseksi.
Parlamentti ehdottaa, että EU sulkee markkinansa venäläiseltä fossiilienergialta, erityisesti öljyltä ja nestekaasulta. Lisäksi se kehottaa asettamaan lisää pakotteita suurille venäläisille öljy-yhtiöille ja koordinoimaan öljypakotteiden valvontaa tehokkaammin EU-tasolla. Päätöslauselmassa parlamentti myös laajentaa pakotteita koskemaan timanttikauppaa ja ehdottaa jäädytettyjen venäläisten varojen käyttöä Ukrainan jälleenrakentamiseen. Päätöslauselma painottaa EU:n tarvetta tiukentaa otettaan Venäjä-pakotteiden noudattamisessa.
Eurooppalaisten arvojen mukainen datayhteiskunta etenee
Tällä viikolla kahden päivän minitäysistunnossa hyväksyttiin datasäädös, jonka myötä parlamentti tukee laajempia datan pääsy- ja käyttöoikeuksia. Tarkoituksena on edistää innovaatioita parantamalla eri toimijoiden mahdollisuuksia hyödyntää dataa ja luoda yhteiset säännöt älylaitteiden ja erilaisten palveluiden tuottamalle datalle. Data on aikamme uutta kultaa, ja on olennaista määritellä, minne ja miten dataa luovutetaan, kuka sen omistaa, kenellä on siihen pääsyoikeus ja mitä datalla tehdään. Tarkemmin tästä tärkeästä päätöksestä voi lukea parlamentin tiedotteesta.
Presidentti Ahtisaari saatettiin viimeiselle matkalle
Suuri suomalainen, rauhanrakentaja, presidentti Martti Ahtisaari siunattiin kansan saattelemana viimeiselle matkalleen tänään perjantaina. Hänen väkevä elämäntyönsä on jättänyt jälkensä niin meihin suomalaisiin ja suomalaisuuteen kuin moniin kansoihin maailmalla. Edelleen hänen rauhantyönsä perintö jatkaa arvostustaan.
Karjalan evakko, omien sanojensa mukaisesti ikuinen pakolainen, rakensi rauhaa tavalla, joka on säästänyt lukuisat muut pakolaisuuden kohtalolta. Mieliimme on jäänyt, miten Ahtisaari on korostanut pakolaisuuden olevan vihoviimeinen vaihtoehto, sillä kukaan ei jätä kotiaan, jos muita vaihtoehtoja on. Säilytämme sydämissämme sitä Ahtisaaren ohjenuoraa, jonka mukaan jokainen konflikti on ratkaistavissa, ovathan ne ihmisten aikaansaamia. Meillä, jotka saamme vielä elonpolkua taittaa, on aito velvollisuus jatkaa Martin osoittamalla tiellä. Muistan Ahtisaaren virkamiehenä, presidenttiehdokkaana ja presidenttinä. Ihmisenä hän oli aina sama: välitön, aito, helposti lähestyttävä.
Viikonvaihteesta vauhdilla kohti uusia haasteita
Käynnistyvä viikonvaihde pitää sisällään tapaamisia niin puolueväen kuin laajemminkin kansalaisten kanssa.
Perjantai-iltana on miellyttävä mahdollisuus tavata opiskelijajärjestö Sakki ry:n puheenjohtajia peräti viideltä vuosikymmeneltä. Tässä ajan riennon huomaa, sillä vaikka en koekaan Sakki ry:tä perustetuksi ”juuri äsken”, niin kyllä tuo 35 vuoden historia on yllättävän pitkä, ja tuloksellinen, toiminta-aika. Uskon, että illan keskusteluissa ei aiheet puutu, sillä tuhansiin ammattiin opiskeleviin maan hallituksen leikkaukset ja kurjistustoimet iskevät todella julmasti.
Lauantaina vuorossa on Helsingin sos.dem. piirijärjestön syyspiirikokous Helsingin työväentalolla. On mukava tavata kasvokkain Helsingin eri puolueosastojen edustajia ja kuunnella heidän evästyksiään myös Euroopan parlamentin työhön. Poliittisen tilannekatsauksen tilaisuuteen saapuu pitämään eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen, joten uskon tilannekatsauksessa olevan kotimaan lisäksi myös tasokas kansainvälinen näkökanta. Sunnuntaina suuntaan lapsuuden ja nuoruuden lähteille eli Vantaan Korsoon. Korsossa järjestetään perinteiset Vantaan suurmarkkinat ja olen demarien teltalla vantaalaisten kaupungin- ja aluevaltuutettujen kera sunnuntaina klo 11 alkaen.
Ensi viikko
Ensi viikko on omistettu parlamentin kalenterissa valiokuntatyölle ja poliittisten ryhmien kokouksille. Poliittiset ryhmät valmistautuvat 20.11. alkavaan täysistuntoviikkoon ja tuleviin tärkeisiin päätöksiin. Loppusuoralla olevan rahanpesun torjunnan kokonaisuuden kolmikantaneuvottelut jatkuvat, ja ensi viikolla olisi tarkoitus arvioida esimerkiksi Euroopassa olevien urheiluseurojen ulkomaisen omistuksen vaikutuksia rahanpesun näkökulmasta. Jälleen kiinnostava viikko tiedossa pysytään siis kuulolla.
