Uutiskirje 49/2023

Vauhti kiihtyy loppuvuotta kohden. Ryhmäkokousviikolla on valmisteltu ensi viikon täysistuntoa ja siellä otettavia kantoja. Samaan aikaan trilogiratkaisut kiihtyvät nekin.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä syntyi sopu neuvoston ja parlamentin neuvottelijoiden kesken. Energiatehokkuutta parannetaan merkittävästi, mutta jäsenmaakohtainen liikkumatila säännösten toimeenpanossa säilyy, mitä itse pidän tärkeänä. Vain kesäkäytössä olevien kesämökkien osalta saatiin viime hetken väännöissä pois vaatimus turhasta ja tarpeettomasta energiatodistuksen pakollisuudesta. Viikkoon toi tietysti oman värinsä Suomen itsenäisyyspäivä, joka taisi tuoda lähes kaikki mepit Suomeen. Sauli Niinistön viimeinen Linnanjuhlien isännyys oli hieno kokemus. 

Tässä uutiskirjeessä:

  • Asiakkaita turvaava sääntely vakuutusyhtiöissä etenee
  • Liikkumavaraa finanssipolitiikkaan vastuullisuutta vahvistamalla
  • Vuoropuhelua Turkin kanssa vahvistettava
  • Eurooppalainen vammaiskortti
  • Tekoälyasetus on loppusuoralla
  • Eurobarometri kertoo yllättävästä tyytyväisyydestä ja ennustaa äänestysinnon kasvua
  • Ensi viikko

Asiakkaita turvaava sääntely vakuutusyhtiöissä etenee

Parlamentin, neuvoston ja komission keskinäiset trilogineuvottelut vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta koskevasta kokonaisuudesta jatkuivat keskiviikkona. Kyseessä oleva Solvenssi II -direktiivi on unionin keskeisin vakuutus- ja jälleenvakuutusalaa koskeva säädös ja olen tyytyväinen, että otimme kuluneella viikolla suuren harppauksen sen uudistamiseksi.

Sovimme parlamentin ja EU-puheenjohtajavaltion Espanjan kesken uudesta, oikeudenmukaisemmasta ja paremmin suhteutetusta sääntelykehyksestä, jota matalamman riskin yrityksiin voidaan soveltaa. Vastaisuudessa vakuutusyhtiöiden tulee lisäksi laatia suunnitelma lyhyen aikavälin likviditeettiriskien hallitsemiseksi. Pitkän aikavälin riskien osalta suunnitelman laatiminen tulee olemaan vapaaehtoista.

Sosialidemokraattiselle ryhmälle tärkeä tavoite sukupuolten tasapuolisemmasta edustuksesta vakuutusyhtiöiden hallituksissa saatiin sekin neuvoteltua osaksi kokonaisuutta. Trilogit jatkuvat ensi viikolla Strasbourgissa, jolloin vuorossa on keskustelua pääomahelpotuksista. Toinen tärkeä asiakohta on kestävää kehitystä koskevat kirjaukset, joiden osalta pyrimme yhteisymmärrykseen siitä, mitä vastuullisuuteen liittyvää tietoa vakuutusyhtiöiden on julkistettava.


Liikkumavaraa finanssipolitiikkaan
vastuullisuutta vahvistamalla

Luvassa on ensi viikolla tärkeä valiokuntaäänestys, kun parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta hyväksyy mietintönsä unionin finanssipoliittisten eli niin sanottujen EMU-sääntöjen uudistamiseksi. Kokonaisuus on merkittävä ja parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä on ajanut sen uudistamista jo pitkään. Pidän itse selvänä, että uudessa säännöstössä on löydettävä tasapaino riittävän finanssipoliittisen liikkumavaran ja velkakestävyyden välillä.

Samalla kun jäsenvaltioilla tulee olla mahdollisuus vastata eteentuleviin investointitarpeisiin, on kuitenkin syytä varmistaa, että jokainen maa pitää velkansa ja alijäämänsä vastuullisella tasolla. Portugalilainen kollegani Margarida Marques on parlamentin esittelijänä tehnyt hyvää työtä tasapainoisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Vaikka kompromissi ei kaikilta osiltaan olekaan ihan mieleni mukainen, pidän sitä parlamentin esityksenä ihan asiallisena. Econ-valiokunnan hyväksynnän jälkeen esitys vaatii vielä täysistunnon hyväksynnän. Ja sitten on vuorossa neuvottelut neuvoston kanssa.


Vuoropuhelua Turkin kanssa vahvistettava

Kulunut viikko lähti maanantaina käyntiin parlamentin Turkki-suhteita käsittelevän valtuuskunnan tapaamisella. Euroopan parlamentin ja Turkin parlamentin nimittämät valtuuskunnat kokoontuvat säännöllisesti puimaan maiden keskinäisiä suhteita ja yhteistyön mahdollisuuksia.

Viimeisin yhteiskokous oli tarkoitus järjestää helmikuussa, mutta kokous siirrettiin Turkin maanjäristysten vuoksi myöhemmälle. Nyt joulun alla Ankarassa pidettävä yhteiskokous on näin myös ensimmäinen tapaaminen sitten Turkin toukokuisten presidentti- ja parlamenttivaalien.

Vaikka laajalti onkin yhteisymmärrys, ettei jäsenyysneuvotteluissa ole tällä hetkellä edellytyksiä edetä vaadittavien uudistusten uupuessa, näkee parlamentti kuitenkin Turkin edelleen keskeisenä kumppanina unionille. Kanssakäymistä on syytä kehittää erityisesti energiaan, muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Yhteiskokoukset ovat tässä suhteessa tärkeitä tilaisuuksia vuoropuhelulle ja molempia puolia hyödyttävän yhteistyön kehittämiselle.


Eurooppalainen vammaiskortti

EU:n jäsenmaiden kesken on syntynyt yhteisymmärrys eurooppalaisesta vammaiskortista, jolla pyritään helpottamaan vammaisten henkilöiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa. Kortin avulla vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta edistävä erityiskohtelu vahvistuu, ja kortilla voi hyötyä esimerkiksi maksuttomista tai alennetuista sisäänpääsyistä ja pysäköintioikeuksista vammaisten henkilöiden vieraillessa toisessa jäsenvaltiossa.

Suomelle asia on ollut tärkeä, ja olemmekin olleet vammaiskortin pilottimaa jo usean vuoden. Suomen linja on ollut vammaiskortin käyttöönoton kannattaminen kaikissa jäsenmaissa, ja onkin hienoa, että asiasta löydettiin nyt sopu kaikkien jäsenmaiden kesken.


Tekoälyasetus on loppusuoralla

Neuvottelut EU:n tekoälyasetuksesta ovat olleet pitkät ja monivaiheiset. Yksi keskeisimpiä kysymyksiä on, miten tekoälyn annetaan valvoa EU:n jäsenmaiden kansalaisia, eli biometristen etätunnistusjärjestelmien käyttö. Kiinasta tuttu käytäntö, jossa valvonta on viety äärimmilleen, voidaan nähdä myös loukkaavan yksityisyydensuojaa ja ihmisoikeuksia.

EU:ssa halutaan selkeys siihen, millainen valvonta on hyväksyttävää. Todennäköistä on, että EU:ssa ei haluta 24/7 tekoälyvalvontaa, ja tämä on myös parlamentin kanta. Parlamentti haluaa myös kasvojentunnistukseen perustuvalle valvonnalle totaalikiellon. Neuvoston kanta sen sijaan antaisi valvonnalle oikeuden poikkeustilanteissa. Tässä asiassa minulla on kyllä rikosten ehkäisyn mielessä ymmärrystä neuvoston kannalle.

Eurobarometri kertoo yllättävästä tyytyväisyydestä
ja ennustaa äänestysinnon kasvua

Viikolla julkaistu tuorein Eurobarometri kertoo, että me suomalaiset olemme hieman keskivertoa tyytyväisempiä EU:n jäsenyyteen; 80 % suomalaisista vastaajista kokee Suomen hyötyneen EU-jäsenyydestä. Luku on 8 prosenttiyksikköä EU:n jäsenmaiden kansalaisten keskiarvoa korkeampi.

Pääsyiksi tyytyväisyyteensä kyselyyn osallistuneet nimeävät EU:n toiminnan rauhan ylläpitämisessä ja turvallisuuden vahvistamisessa (34 % kaikista vastaajista ja 42 % suomalaisista) sekä jäsenmaiden välisen yhteistyön edistämisen (34 % kaikista vastaajista ja peräti 62 % suomalaisista). Mielipidekyselyn mukaan 45 prosentilla kaikista EU-kansalaisista on positiivinen kuva EU:sta, 38 prosentilla neutraali ja 16 prosentilla negatiivinen. Suomalaisista vastaajista puolestaan 55 prosentilla on EU:sta positiivinen mielikuva, 33 prosentilla neutraali ja 11 prosentilla negatiivinen.

Suomalaiset vastaajien mukaan Euroopan parlamentin tulee priorisoida toiminnassaan ensisijaisesti puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa (44 %) sekä demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen puolustamista (42 %). Myös ilmastonmuutoksen vastaiset toimet (36 %), köyhyyden vähentäminen (35 %) sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäiseminen (34 %) korostuivat suomalaisten vastauksissa tärkeinä painopisteinä. Suomalaisten prioriteetit tuntuvat tutuilta ja ovat olleet myös omalla agendallani sangen keskeisessä roolissa tällä parlamenttikaudella.

Suurin osa mielipidekyselyyn vastaajista (57 % kaikista EU-kansalaisista, 59 % suomalaisista) kertoo olevansa kiinnostunut EU-vaaleista. Enemmistö vastaajista (68 % kaikista EU-kansalaisista, 71 % suomalaisista) sanoo, että he äänestäisivät EU-vaaleissa, mikäli ne pidettäisiin ensi viikolla.
Vaikka koko EU:n kansalaisten kiinnostus vaikuttaa kehittyneen myönteisesti, niin erityisen iloinen olen suomalaisten äänestysinnostuksen kasvamisesta; kun vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaaleissa äänestysaktiivisuus Suomessa jäi alle 41 %:n, niin tämän tutkimuksen valossa on lupa odottaa äänestysprosentin merkittävää kasvua.

Toki tiedämme, että aikomus äänestää ei läheskään aina konkretisoidu äänioikeuden käyttämiseksi. Siksi on erittäin merkittävää, että ensi kevään vaalikeskusteluissa nousee todella vahvasti esille ne teemat, jotka tämänkin tutkimuksen mukaan ovat meille suomalaisille tärkeitä. Tällöin keskustelun kärjessä ovat nimenomaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistaminen, oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian vaaliminen, ilmastonmuutoksen vastaisen työn jatkaminen, köyhyyden vähentäminen sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden estäminen.


Ensi viikko

Ensi viikolla parlamentti kokoontuu täysistuntoviikon merkeissä Ranskan Strasbourgissa. Viikosta on tulossa todella vaativa, sillä äänestyksissä on kymmeniä asiakokonaisuuksia ja äänestettäviä asiakohtia on tiedossa satoja. Lisäksi itselläni on yötä myöten aikataulutettu trilogineuvotteluita rahanpesun torjunnan sekä vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus Solvenssi II -kokonaisuuksista. Trilogit tarkoittavat siis neuvotteluita, joissa parlamentti ja neuvosto etsivät sopua kantojensa välillä suhteessa komission alun perin antamaan esitykseen. Sekä rahanpesun torjunta että Solvenssi II ovat olleet vastuullani sosialidemokraattisessa ryhmässä, rahanpesusta olen koko parlamentin raportoija ja Solvenssi -lainsäädännössä ryhmäni neuvottelijana. Hienoa, että pitkän työrupeaman loppusuora häämöttää.

Täysistunnon asialistalla on monia todella tärkeitä äänestyksiä. Kriittisten raaka-aineiden lainsäädännön alustava sopu tulee parlamentille hyväksyttäväksi, ja tämä on todella tärkeä asia koko Euroopan omavaraisuudelle yhteiskunnan kannalta välttämättömien raaka-aineiden tuotannon ja saannin kannalta.

Myös tulevaan EU-johtajien huippukokoukseen annetaan evästystä keskustelussa neuvoston ja komission edustajien kanssa. EU-maiden valtionjohtajien tulevan kokouksen asialistalla keskitytään Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ja keinoihin tukea Ukrainaa ja sen kansalaisia, Lähi-idän tilanteeseen sekä EU:n laajentumispolitiikkaan.

Esillä on myös EU:n pitkän aikavälin budjetti vuosille 2021-2027, EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö sekä ulkosuhteet. On aivan keskeistä, että parlamentin viesti kuuluu näiden aiheiden osalta.

Scroll to Top