Päättyvällä viikolla on valmisteltu ensi viikon täysistunnon päätöksiä ja pidetty valiokuntakokouksia kevään tärkeistä aiheista. Strasbourgin täysistuntoon onkin kertymässä paljon olennaisia asioita sekä täysistunnon asialistalle että ryhmien välisissä neuvotteluissa omalla vastuullani olevissa lakihankkeissa.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi puhuttaa jo nyt. Tässäkin tarkoitus on hyvä; säästää energiakuluissa ja vähentää näin kuluttajille tulevia kuluja ja samalla päästöjä. Kun maakohtaisia eroja rakennusten energiatehokkuudesta ei kuitenkaan huomioida, on lopputulos torso ja tavallisille kansalaisille kallis. Jos esitys ei tule muuttumaan, en tule kannattamaan ehdotuksen hyväksymistä.
Tässä viikkokirjeessä:
- Kehittämisrahoituksen joustoa ja ketteryyttä kehitettävä
- Parlamentin kannat keskeisissä kysymyksissä edistyvät
- Vahvistamme puolustusteknologia-alan pienten toimijoiden asemaa
- Vipinää viikonvaihteessa
- Jälleen Strasbourgissa
Kehittämisrahoituksen joustoa ja ketteryyttä lisättävä
Budjettivaliokunnan ja talousvaliokunnan yhteiskokouksessa maanantaina keskusteltiin InvestEU-ohjelman täytäntöönpanosta yhdessä komissaarien Johannes Hahnin ja Paolo Gentilonin sekä Euroopan investointipankin varapääjohtajan Teresa Czerwińskan kanssa.
InvestEU on EU:n investointiohjelma, jonka tavoitteena on tarjota pitkäaikaista rahoitusta hieman korkeamman riskin hankkeisiin vihreämmän, digitaalisemman ja kestävämmän Euroopan rakentamiseksi. Ohjelma pyrkii vauhdittamaan niin julkisia kuin yksityisiä investointeja EU-budjettitakuun avulla. Komissio tavoittelee 26,2 miljardin euron takuun avulla yli 372 miljardia euron vipuvaikutusta.
Talouskomissaari Gentilonin mukaan InvestEU-ohjelma on kahden vuoden toiminnan jälkeen osoittanut erittäin onnistuneeksi ja hyödylliseksi välineeksi. Markkinoilla löytyy kiinnostusta ohjelman hyödyntämiseen etenkin kestävän infrastruktuurin ja energiasiirtymän rahoittamiseksi. Gentiloni kuitenkin myönsi, ettei rahoitus ole kohdistunut tasapuolisesti EU:n alueelle. Toistaiseksi hakkeita on rahoitettu lähinnä Espanjassa, Italiassa, Ranskassa, Saksassa ja Puolassa. Gentilonin mukaan olisi kuitenkin ajankohtaista pohtia InvestEU:n rahoituksen nostamista vuosille 2024-2027. Ohjelma on voimassa vuoteen 2028 asti.
Budjettikomissaari Johannes Hahn puhui komission tulevasta monivuotisen rahoituskehyksen välitarkastelusta, jota odotetaan kesäksi. Hahn korosti, että välitarkastelun tavoitteena tulisi olla monivuotisen rahoituskehyksen joustojen lisääminen, jotta budjettivarojen uudelleen kohdistaminen olisi helpompaa. Jos InvestEU:n varoja halutaan lisätä, muista EU-budjetin rahoitusohjelmista voisi uudelleen ohjata varoja.
Molemmat komissaarit korostivat, että InvestEU voi olla osa EU:n vastausta USA:n vihreän siirtymän eli nk. IRA-rahoitusohjelmalle. Komissaarien mukaan EU:n ongelma ei kuitenkaan ole rahoituksen puute, vaan kilpailukyvyn haasteena ovat muut tekijät, kuten korkea energian hinta sekä USA:n IRA-ohjelman kautta asettamat tuontirajoitteet.
EIP:n varapääjohtaja Czerwińska kertoi, että EIP on toistaiseksi tukenut 208 hanketta melkein 11 miljardilla eurolla, joiden vipuvaikutus arvioidaan olevan 70 miljardin luokkaa. Czerwińska kuitenkin totesi, että vallitseva markkinatilanne tarkoittaa korkeampia kustannuksia hankkeille ja tekee InvestEU:n pitkäaikaisesta rahoituksesta entistä tärkeämmän. Olen samaa mieltä komissaari Hahnin kanssa siitä, että EU-budjetin kasvattamisen sijaan pitäisi lisätä joustovaraa, joka mahdollistaa varojen uudelleen kohdentamisen uusien haasteiden edessä – ja haasteitahan on viime vuosina riittänyt. InvestEU on hyödyllinen, mutta samalla olisi tärkeää tarkastella EU-ohjelmien mahdollisia päällekkäisyyksiä.
Parlamentin kannat keskeisissä kysymyksissä edistyvät
Rahanpesulainsäädännön valmistelussa alamme olemaan loppusuoralla ja valiokuntaäänestys on määrä pitää 28.3. Muutamia neuvoteltavia kohtia, koskien esimerkiksi tosiasiallisia omistajia, käteisostojen ylärajaa ja suuren riskin kolmansia maita, on vielä auki. Kuluneella viikolla olemme kuitenkin käyneet tekstin jokaista kohtaa perinpohjaisesti lävitse, jotta neuvoteltu sopu varmasti saa parlamentin poliittisten ryhmien suuren enemmistön taakseen. Kun neuvottelut neuvoston kanssa alkavat, on täysistunnolta saatu vahva mandaatti parlamentille tärkeä.
Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta koskeva lainsäädäntö otti sekin askeleita eteenpäin. Vaikka olemmekin tämän kokonaisuuden osalta kauempana sovusta, on lähiviikkoina odotettavissa hyvää edistystä. Ensi viikolla keskustelussa tulevat olemaan ainakin kestävyyteen ja pitkäaikaisiin takuisiin liittyvät kappaleet. Loppuviikkoon mahtui lisäksi vielä keskustelua puheenjohtajamaa Ruotsin kanssa rahoitusmarkkinadirektiivistä, josta äänestimme parlamentin talous- ja rahavaliokunnassa viime viikolla. On selvää, etteivät tulevat neuvottelut neuvoston kanssa tule olemaan helpoimmasta päästä. Samalla parlamentin neuvotteluasemaa vahvistaa valiokunnasta saatu vahva tuki tavoitteillemme, etenkin niin kutsutun Payment for Order Flow -käytännön kiellolle, jota oma ryhmäni ajoi menestyksekkäästi läpi.
Vahvistamme puolustusteknologia-alan
pienten toimijoiden asemaa
Äänestimme kuluneella viikolla parlamentin ulkoasianvaliokunnassa turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittisiä teknologioita käsittelevästä lausunnosta, jossa toimin ryhmäni neuvottelijana. Saavutettu kompromissi hyväksyttiin valiokunnan suurella enemmistöllä – lausunnon puolesta äänesti 41 ja vastaan 2.
On selvää, että eurooppalaista puolustusyhteistyötä on kehitettävä vastaamaan teknologisen kehityksen ja toimintaympäristön muutoksiin. Lausunnossa korostetaan tarvetta panostaa yhä voimakkaammin tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin erityisesti uusien ja murroksellisten teknologioiden, kuten tekoälyn, kvanttitietokoneiden ja uusien materiaalien osalta. Keskeistä on taata puolustusteollisuudelle, myös pienille ja keskisuurille yrityksille, riittävät rahoitusmahdollisuudet sekä kasvattaa teknologista osaamista ja näin osaavan työvoiman saatavuutta alalla. Samalla tärkeänä osana lausuntoa nostimme myös välttämättömän tarpeen kasvattaa unionin omavaraisuutta kriittisten raaka-aineiden ja komponenttien osalta. Keskeistä on sekä karsia strategisia riippuvuuksia kilpailijamaista, että myös tehostaa materiaalien käyttöä entisestään. Tärkeänä pidin myöskin kumppanuuksia ja yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa. Lausunnossa korostamme siksi koordinaatiota ja yhteistoimintaa etenkin Yhdysvaltojen ja Naton kanssa, joiden intressit ovat monelta osin EU:n kanssa yhtenäisiä.
Vipinää viikonvaihteessa
Mihin maailma on matkalla -kiertueeni on nyt saavuttanut puolimatkan etapin. Takana on noin 20 tilaisuutta viimeisen kuukauden ajalta, edessä vielä hieman yli 20 tilaisuutta ennen huhtikuun alkua. Tässä viikonvaihteessa vuorossa ovat lauantaina vierailut Kouvolassa ja Kotkassa sekä sunnuntaina Kangasalla ja Akaassa.
Kouvolassa olen kansalaisten parissa Manskilla lauantaina klo 10 alkaen kahdessakin eri tilaisuudessa. Isäntinä näissä tilaisuuksissa ovat Kaakkois-Suomen sosialidemokraatit sekä JHL:n Kaakkois-Suomen aktiivit. Kouvolasta suuntaan Haminaan, jossa olen kansalaisten tavattavissa Haminan torilla klo 12. alkaen. Haminasta matka jatkuu hieman ennen yhtä Kotkaan, jossa olen paikallisten demareiden isännöimässä kahvitilaisuudessa ravintola Kat’s Cafeessa tavattavissa klo 13.30 alkaen. Sunnuntaina puolestaan suuntaan Pirkanmaalle aamusta ensin brunssitilaisuuteen Kangasala-talolle klo 9.30–11 sekä sieltä Akaaseen Viialan työväentalolle päiväkahvitilaisuuteen klo 12.
Seuraavassa viikonvaihteessa onkin vuorossa taas hieman laajempi ja tiiviimpi Mihin maailma on matkalla -tilaisuuksien rypäs. Perjantaina 17.3. vierailen Lahdessa ja Hämeenlinnassa, lauantaina 18.3. Forssassa, Vihdin Nummelassa, Lohjalla sekä Karjaalla. Sunnuntaina 19.3. ovat vuorossa SDP:n puoluevaltuuston kokous Helsingissä sekä vierailu Tuusulassa Hyrylän torpalla. Maanantaina 20.3. vuorossa ovat kansalaisten tapaaminen Salon torilla sekä vierailu Salon Wanhojen Tovereiden kuukausitapaamisessa.
Kaikki tiedossa olevat Mihin maailma on matkalla -kevätkiertueen tapahtumat löytyvät tämän linkin kautta.
Jälleen Strasbourgissa
Niin se taas on, täysistuntoviikko. Lyhyen helmikuun jälkeen se tulee näin maaliskuussa entistä nopeammin. Ensi viikko ei olekaan mikään helppo Strasbourg-viikko, sillä omien lainsäädäntövastuuneuvottelujeni lisäksi luvassa on äänestyksiä, jotka ovat ehkä jo lehtiä enemmän seuranneille osuneet silmään.
Isoimman huomion saanut on rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, joka syystäkin herättää tunteita. Direktiivin tavoitteet ovat hyviä, sillä rakennukset ovat EU:ssa ja Suomessa suuri päästöjen lähde, mutta parlamentin teollisuusvaliokunnan esittämä etenemistapa on monilta kohtaa ongelmallinen. Ehdotus luo suomalaisille kotitalouksille suuria haasteita ja turhia kustannuksia, joita täytyy tarkastella kriittisesti. Energiaremontteja ei ole kustannustehokasta toteuttaa sellaisenaan, vaan asuinrakennusten muiden tarvittavien korjausten yhteydessä. Korjauspakko asuinrakennuksille, joilla ei ole tulevaisuudessa käyttöä on myös resurssien hukkaan heittämistä.
Parlamentin esittämä kanta saa tukeni vain, jos päästövähennyspolun etenemistahti on järkevä ja esitetyt toimet oikeudenmukaisia ja kustannustehokkaita. Jäsenmailla täytyy olla riittävästi liikkumavaraa toimien toteuttamiseen, eikä mitään päästötöntä energiamuotoa tulisi rajata kokonaan pois. Parlamentin äänestyksen jälkeen vuorossa tulee olemaan ns. trilogi, kolmikantaneuvottelu. Saamme nähdä mitä kokonaisuuden kanssa käy. Parlamentin äänestyksestä tai neuvotteluista ei kuitenkaan varmasti tule helppoa. Luvassa on muutenkin useampi kuuluisan Fit for 55 –paketin parlamentin neuvottelutuloksen äänestämistä, joten mielenkiintoinen viikko on tulossa taasen.