Viikkokuulumiset 12/2023

Takana on vilkas valiokuntaviikko. Kokouksia ja neuvotteluja. Viikon kohokohta oli rahanpesun vastaisesta lainsäädännöstä saavutettu neuvottelutulos ryhmien välillä. Puolentoista vuoden uurastuksen jälleen tuntuu hyvältä.

Neuvottelutulos menee ensi viikolla talous- ja rahavaliokunnan käsittelyyn ja sen jälkeen voivat alkaa neuvottelut neuvoston kanssa. Mutta jippii, jos näin päästään eteenpäin. Rahanpesusäännökset tulevat pakollisiksi, valvonta tiukkenee ja tavalliset kansalaiset kuuluvat voittajiin.

Nato-hakemuksemmekin liikkuu eteenpäin. Turkki ja Unkari näyttävät etenevän ilmoittamansa aikataulun mukaan. Presidentti Niinistö on puolestaan vahvistanut eduskunnan myönteisen hyväksynnän jäsenyydelle. Ensi viikolla Unkarin parlamentilta odotetaan hyväksyvää äänestystulosta.

Flunssasta tosin on edelleen jälkiä. Ääni kuuluu huonosti ja sitä täytyy yrittää säästää. Siksi en siis ole viikonloppuna liikkeellä, vaan joudun lepäämään. Pidetään yhteyttä näin sähköisesti!

Tässä uutiskirjeessä:

  • Valvontaa vahvistetaan kansalaisten parhaaksi
  • Varojen takaisinperintää tehostetaan
  • Maanjäristyksen tuhojen korjaaminen Turkki-valtuuskunnan käsittelyssä
  • Suomen vaikuttaminen talvimerenkulun huomioimiseksi palkittiin
  • Ennakkoäänestys käynnissä – varsinaiseen vaalipäivään viikko
  • Suuria talousasioita ratkaisussa
  • Viikonvaihde voimia keräten

Valvontaa vahvistetaan kansalaisten parhaaksi

Kuukausien neuvottelujen tuloksena saavutimme kuluneella viikolla parlamentin neuvottelijoiden kesken sovun rahanpesulainsäädännöstä. Jos kaikki poliittiset ryhmät noudattavat ensi viikon äänestyksessä nyt neuvoteltua sopua, tulee parlamentti ottamaan kunnianhimoisen askeleen rahanpesunvastaisessa työssä. Paketti on todellinen iso askel eteenpäin ja vastaus useampaan nykylainsäädännön porsaanreikään.

Asetusta tullaan soveltamaan samalla tavalla koko EU:n alueella sen sijaan, että direktiiviä, johon nykyinen lainsäädäntökehikko perustuu, toteutettaisiin kussakin 27 jäsenmaassa kunkin maan omalla tavalla. Parlamenttiäänestyksen jälkeen voivat kolmikantaneuvottelut neuvoston kanssa käynnistyä ja tuloksena on odotettavissa vankka EU-lainsäädäntö rahanpesun torjumiseksi.

Esitämme mietinnössä useampaa uudistusta nykyiseen lainsäädäntöön. Mietinnön mukaan yhä useampi toimija olisi vastaisuudessa ilmoitusvelvollinen, jonka seurauksena heidän on otettava käyttöön uusia menettelyjä varmistaakseen, että sääntöjä todella noudatetaan. Esimerkiksi jalkapalloseurat, joiden liikevaihto ylittää 7 miljoonaa euroa, kiinteistökehittäjät, varallisuuden- tai omaisuudenhoitajat ja ylellisyystuotteita kauppaavat henkilöt tullaan lisäämään ilmoitusvelvollisten luetteloon.

Vastaisuudessa lainsäädäntö sisältäisi myös velvollisuuden tarkistaa, kohdistuuko asiakkaaseen tai tosiasialliseen edunsaajaan pakotteita, jotka liittyvät terrorismiin, terrorismin rahoitukseen, joukkotuhoaseiden leviämisen rahoittamiseen tai muita unionin rajoittavia toimenpiteitä. Jotta kolmansien maiden kansalaiset eivät väärinkäyttäisi EU:n sisämarkkinoita, otamme lisäksi käyttöön vähimmäissäännökset koskien järjestelyjä, joiden kautta sijoittajille myönnetään oleskelulupa tai kansalaisuus.

Viime vuosina on ollut nähtävissä, että prosessi, jonka mukaan tunnistetaan EU:ta uhkaavia kolmansia maita, on aivan liian usein politisoitunut. Ehdotamme siksi mietinnössä uutta menettelyä, jonka mukaan uudella rahanpesunvastaisella virastolla AMLA:lla on keskitetty valvonta- ja arviointivastuu. Saman tyyppistä menettelyä ehdotamme myöskin kryptovaluutoille. Näin AMLA:lla olisi keskeinen rooli sellaisten luotto- ja rahoituslaitosten sekä kryptovarojen palveluntarjoajien tunnistamisessa, jotka eivät sijaitse EU:n alueella ja jotka aiheuttavat erityistä uhkaa unionin rahoitusjärjestelmälle.

Todellisten edunsaajien tunnistaminen oli omalle ryhmälleni keskeinen osa lainsäädäntökokonaisuutta ja olimme valmiita asettamaan kynnystä matalammaksi. Määrittäessä kuka lopulta hyötyy liiketoiminnasta, Euroopan komissio ehdotti kynnysarvoksi 25 prosentin omistusta. Parlamentin kompromississa ehdotamme rajaksi 15 prosenttia sekä matalampaa 5 prosenttia mm. kaivannaisteollisuuden toimijoille ja toimijoille, jotka ovat komission arvion mukaan alttiimpia suuremmalle rahanpesun riskille. Tämä on merkittävä askel eteenpäin.

Paketin kenties poliittisesti vaikein kohta on ollut käteismaksujen rajoittaminen. Kysymys on erityisen herkkä tietyille jäsenmaille, kuten Saksalle, jossa käteisen rooli on edelleen tärkeä. Ehdotamme 7000 euron rajaa, kun taas komissio ja neuvosto esittävät rajaksi 10 000 euroa. Rajoitusta ei tultaisi soveltamaan sellaisten henkilöiden välisiin maksuihin, jotka eivät toimi ammatillisesti, lukuun ottamatta maksuja koskien maata, kiinteistöjä, jalometalleja ja -kiviä sekä ylellisyystuotteita. Lisäksi parlamentti ehdottaa, että kryptovaroin suoritetut maksut ilman palveluntarjoajaa sallitaan 1000 euroon asti. Yli 1 000 euron maksut vaatisivat tosiasiallisen edunsaajan tunnistamista.

Ensi viikolla Econ-komitea äänestää ehdotuksesta. Sen jälkeen on vuorossa parlamentin ja neuvoston kantojen yhteensovittaminen, joten maalissa ei vielä olla ja muutokset ovat hyvinkin mahdollisia.


Varojen takaisinperintää tehostetaan

Saimme tällä viikolla pakettiin myös neuvottelut rikollisesti tai pakotteiden kiertämisellä hankittujen varojen takaisinperintää ja konfiskaatiota eli menettämisseuraamusta koskevasta lausunnosta, jossa toimin ryhmäni neuvottelijana. Päävastuussa kyseisestä direktiivistä on parlamentissa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE), johon budjettivaliokunta on alkuvuoden aikana työstänyt omaa ehdotustaan.

Nimensä mukaisesti budjettivaliokunta on lausunnossaan keskittynyt varojen käyttöön ja parlamentin poliittisten ryhmien kesken on vahva tahto hyödyntää direktiiviä myöskin Ukrainan tukemiseksi. Lausunnossa ehdotamme, että direktiivin puitteissa takaisin perittyjä ja Venäjän vastaisten pakotteiden rikkomisesta kertyneitä varoja ohjattaisiin Ukrainan jälleenrakennukseen ja siviiliväestön tukemiseen.

Samalla on ensiarvoisen tärkeää entisestään tehostaa unionin asettamien pakotteiden täytäntöönpanoa. Nykyisellään on havaittavissa Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämistä esimerkiksi viemällä pakotteiden alaisia tuotteita kolmansien maiden kautta Venäjälle. Lausuntoon lisättiin siksi aloitteestani vaatimus tarkastella ja ottaa käyttöön keinoja, joilla pakotteiden kiertäminen voidaan vastaisuudessa tehokkaammin estää.

Itse pidin esillä lisäksi tarvetta turvata jäsenmaiden voimavaroja toimeenpanna direktiivin asettamia vaatimuksia, sillä varojen takaisinperintää tehostavat toimet tulevat vaatimaan samalla jäsenmaiden hallinnoilta lisäponnisteluja. Lausunto tulee budjettivaliokunnan äänestettäväksi ensi viikon tiistaina, josta se etenee LIBE-kollegoidemme käsiteltäväksi.


Maanjäristyksen tuhojen korjaaminen
Turkki-valtuuskunnan käsittelyssä

Parlamentin Turkki-suhteita käsittelevä valtuuskunta kokoontui kuluneella viikolla keskustelemaan Turkin ja Syyrian viimekuisten maanjäristysten jälkeisestä tilanteesta. Keskustelua käytiin yhdessä YK:n, Euroopan komission ja turkkilaisen kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa erityisesti maanantaina komission ja EU-puheenjohtajamaa Ruotsin järjestämästä kansainvälisestä rahoituskonferenssista.

Maanjäristyksen vaikutukset niin Turkissa kuin Syyriassakin ovat valtavat ja hätäavun tarve on akuutti, jotta järistyksen uhreille saadaan suojaa, ruokaa ja puhdasta vettä. EU on osoittanut tukea lähettämällä maihin niin pelastus- kuin asiantuntija-apua sekä myöntämällä humanitaarista rahoitustukea. Maanantaisessa konferenssissa rahallista tukea kerättiin kansainvälisesti yhteensä 7 miljardin edestä. Ensiarvoisen tärkeää, että unioni seisoo uhrien rinnalla.

Kuulumisia Turkista vaihdettiin lisäksi myös keskiviikkona, kun turkkilaisen demaripuolueen CHP:n parlamenttivaaliehdokas Burak Yildirim kävi vieraanani parlamentissa. Keskustelimme Turkin pian lähestyvistä vaaleista sekä Turkin ja EU:n välisistä suhteista. Opposition yhteinen presidenttiehdokas CHP:n puheenjohtaja Kemal Kilicdaroglu on johdossa gallupeissa, joten jännittävät hetket Turkin tulevaisuudelle edessä. Muutos on mahdollinen!


Suomen vaikuttaminen talvimerenkulun huomioimiseksi palkittiin

Euroopan unionin jäsenmaat, parlamentti ja komissio pääsivät tällä viikolla kolmikantaneuvotteluissa eli ns. trilogissa sopuun uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden käytöstä meriliikenteessä eli FuelEU Maritime -asetuksesta. Saavutettu sopu ottaa hyvin huomioon Suomen erityispiirteet talvimerenkulun osalta. Sopu vahvistetaan ministerineuvoston kokouksessa.

Suomelle on ollut tärkeää varmistaa riittävä kunnianhimo ja jäsenvaltioiden kilpailukyvyn huomioiminen neuvotteluissa. Suomen ehdotus talvimerenkulun helpotukseksi sisällytettiin jo määräaikaisena EU:n jäsenvaltioiden viime kesänä hyväksymään yleisnäkemykseen. Nyt helpotukseen saatiin parannuksia. Alusten jääluokan perusteella myönnettävä helpotus on voimassa pysyvästi ja jäissä kululle myönnettävä helpotus vuoden 2034 loppuun.

Suomi vaikutti tässä asiassa aktiivisesti ja pitkäjänteisesti, jotta talvimerenkulku otettaisiin asetuksessa huomioon. Liikenneministeri Timo Harakka totesi olevansa kohtalaisen tyytyväinen lopputulokseen ja kiitti myös parlamentissa keskeisissä asemissa olleita suomalaisia meppejä panoksesta talvimerenkulun hyväksi.


Ennakkoäänestys käynnissä – varsinaiseen vaalipäivään viikko

Harvoin kotimaan vaaleissa viime vuosikymmeninä vaihtoehdot ovat olleet niin kirkkaat ja selkeät kuin nyt. Toisaalla on tarjolla puoluekentän oikealla laidalla koottu koalitio kokoomuslaisen tai perussuomalaisen pääministerin johtamana ja hyvin oikeistolaisella hallitusohjelmalla ohjeistettuna.

Toinen tarjolla oleva vaihtoehto on SDP-johtoinen, politiikan keskiviivan ylittävä hallitus.

Demokratiassa kansa päättää. Nyt on jokaisen äänioikeutetun kansalaisen oikeus antaa neuvonsa ja valtakirjansa seuraaville neljälle vuodelle. Ja päättää, kehitetäänkö Suomea vastuullisesti ja kansainvälisesti Marinin kakkoshallituksen johdolla vai tehdäänkö puhtaan oikeistohallituksen johdolla paniikkijarrutuksia yhteiskunnan eri lohkoilla.

Ennakkoäänestys käynnistyi tämän viikon keskiviikkona ja jatkuu kotimaassa ensi viikon tiistaihin ja ulkomailla tämän viikon lauantaihin saakka. Varsinainen vaalipäivähän on viikon päästä sunnuntaina 2.4.203. Äänestä viisaasti!


Suuria talousasioita ratkaisussa

Ensi viikolla on tiedossa kiireinen viikko sekä Suomessa että Brysselissä; valiokuntakokouksia, täysistuntoa, Suomen eduskunnan vaalikauden päättäjäiset sekä lauantaina vielä mukavia tapaamisia vaalimökeillä Vantaalla ja Itä-Helsingissä.

Alkuviikosta osallistun talous- ja budjettivaliokuntien kokouksiin, joissa on luvassa mielenkiintoisia keskusteluja ja muutama erityisen tärkeä äänestys. Budjettivaliokunta äänestää tiistaina rikoshyödyn takaisinperintää koskevasta direktiiviehdotuksesta, jossa toimin ryhmäni neuvottelijana.

Talousvaliokunnassa puolestaan äänestetään parlamentin kannasta rahanpesulainsäädäntöön, jossa toimin parlamentin pääneuvottelijana. Yhteisen näkemyksen luotsaaminen rahanpesulainsäädännön osalta on vaatinut meiltä kaikilta hyviä hermoja, loputtomia neuvotteluja ja pitkiä työpäiviä sekä itseltäni, mutta ennen kaikkea avustajiltani – joille iso kiitos avusta.

Keskellä viikkoa parlamentti kokoontuu niin kutsuttuun mini-täysistuntoon, jossa esityslistalla on muun muassa EU:n oikeusvaltiotilannetta koskeva vuosiraportti, Brexit ja Pohjois-Irlannin tilanne sekä äänestys F-kaasuasetuksesta.

Lauantaina 1.4. olen tavattavissa Mihin maailma on matkalla? –kiertueen merkeissä Vantaan Korsossa klo 10 alkaen, Koivukylässä klo 11 alkaen ja Tikkurilassa klo 12 alkaen. Helsingin Kontulassa olen kansalaisten jututettavana klo 13 alkaen ja sitten onkin aika julistaa vaalirauha ja toivoa kansalaisten sankoin joukoin suunnistavan sunnuntaina vaaliuurnille käyttämään äänioikeuttaan.


Viikonvaihde voimia keräten

Kaksi viikkoa sitten saamani flunssa ja hengitystieinfektio osoittautui sitkeämmäksi vaivaksi kuin alun perin osasin kuvitella. Vaikka tauti muuten on helpottanut, joutuu puhetta edelleen säästelemään. Tämä johti myös siihen, että tämän viikonvaihteen Mihin maailma on matkalla? –tilaisuudet Kirkkonummella ja Espoossa oli pakko peruuttaa.

Maailman suurin ilmastotapahtuma Earth Hour kannustaa huomenna lauantaina 25.3. näyttämään valomerkkiä ilmaston ja luonnon puolesta sammuttamalla turhat valot klo 20.30–21.30 väliseksi ajaksi. Tunnin pimennys on pieni teko, mutta merkittävä mielenilmaus ilmastomuutoksen, luontokadon ja muiden tärkeiden ympäristökysymysten puolesta.

Earth Hour sai alkunsa Australian Sydneyssä vuonna 2007, jolloin yli kaksi miljoonaa ihmistä osoitti päättäjille huolensa ilmastosta. Suomessa Earth Houria vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Viime vuonna Earth Hourissa oli mukana 192 maata ja maantieteellistä aluetta. Suomessa tapahtumaan osallistui noin 1,5 miljoonaa ihmistä ja noin 200 yritystä, kaupunkia, yhteisöä ja organisaatiota.

Earth Hour onkin vuosien saatossa kasvanut symbolisesta eleestä kansanliikkeeksi, joka yhdistää ihmiset ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi. Omalta osaltani haluan kannustaa kaikkia valojen sammuttamisen lisäksi myös sulkemaan muita sähköisiä laitteita ja pitämään pientä sähkötöntä taukoa.

Scroll to Top