Sattuu ja tapahtuu. Vaalit antavat Suomelle uutta suuntaa. Miten, on täsmälleen kiinni alkavista hallitusneuvotteluista. Jännitetään.
Oma oloni jatkuu hiukan vajaakykyisenä. Tämän viikon olen ollut lääkärin määräämässä puhekiellossa, kun ääni ei ole flunssan jälkeen vielä parantunut. Odotan ensi viikkoa kuin kuuta nousevaa, josko jälleen pääsisi puhumaan!
Tässä uutiskirjeessä:
- Yllätykselliset vaalit
- Onnistunut seminaari sijoittajien asemasta
- Turkin lähestyvät vaalit puhuttavat
- Huhtikuinen Strasbourg kutsuu
Yllätykselliset vaalit
Eduskuntavaalit olivat jälleen yllätykselliset. Siinäkin, ettei suuria yllätyksiä vaalien loppusuoran mielipidetutkimuksiin tullut.
Odotin, että äänestysvilkkaus kasvaa, kun vaalivaihtoehdot ovat kirkkaat. Ainakin minulle oli yllätys, ettei vaalien äänestysprosentti noussut. Näiden vaalien äänestysaktiivisuus 71,9 prosenttia on pari kymmenystä alhaisempi kuin vuoden 2019 vaaleissa.
Pohjoismaisittain kyse on matalista luvuista, olihan parlamenttivaaleissa Ruotsissa vuonna 2022 ja Tanskassa vuonna 2021 äänestysaktiivisuus molemmissa noin 84 prosenttia ja Norjassakin vuonna 2021 lähes 78 prosenttia.
Kokoomus nousi ykköspuolueeksi 20,8 prosentin kannatuksella. Edellisiin vaaleihin kasvua tuli 3,8 prosenttiyksikköä, mutta vuoden takaisin gallupeihin laskua oli noin 5 prosenttiyksikköä. Perussuomalaiset saivat kaikkien aikojen ennätyskannatuksen, 20,1 prosenttia. Kansanedustajapaikoissa vaalimatematiikka suosi kokoomusta ja perussuomalaisia. 48 paikkaa kokoomukselle, 46 paikkaa perussuomalaisilla ja 43 paikkaa demareille.
Sosialidemokraatit saivat 19,9 prosentin kannatuksen, jossa oli edellisiin eduskuntavaaleihin nähden nousua 2,2 prosenttiyksikköä. Äänimäärässä tämä tarkoitti yli 71 000 lisä-ääntä ja edustajapaikoissa kolme kansanedustajapaikkaa edellistä kautta enemmän. Edellisen kerran pääministeripuolue on saanut lisää kannatusta vuonna 2003, kun Paavo Lipposen johtama SDP sai 1,6 prosenttiyksikön lisäyksen kannatukseen vaikka jäikin vaaleissa toiseksi.
Kansanedustajan paikkoja näissä vaaleissa menettivät keskusta -8 paikkaa, vihreät -7 paikkaa ja vasemmistoliitto -5 paikkaa. Kannatusprosenteissa eniten hävisivät vihreät -4,5 prosenttiyksikköä, keskusta -2,5 prosenttiyksikköä ja vasemmistoliitto -1,1 prosenttiyksikköä.
Taktisesta äänestämisestä puhuttiin paljon. Moni halusi vaikuttaa pääministerivaalin lopputulokseen. Monia äänestäjiä pelotti myös, mitä tapahtuu, jos perussuomalaiset nousevat hallituksen kärkipaikoille.
Vaalihäviöitä taktinen äänestäminen ei riitä selittämään. Esimerkiksi Helsingissä vihreät menettivät yli kaksi kertaa enemmän ääniä, mitä demarit saivat lisää. Ja Helsingissä myös vasemmistoliitto meni eteenpäin.
Talouskeskustelun nouseminen ykkösteemaksi hyödytti ilman muuta kokoomusta. Perussuomalaiset taas keräsivät ääniä yleisesti ja erityisesti tyytymättömiltä. SDP hyötyi selkeästi Sanna Marinin valovoimasta.
Polarisaatio on kaiken jälkeen tosiasia. Jos hallitus kootaan yleisempien ennakkoarvioiden mukaisesti kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan, voi ennustaa, ettei polarisaatio ainakaan vähene.
Onnistunut seminaari sijoittajien asemasta
Kuluneella viikolla järjestin parlamentin demariryhmän kanssa seminaarin EU:n tulevasta strategiasta vähittäissijoittajille. Aihe herättää selkeästi kiinnostusta – tilaisuudessa oli paikalla noin 100 osallistujaa ja verkossa vielä 200 lisää. Keskustelun keskeiseksi kysymykseksi nousi kannustimet ja niiden kieltämisen tarve. Kannustimet ovat osa rahastojen kuluja, joita sijoittajat maksavat rahoituksen välittäjilleen saadakseen suosituksia tuotteista.
Talousvaliokunnan työtä omassa ryhmässäni koordinoiva espanjalaiskollegani Jonas Fernandez puhui kannustimista hyvin selkeästi. Komission on korkea aika esittää kunnianhimoista strategiaa, jossa kannustimille asetetaan selkeä kielto. Tutkittu tietokin viittaa kiellon tarpeeseen. Juuri viime viikolla kerrottiin, että kotitalouksien varallisuus maissa, joissa kannustinkielto on voimassa, voi 40 vuoden kuluttua olla lähes kaksinkertainen verrattuna niihin, joissa tällaista kieltoa ei vielä ole asetettu.
Komissiota edustanut Marcel Haag oli omassa puheenvuorossaan varovaisempi. Hänen mukaansa komissio asettaa kuluttajat etusijalle, mutta varoo samalla alan häiritsemistä ja aiheuttamasta mahdollista vajetta sijoitusneuvonnasta. Puheenvuorossaan hän korosti myös läpinäkyvyyden merkitystä, tarvetta parantaa talouslukutaitoa ja sosiaalisen median markkinoinnin sääntöjen vahvistamista rahoitustuotteisiin liittyen.
Kannustinkiellon puolesta taas puhui Alankomaiden valvontaviranomaisen edustaja. Alankomaissa kannustinkielto on ollut käytössä jo 10 vuoden ajan. Juurensa se johtaa tapaukseen, jossa liki 800 000 ihmistä joutui harhaanjohdetuksi rahoitusneuvonnassa. Kiellon voimaanastumisen jälkeenkin maan rahoitussektori kukoistaa ja riippumattomia rahoitusneuvojia on noin 6 000, kun vastaava luku Belgiassa on 5 ja Saksassa 17. Lisäksi sijoitustuotteiden hinnat Alankomaissa ovat huomattavasti muuta Eurooppaa alhaisemmat. Kielto on lisännyt sijoitustuotteen laatuun perustuvaa kilpailua. Puheenvuorossaan hän lisäksi kiisti väitteen, että kannustinkielto johtaisi rahoitusneuvonnan puutteeseen. Alankomaissa maksetaan nykyiselläänkin suosituksista mutta tapauskohtaisesti, kun taas kannustinjärjestelmässä kulut kertyvät usein vuosimaksujen muodossa.
Pidän ilmeisenä, että jos halutaan asettaa kuluttaja etusijalle, on komission esitettävä strategiassaan selvää kieltoa kannustimille. Keskustelu tulee varmasti jatkumaan vilkkaana ja itse ehdotus on odotettavissa toukokuun aikana.
Turkin lähestyvät vaalit puhuttavat
Kuluneella viikolla kokoontui myös parlamentin Turkki-suhteita käsittelevä valtuuskunta puimaan maan pian lähestyviä parlamentti- ja presidentinvaaleja. Keskustelua käytiin Turkin EU-suurlähettilään Faruk Kaymakcın sekä useamman kansalaisjärjestön ja tutkimuslaitoksen edustajan kesken.
Oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusoikeuksien puutteellinen toteutuminen Turkissa asettaa kiistatta huolia vaalien toteutumiseen liittyen. Asiantuntijat painottivatkin torstain kokouksessa, että vaikkei itse äänestämiselle asetettaisi maassa suurempia esteitä, on hallituksen viime vuosien aikana harjoittama politiikka asettanut opposition selvästi heikompaan asetelmaan vaaleissa.
Kiihkeää keskustelua herätti etenkin se, ettei Turkki ole kutsunut maahan Euroopan parlamentin vaalitarkkailijoita seuraamaan toukokuun vaalien toteutusta. Tämä tekee siitä ainoan ehdokasmaan, josta kutsua ei vaalitarkkailijoille ole tullut. Suurlähettiläs Kaymakcın mukaan syy on siinä, että Turkki on samalla ainoa ehdokasmaa, jota EU ei kohtele reilusti. Kuten arvata saattaa, olivat parlamenttikollegojen näkemykset kysymyksessä erilaiset.
Yhteisymmärrystä löytyi kuitenkin monesta muusta asiasta. Potentiaalia yhteistyölle Turkin ja EU:n välillä löytyy etenkin maahanmuuttoon, ilmasto- ja energiapolitiikkaan ja turvallisuuteen liittyen ja toivottavaa onkin, että vaalien jälkeen Turkin ja EU:n välisissä suhteissa voidaan avata uusi luku.
Huhtikuinen Strasbourg kutsuu
Ensi viikolla on vuorossa huhtikuun täysistuntoviikko Ranskan Strasbourgissa, jossa kevät on jo pitkällä. Täysistuntoäänestykseen pääsevät muun muassa pitkään aikaansa odotellut kryptovaluuttojen sääntelyä koskeva direktiivi. Nyt odotamme parlamentilta vihreää valoa, jotta trilogineuvottelut pääsevät alkamaan.
Konkreettisesti pääsen kuitenkin trilogineuvotteluihin ensi viikolla rahoitusmarkkinoita koskevasta MiFID II -kokonaisuudesta. Parlamentin neuvottelukanta on hyväksytty, ja nyt alkaa työstö yhdessä neuvoston kanssa. Odotukset ovat korkealla ja neuvostoa edustava EU-puheenjohtajamaa Ruotsi painaa kyllä tiukasti päälle, että etenemistahti olisi nopea.
Parlamentti lyö myös viimeisen sinettinsä useaan Fit for 55 -lakipaketin kokonaisuuteen, kun niiden lopulliset trilogitulokset tulevat vielä parlamentin hyväksyttäväksi. Isoja kokonaisuuksia menossa siis eteenpäin. Hienoa, sillä näitä muutoksia tarvitaan.
