Iloinen viikko, sillä kevät tuntuu voittavan täällä Brysselissäkin. Sanovat tosin, että kylmin kevät tähän asti kymmeneen vuoteen. Ja puhekieltokin lievenee, joten kanssakäyminen helpottuu vaikkei ääni ole vieläkään normaali. Kevään merkki on sekin, että ensimmäinen vierasryhmä on tullut, joten mukava tavata uusia ja vanhoja tuttuja kotimaasta. Ja täysi tohina täällä on jälleen päällä valiokuntatyössä.
Tässä uutiskirjeessä:
- Omat tulot alentaisivat korkoja
- Unkarin toimet oikean suuntaisia mutta riittämättömiä
- Komission strategia vähittäissijoittajille
- Talousvaliokunnan neuvotteluja
- Puolustusalan menot tarkastelussa
- Vieraita Suomesta
Omat tulot alentaisivat korkoja
Budjettivaliokunnalla oli useampi mielenkiintoinen kokous tällä viikolla. Maanantaina mepit keskustelivat EU:n lainanottokustannusten kasvusta kuullen eri asiantuntijoiden näkemyksiä aiheesta. Keskiviikkona budjettikomissaari Johannes Hahn puolestaan osallistui budjetti- ja talousarvion valvontavaliokuntien yhteiskuulemiseen, joka käsitteli oikeusvaltioasetuksen täytäntöönpanoa. Kuuleminen keskittyi Unkarin tilanteeseen.
EU:n elpymisvälineen lainakustannukset ovat nousseet huomattavasti komission alkuperäisistä arvioista korkeiden korkojen takia. Bruegel-ajatushautomon mukaan tällä rahoituskaudella korkomenot saattavat olla jopa 30-35 miljardin euron luokkaa komission noin 15 miljardin euron arvion sijaan. Komissiolta odotetaan kesällä rahoituskauden välitarkastelun yhteydessä ratkaisua ylimääräisten kustannusten kattamiseksi. Komissio esittää mahdollisesti rahoituskehyksen ulkopuolista joustovälinettä, joka toki toisi jäsenmaille kuten Suomelle lisäkustannuksia.
Markkinat ovat tällä hetkellä hinnoitelleet EU-lainan kalliimmaksi kuin esimerkiksi Ranskan tai Espanjan valtionlainan, vaikka EU:lla on näitä maita parempi luottoluokitus. Columbian yliopiston tutkija arvioi, että EU:n korkokulut saattavat jäädä pysyvästi korkeammalle tasolle. Bruegelin asiantuntijan mukaan EU:n korkomenoja voisi hillitä se, jos EU vakiintuisi pysyväksi toimijaksi lainamarkkinoilla tai jos EU:lla olisi verotusoikeus eli omia suoria tulonlähteitä. Perusteluna on, että silloin markkinat näkisivät EU:n lähempänä pysyvää valtiollista toimijaa.
Nämä viestit etenkin EU:n omista tulonlähteistä otettiin tyytyväisenä vastaan meppikollegoiden keskuudessa, sillä parlamentti on pitkään ajanut EU:lle omia tulonlähteitä, jotta EU-budjettia voisi kasvattaa ilman vaikeita EU:n nettomaksaja ja nettosaaja -keskusteluja. EU-budjetin kasvattamisen sijaan olisi tärkeämpää kuitenkin keskittyä budjetin valuvikojen ratkaisemiseen. Itse olen veroasioissa edustanut varovaista linjaa päätöksenteossa, mutta selvää on, että uudistuksia tarvitaan ja niitä varmaankin tehdään vielä tämän parlamentin aikana. Komission esityksiä asiassa odotetaan malttamattomasti.
Unkarin toimet oikean suuntaisia mutta riittämättömiä
Kuuleminen budjettikomissaari Hahnin kanssa keskittyi Unkarin oikeusvaltiotilanteeseen. Joulukuussa 2022 neuvosto päätti jäädyttää 55 % Unkarin koheesiovaroista, eli yhteensä noin 6,3 miljardia euroa, koska Unkarin hallitus ei ole tehnyt riittäviä toimia oikeusvaltion turvaamiseksi.
Komissaari Hahnin mukaan Unkari on ottanut joitakin askeleita eteenpäin, mutta ei kuitenkaan vielä riittävästi. Useammat mepit esittivät huolensa Unkarin kehityksestä ja arvioivat, että tilanne on itseasiassa mennyt huonompaan suuntaan. Pääministeri Viktor Orbánin pandemian varjolla asettama poikkeuslaki on edelleen voimassa, joka antaa pääministerille rajoittamattomat poikkeusvaltuudet, eli käytännössä yksinvallan. Meppien mukaan on myös viitteitä siitä, että EU-maiden yrityksiä, oppositiopuolueiden johtamia alueita sekä toisinajattelijoita syrjitään. Vallassa olevien eturistiriitoja ei myöskään ole riittävästi suitsittu.
Dialogia Unkarin kanssa täytyy jatkaa. Kenenkään toiveena ei ole rajoittaa EU-varojen kohdentamista tavallisten unkarilaisten opiskelijoiden, maanviljelijöiden, perheiden ja yritysten hyväksi, mutta niin kauan, kun riski EU-varojen valumisesta Orbánin ja hänen lähipiirinsä taskuihin, tulee varojen pysyä jäädytettynä. Komissio ja muut EU-jäsenmaat eivät saa tässä tilanteessa lipsua, vaan Unkaria on velvoitettava tekemään kaikki vaaditut uudistukset ennen kuin jäädytettyjä EU-varoja voidaan vapauttaa.
Unkarilla neuvoston puheenjohtajuus 2024 toisella puoliskolla, jonka jälkeen puheenjohtajuus siirtyy Puolalle. Asetelma ei tule olemaan oikeusvaltioperiaatteen keskustelujen osalta helppo, ja parlamentista onkin kuulunut kriittisiä ääniä, että Unkarille ei tulisi antaa puheenjohtajuutta. Tästä lisää ensi viikolla. Iso voitto on kuitenkin se, että asia on pysyvästi asialistalla, mikä pakottaa asteittaisin uudistuksiin ongelmamaissa.
Komission strategia vähittäissijoittajille
Keskiviikkona komissio julkisti odotetun toimenpidepaketin vähittäissijoittajia eli yksityissijoittajia ja piensijoittajia koskien. Tavoitteena on kannustaa tavallisia matti ja ”matti ja maija meikäläisiä” sijoittamaan ja osallistumaan pääomamarkkinoille, joka EU:ssa on pitkään ollut alhaisempaa kuin esimerkiksi USA:ssa. Komissio ehdottaa toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan, että sijoittajat saavat standardoitua tietoa sijoitustuotteista ja -palveluista ja suojataan sijoittajia harhaanjohtavalta markkinoinnilta.
Ehdotus ei kuitenkaan valitettavasti täytä odotuksia niin kutsuttujen kannustimien osalta. Kannustimet ovat kuluja, joita sijoittajat maksavat välittäjilleen sijoitusneuvonnasta.
Olisin toivonut komissiolta tiukempia toimia sijoitusneuvonnan eturistiriitojen suitsemiseksi. Läpinäkyvyyttä täytyy lisätä, jotta kuluttajansuoja toteutuisi. Sijoitusneuvojien ei tulisi voida suositella asiakkailleen kalliimpia tuotteita vain sen perusteella, että saavat itse näin korkeamman palkkion. Suotavaa olisi, että kaikilla olisi mahdollisuus sijoittamalla säästää esimerkiksi omia eläkepäiviään varten sen sijaan, että veloittamalla ylisuuria kuluja neuvojat pääsevät kuluttajien kustannuksella kasvattamaan omia eläkesäästöjään. Vaikka komissio on omissa arvioissaan todennut kannustimien kiellon olevan tehokkain tapa estää eturistiriitojen ja taata piensijoittajien kuluttajansuoja, ei se kuitenkaan kieltoa keskiviikkoisessa paketissaan esittänyt. Oma ryhmäni puolestaan kannattaa kieltoa.
Talousvaliokunnan neuvotteluja
Kuluneella viikolla parlamentin ja neuvoston väliset neuvottelut uudeksi rahanpesulainsäädännöksi jatkuivat teknisellä, eli virkamies- ja avustajatasolla. EU-puheenjohtajamaa Ruotsin johdolla käymme tällä hetkellä lakitekstiä lävitse rivi riviltä, jotta löytäisimme kompromissin, jonka taakse niin parlamentti kuin neuvostokin voivat asettua. Kesäkuun puolivälissä on tarkoitus pitää seuraavat niin sanotut poliittiset neuvottelut, joihin osallistuvat Ruotsin EU-suurlähettiläs Danielsson, rahoituspalveluista vastaava komissaari McGuinness sekä parlamentin pääneuvottelijat eli ranskalaiskollegani Carême ja minä.
Tekninen valmistelu jatkui niin ikään rahoitusmarkkinoita koskevan MiFID -kokonaisuuden osalta, jossa parlamentin ja neuvoston näkökantoja pyritään yhtä lailla sovittamaan yhteen. Kompromissia haetaan edelleen niin sanotun Payment for Order Flow -kiellon sekä konsolidoituja kaupankäyntitietoja koskevan tietokannan osalta. Seuraavat poliittiset neuvottelut ovat määrä nekin pitää kesäkuun puolivälissä.
Puolustusalan menot tarkastelussa
Budjettivaliokunnan ja talousvaliokunnan yhteiskokouksessa tiistaina käytiin keskustelua puolustusalan varojen käytöstä yhdessä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenen Viorel Ștefanin kanssa.
Vuosina 2021–2027 unionin budjetista ohjattiin 90 miljoonaa euroa niin sanottuun valmistelutoimeen, jonka avulla rahoitettiin puolustusalan tutkimusta. Toimen tarkoituksena oli tunnustella EU-budjetin antaman rahallisen tuen lisäarvoa puolustusalan tutkimukselle ja luoda samalla edellytyksiä suuremmalle panostukselle unionin seuraavassa monivuotisessa budjetissa. Vuosien 2021–2027 rahoituskehyksessä luotiinkin Euroopan puolustusrahasto, jolle on osoitettu seitsemän vuoden ajanjaksolle liki kahdeksan miljardin euron potti. Nyt tilintarkastustuomioistuin tarkasteli sitä, myötävaikutettiinko valmistelutoimen avulla puolustusrahoituksen huomattavaan lisäämiseen.
Tarkastusta vetäneen Ștefanin mukaan valmistelutoimen syötteet itse puolustusrahastoon ovat verrattain vähäiset. Kun puolustusrahastoa ja sen käynnistämistä valmisteltiin, olivat useimmat valmistelutoimen hankkeista edelleen kesken, eikä niistä siksi ollut ammentaa lopullisia tuloksia suuremman ohjelman valmisteluun. Tarkistuksen johtopäätöksiä on kuitenkin mahdollista hyödyntää siihen, miten unionin puolustusalan rahoituksen käyttöä voitaisiin vastaisuudessa parantaa.
Keskeisimpänä huomiona Ștefan nosti sen, ettei unionilla näytä olevan puolustusinvestoinneille pidemmän tähtäimen strategiaa. Jotta EU-varoin kehitetyt voimavarat todella vastaisivat jäsenmaiden asevoimien tarpeisiin, olisi katse vastaisuudessa osattava suunnata yhä pidemmälle. Samalla koordinaatiota muiden EU:n puolustusalan suunnittelu- ja yhteistyövälineiden kanssa on parannettava. Viime vuosien, etenkin kuluneen vuoden, lukuisten uusien aloitteiden myötä huomiota onkin kiinnitettävä niiden johdonmukaiselle käytölle. Näin myös alan yritysten olisi helpompi suunnitella osallistumistaan hankkeisiin.
Huomionarvoista on sekin, että valmistelutoimen rahoitus kohdistui pitkälti niihin maihin, joissa puolustusteollisuutta on paljon jo entuudestaan. Hankkeita on sen kautta rahoitettu lähinnä Espanjassa, Italiassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Saksassa. Hankkeisiin osallistui pitkälti samoja yrityksiä sekä yritysryhmittymiä, jotka olivat tehneet yhteistyötä jo ennen EU-budjetista saamaa rahoitusta. Puolustusrahaston osalta tärkeätä olisi siksi avata osallistumista laajemmalle saralle toimijoita, muun muassa helpottamalla hankkeiden osallistujien työtaakkaa niin paljon kuin mahdollista.
Vieraita Suomesta
Ehdottomasti yksi viikon kohokohdistani oli vierasryhmän saapuminen Suomesta Brysseliin, vaikka heidän matkansa EU:n ytimessä vielä jatkuukin tämän uutiskirjeen lähettämisen jälkeenkin.
Tällä kertaa vierasryhmään kuului Osuuskunta Tradekan edustajiston ja hallinnon jäseniä, jotka tulivat oppimaan eurooppalaisesta päätöksenteosta. Se, että pääsee näkemään asioita konkreettisesti, oli kyse sitten mistä tahansa, avaa usein ihmisten silmiä. Kuten myös tässäkin tapauksessa. Miellyttävää vierailussa oli myös se, että meppikollegani Silvia Modig tuli avaamaan vierasryhmälle hänen työpöytänsä ajankohtaisia aiheita. Silvia on mukana muun muassa ympäristövaliokunnassa, joten kuulimme hyvän katsauksen hyvin pinnalla olevista aiheista. Kollegalta voi aina itsekin oppia jotain.
Ryhmä pääsi tutustumaan muun muassa Euroopan parlamenttiin, Suomen EU-edustustoon sekä Euroopan komissioon, joten kattava katsaus EU-tietoutta lähtee taas takaisin Suomeen. On tärkeää, että lisäämme tietoutta Euroopan unionista ja sen mahdollisuuksista, sillä karu fakta on se, että tarvitsemme lisää suomalaisia EU:iin ja sitä ympäröiviin tahoihin. Kun esimerkiksi Brysselissä on monilta erilaisilta aloilta Suomesta laajaa osaamista, on päätöksentekoon helpompi saada nopeasti ja ajankohtaisesti tietoa, jonka tietää olevan relevanttia. Eli ei kun EU-tietoutta levittämään!
Brysselin mini-istunto
Ensi viikolla saadaan taas harvinaista herkkua, kun järjestetään Brysselin minitäysistunto. Harvinaista siksi, että Brysselin täysistuntosalin näkee suurimpana osana työpäivistä, mutta siellä istutaan vain noin kuukauden välein yhteensä päivä kerrallaan.
Äänestyksissä ensi viikon täysistunnossa on tällä tietoa muun muassa päätöslauselma Unkarin oikeusvaltiotilanteesta, parlamentin kanta yritysten kestävää toimintaa koskevaan direktiiviin, Euroopan tekstiilistrategia sekä ampumatarvikkeiden tuotantoa tukevan säädöksen säätäminen. Mainittakoon myös, että keskustelussa tulee olemaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistaminen ja seksuaalinen häirintä EU:ssa sekä MeToo-arviointi. Valtavan monipuolinen agenda jälleen, mikä on yksi parlamenttityön parhaista ja haastavimmista puolista.
Eikä viikko pelkästä istunnosta koostu, vaan luvassa on monia valmistelevia tapaamisia: koskien muun muassa rahanpesulainsäädännön neuvotteluja sekä ryhmämme työvaliokunnan työhön liittyviä.
