Päättyvällä viikolla on valmistauduttu ensi viikon täysistuntoon, johon on kertynyt iso joukko merkittäviä asioita. Ryhmäkokousten ohella on tällä viikolla ehditty pitää myös valiokuntakokouksia ja sidosryhmätapaamisia.
Viikkoon mahtuu myös kaksi erityisen merkittävää ja noteeraamisen arvoista asiaa; komission ehdotus pitkään toivotusta EU-instituutioiden eettisestä elimestä, jolle kuuluisi uusien sääntöjen laatiminen kanssakäymisestä ulkopuolisten tahojen kanssa sekä neuvostossa saatu sopu maahanmuuttoasioiden käsittelyn uudistamisesta.
Tässä viikkokirjeessä:
- Uudet säännöt kanssakäymiseen
- Maahanmuuttopaketista syntyi historiallinen sopu
- Borrel vieraili ryhmäkokouksessa
- Apua sinne, missä sitä tarvitaan ja tiukemmat pelisäännöt pakotteille
- Inflaatiopaineet puhuttavat
- Eurobarometri mittaa eurooppalaisten suhtautumista unioniin
- Ensi viikolla parlamentti kokoontuu täysistuntoon Strasbourgiin
Uudet säännöt kanssakäymiseen
Oman S&D-ryhmäni vuosia ajama uudistus EU-instituutioiden eettisiä sääntöjä käsitteleväksi elimeksi valmistui keskiviikkona. Komissio hyväksyi ehdotuksen, jonka myötä EU-instituutioissa otetaan käyttöön yhteiset toimielinten jäsenten eettistä käyttäytymistä koskevat normit sekä virallinen mekanismi, jonka avulla toimielinten keskinäistä toimintaa koordinoidaan. Näiden muutosten ansiosta EU:n keskeisiin toimijoihin oikeusistuimesta komissioon ja parlamenttiin aletaan soveltaa yhteisiä, selkeitä, avoimia ja ymmärrettäviä käytäntöjä.
On tärkeää, että EU soveltaa avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden ihanteita myös omaan institutionaaliseen toimintaansa, jotta väärinkäytöksiltä, vilpiltä ja pahimmillaan korruptiolta voidaan välttyä. Ehdotukseen sisältyy ohjeistukset esimerkiksi lahjojen ja vieraanvaraisuuden vastaanottamiseen, avoimuusrekisteriin, sidonnaisuuksiin sekä poliitikoiden instituutioiden ulkopuolella harjoittamaan toimintaan.
Maahanmuuttopaketista syntyi historiallinen sopu
Torstaina sisäministeriöiden neuvosto saavutti historiallisen sovun vuosia neuvotellusta maahanmuuttokokonaisuuden uudistamisesta. Sovun aikaansaamisessa on suuri ansio ruotsalaisella maahanmuuttokomissaari Ylva Johanssonilla, sillä hänen useita vuosia kestänyt maltillinen työnsä kantoi nyt hedelmää.
Neuvosto sopi turvapaikkamenettelyasetuksesta sekä turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksesta. Ne toisivat merkittäviä muutoksia turvapaikkajärjestelmään. Yksi keskeinen osa pakettia on yhteisvastuumekanismi, eli jäsenvaltioita velvoittava joustava ja osittain räätälöity järjestelmä, jolla jäsenvaltiot osoittaisivat yhteisvastuuta muuttoliikepaineen alla oleville maille. Mekanismiin osallistuminen olisi pakollista, mutta jäsenvaltiot voisivat valita millä tavalla ne osallistuvat. On aivan keskeistä, että EU ja jäsenmaat tekevät kukin osansa maahanmuuton eri ilmiöiden ratkaisemiseksi. Asiahan koskettaa myös Suomea, sillä epävarman Venäjän naapurina emme koskaan voi varmasti tietää, etteivät muuttovirrat suuntautuisi suoraan myös meille.
Toivon, että neuvoston saavuttaman sovun pohjalta myöhemmin alkavissa neuvotteluissa parlamentin ja komission kanssa päästään tuloksekkaasti yhteisymmärrykseen.
Borrel vieraili ryhmäkokouksessa
Ryhmämme kokouksessa vieraili tiistaina EU:n ulkopolitiikan johtaja, komissaari Josep Borrel. Hyvähenkisessä keskustelussa käsiteltiin EU:n roolia maailmanpolitiikassa, Ukrainan auttamista sekä EU:n suhteita Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
Keskustelussa vallitsi yksimielisyys Ukrainan auttamisen tärkeydestä sekä suuri huoli erityisesti Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden merkittävästä heikentymisestä ja sen vaikutuksesta lähivuosien politiikkaan. EU hakee tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa, mutta valitettavasti joudumme vielä toteamaan, että näkökulmat eivät automaattisesti ole yhteisiä.
Apua sinne, missä sitä tarvitaan
ja tiukemmat pelisäännöt pakotteille
Euroopan unionilla on useita mahdollisuuksia reagoida kriiseihin ja kohdistaa apua sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan. Kysyin viikolla budjettivaliokunnan kokoontumisessa komission suunnitelmista Kahovkan padon tuhoutumisen aiheuttamassa kriisissä. Käsittelimme budjetin sisäisiä siirtoja, joilla ns. katastrofirahastoa voitaisiin vahvistaa ja siten suunnata apua esimerkiksi Ukrainaan. Ukraina on pyytänyt EU:lta kansainvälistä apua, ja komissio on käynnistänyt avun kanavoimisen mekanismin kautta. Avun tarve Ukrainassa on kuitenkin akuutti ja tulvan aiheuttamat tuhot valtavat, joten EU:n budjettipuolen ratkaisujen täytyy olla riittäviä.
Käsittelimme budjettivaliokunnassa myös sitä, miten pakotteiden kiertäminen pitäisi unionin tasolla luokitella rikolliseksi toiminnaksi. EU on asettanut vahvoja pakotteita Venäjää kohtaan, mutta edelleen pakotteita kiertämällä saadaan taloudellista hyötyä täysin tuomittavalla tavalla. Pakotteita kiertämällä saatu taloudellinen hyöty pitäisi rikokseksi luokittelun kautta saada takavarikoitua EU:n ja jäsenmaiden käyttöön esimerkiksi Ukrainan jälleenrakennusta varten. Samalla pakotteiden toimeenpanoa pitää edelleen vahvistaa ja niiden kiertäminen pysäyttää. On hyvä, että budjettivaliokunnan lausunto hyväksyttiin ja lainsäädäntötyö parlamentissa etenee.
Oikein kohdennettu rahoitus ja selkeät pelisäännöt ovat EU:n ytimessä Ukrainan auttamiseksi ja koko Euroopan toipumiseksi.
Inflaatiopaineet puhuttavat
Maanantaina Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde vieraili talous- ja raha-asioiden valiokunnassa, jossa aiheena oli Euroopan inflaatiokehitys. Puheenvuorossaan Lagarde totesi, että ”uusimmat käytettävissä olevat tiedot viittaavat siihen, että inflaatiopaineet ovat edelleen suuret. Vaikka havaittavissa on merkkejä inflaation hidastumisesta, ei ole selvää näyttöä siitä, että inflaatiopaineet olisivat hellittäneet”.
Pääjohtaja Lagarde painotti myös, että energian kallistumisesta johtuva inflaatio on aiheuttanut ongelmia etenkin pienituloisille. Kun energiainflaatio hidastuu, hintojen kallistumisen vaikutusten erot pienituloisten ja suurituloisten kuluttajien välillä alkavat hiipua. ”Siitä huolimatta nopea elintarvikeinflaatio rasittaa edelleen erityisesti pienituloisia kotitalouksia”, pääjohtaja Lagarde sanoi tapaamisessa.
Viimeisimmät inflaatiolukemat niin Suomesta kuin laajemminkin EU:n alueelta ovat kuitenkin myönteisiä. Alaspäin mennään, joten aikaa myöten korkopaineidenkin pitäisi helpottua.
Maanantaina allekirjoitettiin lisäksi parlamentin ja keskuspankin välinen sopimus, jossa virallistetaan EKP:n avoimuuteen liittyviä käytänteitä suhteessa parlamenttiin.
Viikolla käytiin myös oman parlamenttiryhmäni sisäisiä keskusteluja yritysten listautumista koskevasta lakialoitteesta. Aloite on tärkeä, sillä listautuminen on edelleen etenkin pk-yrityksille hankalaa ja kallista, jonka takia varojen kerääminen pääomamarkkinoiltakin usein estyy. Uudella lailla pyritään nyt tehostamaan EU:n yritysten listautumista ja mahdollistamaan, että useammat yritykset hankkivat pääomaa markkinoilta ja tulevat näin vähemmän riippuvaisiksi lainarahoituksesta.
Vaikka aloitteen tavoite saakin laajan tuen, on sen yksityiskohtia edelleen tarkasteltava. Tämä koskee esimerkiksi esittelyjä, joissa yritykset antavat mahdollisille sijoittajille tietoja liikkeelle laskemistaan arvopapereista ja yrityksistä itsestään. Esittelyt ovat sijoittajien keskeisimpiä tietolähteitä, mutta niiden haastavaksi koettu pituus on rajoittava tosiasia. Monilla jää esittelyt niiden pituudesta johtuen lukematta. Keskustelu aloitteesta jatkuu.
Lisäksi viikko on kulunut tiiviisti ensi viikon neuvotteluja valmistellen. Kokoonnumme ensi viikolla Strasbourgissa parlamentin, neuvoston ja komission välisiin poliittisiin neuvotteluihin niin rahanpesulainsäädännön kuin myös rahoitusmarkkinoita koskevan MiFID –kokonaisuuden osalta. Rahanpesulainsäädännön osalta neuvottelut etenevät rakentavasti, MiFID:in osalta taas vaatimattomammin. Lisää näistä ensi viikolla.
Eurobarometri mittaa eurooppalaisten suhtautumista unioniin
Euroopan parlamentti julkaisee joka vuosi tutkimuksen, jolla selvitetään jäsenmaiden kansalaisten suhtautumista unioniin ja sen ajankohtaisiin kysymyksiin. Eurobarometriksi kutsuttu tutkimus viestitti tänäkin vuonna rohkaisevaa sanomaa, sillä entistä suurempi osa eurooppalaisista suhtautuu suuremmalla kiinnostuksella EU-aiheisiin. Viimeisimmät vuodet ovat osoittaneet, että EU on suurissa kysymyksissä avainpelaaja.
Yksi tärkeimpiä kyselyn havaintoja on, että kiinnostus ensi kesän eurovaaleja kohtaa on nyt korkeampaa kuin viime eurovaalien alla. Toivottavasti tämä kiinnostus johtaa korkeaan äänestysaktiivisuuteen kaikissa jäsenmaissa.
EU:ssa ollaan laajasti Ukrainan tukena myös yleisen mielipiteen muodossa. Pidän tärkeänä solidaarisuuden osoituksena, että EU:n tuki Ukrainalle on vahvasti myös EU-kansalaisten mielessä. Suomi nousee tässä asiassa kolmen tyytyväisimmän jäsenmaan joukkoon, sillä 87% suomalaisista on tyytyväisiä EU:n Ukrainalle antamaan tukeen.
Demokratia ja sen puolustaminen ovat Eurobarometrin mukaan kansalaisille tärkein EU:n arvo. Aikana, jolloin demokratiaa ja demokraattisia instituutioita yritetään erilaisten ääriliikkeiden toimesta horjuttaa, on tärkeää muistaa kansalaisten vankka tuki demokratialle ja sen merkitykselle.
Taloudellinen tilanne on tutkimuksessa esiin noussut jaettu eurooppalainen huoli. EU:n ja sen jäsenmaiden tulee jatkaa työskentelyä laajalla rintamalla, jotta inflaation vaikutukset kansalaisiin saataisiin minimoitua.
Tuorein eurobarometri kiinnostavine lukuineen löytyy parlamentin sivuilta tämän linkin kautta. Suosittelen tutustumaan.
Ensi viikolla parlamentti
kokoontuu täysistuntoon Strasbourgiin
Euroopan parlamentin täysistuntoviikko kokoaa mepit tärkeän asialistan äärelle Ranskan Strasbourgiin. Ukrainan tilanne on Kahovkan padon tuhoamisen myötä pöydällä ja käymme keskustelun viimeisimmistä tapahtumista Ukrainan sodassa ja maan jälleenrakentamisesta. Tekoäly ja teknologia ovat varmastikin viikon seuratuimpia teemoja, sillä pöydällä on niin tekoälyn eettinen käyttö, demokratian suojaaminen vakoiluohjelmilta, kestävämmät akut kuin sähköisen todistusaineiston käyttö tutkintojen tukena. Lisäksi esimerkiksi ruokaturva ja maatalouden toimintaedellytykset sekä eurooppalaiseen vesipulaan ja kuivuuteen vastaaminen ovat varmasti laajan kiinnostuksen kohteina. Näiden lisäksi itselleni tärkeitä asioita ovat esimerkiksi keskustelu EU:n eettisen elimen ympärillä, sillä vallankäytön valvontaa tulee sitäkin kehittää. Samaten palkattomien harjoitteluiden asia on tärkeä, sillä siinä puututaan erityisesti vammaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien mahdollisuuksiin suorittaa harjoittelu.
Saan ensi viikolla ilokseni vieraita Suomesta, kun minä ja kollegani Silvia Modig vastaanotamme suomalaisen vierasryhmän tutustumaan parlamentin työhön ja keskeisimpiin sidosryhmiin. On aina mukavaa päästä keskustelemaan parlamentin ajankohtaisaiheista muutoinkin kuin kokouksissa.
