Tuloksekas valiokuntaviikko takana. Parin vuoden työrupeama rahoitusmarkkinalainsäädännön uudistamisessa saatiin päätökseen torstai-iltana, kun parlamentin, neuvoston ja komission neuvotteluissa löytyi sopu uudistuksen sisällöstä.
Oman ryhmäni johto oli puolestaan pitkässä neuvottelussa pohtimassa loppuvaalikauden agendaa ja valmistautumista ensi kesän eurovaaleihin.
Suomenkin tapahtumat puhuttivat myös täällä Brysselissä. Petteri Orvon hallitus sai todella huonon alun, joka on noteerattu myös täällä Brysselissä.
Tässä viikkokirjeessä:
- Piensijoittajien asema vahvistuu
- Ympäristövaliokunta hylkäsi ennallistamisasetuksen
- Suuriin rahoitushaasteisiin etsitään ratkaisua
- Avaruus on tärkeä yhteisen puolustuksen kehittämisessä
- Viikonloppu ja ensi viikko
Piensijoittajien asema vahvistuu
Torstaina pitkä työrupeama tuli päätökseen, kun parlamentin, neuvoston ja komission väliset neuvottelut rahoitusmarkkinadirektiivin uudistuksesta saatiin maaliin. Niin sanottu MiFID -direktiivi asettaa puitteet rahoitusmarkkinoiden sijoitustoiminnalle ja kaupankäynnille sekä sijoittajansuojalle. Toimin itse kokonaisuudessa parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän pääneuvottelijana.
Lisäämällä markkinoiden avoimuutta ja tarjoamalla vastaisuudessa enemmän markkinatietoja, uudistus tulee kasvattamaan unionin markkinoiden houkuttelevuutta niin eurooppalaisten kuin kansainvälistenkin sijoittajien silmissä, olivat he sitten ammatti- tai yksityissijoittajia.
Tärkeänä muutoksena aiempaan on uusi konsolidoituja kauppatietoja sisältävä kaupankäyntinauha (consolidated tape, CT), joka jakaa jatkuvasti kaupan jälkeisiä tietoja ja tunnistaa kaupankäynnin kauppapaikan. Tavoitteena on, että mekanismi vähentää markkinaosapuolten välistä tietojen epäsymmetriaa ja lisää unionin houkuttelevuutta sijoituspaikkana. Euroopan komissio tulee vuonna 2026 arvioimaan sen toimivuutta.
Toinen, omalle ryhmälleni keskeinen, uudistus koskee välityspalkkioiden kieltoa. Maksujen vastaanottaminen sijoitusasiakkaiden toimeksiantojen välittämisestä aiheuttaa eturistiriitoja ja niiden kieltäminen tulee vahvistamaan reilua ja avointa sijoitusmarkkinaa, jossa sijoittaminen lisää sijoittajien, eikä välittäjien varallisuutta. Kielto astuu voimaan välittömästi. Saksa saa kuitenkin jatkaa käytäntöä kesäkuuhun 2026 asti.
Erityisesti piensijoittajien asemaa käsiteltiin kuluneella viikolla myös talousvaliokunnan kuulemistilaisuudessa komission viime kuussa esittämästä vähittäissijoituksia koskevasta toimenpidepaketista, jossa toimin ryhmäni neuvottelijana. Paketin tavoitteena on parantaa vähittäissijoittajien (eli yksityis- ja piensijoittajien) mahdollisuuksia tehdä tarpeidensa ja mieltymystensä mukaisia sijoituspäätöksiä, ja varmistaa sijoittajien asianmukainen kohtelu ja suojelu. Siten pyritään parantamaan kansalaisten osallistumista pääomamarkkinoille.
Oman ryhmäni näkökulmasta tässä komission ehdotuksessa on edelleen parantamisen varaa erityisesti piilevien välityspalkkioiden, eli kulujen, joita sijoittajat maksavat välittäjilleen sijoitusneuvonnasta, osalta. Pidämme kannustinkieltoa perusteltuna, sillä nykyisellään sijoitusneuvojien on mahdollista suositella asiakkailleen kalliimpia tuotteita sen perusteella, että saavat itse näin korkeamman palkkion.
Ympäristövaliokunta hylkäsi ennallistamisasetuksen
Parlamentin ympäristövaliokunta jatkoi alkuviikosta luonnon ennallistamisasetuksen käsittelyä. Valiokunnan esittämät muutokset asetukseen eivät lopulta saaneet taakseen meppien enemmistöä, vaan esitys hylättiin samalla äänijakaumalla, kuin valiokunnan edellisessä kokouksessa käsitelty hylkäämisesitys eli 44 puolesta 44 vastaan 0 tyhjää. Muutokset olisivat vaatineet enemmistön tuen, joten lopputuloksena valiokunta päätyi esittämään komission esityksen hylkäämistä.
Esitys ei kuitenkaan ole kuopattu, vaan ennallistamisasetus etenee näillä näkymin täysistunnon äänestettäväksi heinäkuussa. Se minkälaisista vaihtoehdoista täysistunnossa lopulta äänestetään selvinnee ensi viikolla. Varmaa on, että hylkäämisesitys päätyy koko täysistunnon pohdittavaksi. Esittelijänä toiminut Cesar Luena (S&D) pyrkii kuitenkin edelleen löytämään sellaisen ratkaisun, joka ottaisi riittävästi jäsenmaiden erilaisia olosuhteita huomioon ja jonka enemmistö mepeistä voisi hyväksyä. Näin ehdotus voitaisiin viedä lopullisiin kolmikantaneuvotteluihin neuvoston ja komission kanssa.
Neuvosto saavutti viime viikolla yleisnäkemyksen eli oman neuvottelukantansa asetusehdotukseen. Suomi sai komission esitykseen paljon tarpeellisia muutoksia, mutta päätös jäi kuitenkin erimieliseksi erityisesti jäsenmaiden erilaisen kustannustaakan takia. (YM:n tiedote). Heinäkuussa selviää ennallistamisasetuksen kohtalo.
Suuriin rahoitushaasteisiin etsitään ratkaisua
Budjettivaliokunnalla oli useampi kokous tällä viikolla. Agendalla oli muun muassa EU:n talousarvio vuodeksi 2024, EU:n rahoitusapu Afrikalle ja Latinalaiselle Amerikalle vuosina 2021–2027 sekä monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi ja päivitetty uusia omia varoja koskeva paketti.
Komissio julkaisi 20.6. ehdotuksensa EU:n pitkänaikavälin rahoituskehyksen eli MFF:n vahvistamisesta (tiedote asiasta). Komissio esittää EU:n monivuotiseen budjettiin yhteensä 65,8 miljardin euron lisäystä vuosille 2024-2027 vedoten muuttuneeseen maailmantilanteeseen. Lisäksi komissio ehdottaa 33 miljardin edestä lainoja Ukrainalle, jotka EU-budjetti takaisi. Paketin kokonaissumma on siis lähes 100 miljardia euroa.
Iso osa lisäyksistä liittyy Ukrainan tukemiseen avustuksin (17 miljardia euroa), lainoin (33 miljardia euroa) sekä muuttoliikkeen hallitsemiseen (15 miljardia euroa). EU:n suvereniteettirahastosta on luovuttu, mutta sen sijaan komissio esittää 10 miljardin euron lisäystä EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn parantamiseen, joka kanavoitiaisiin olemassa olevien rahoitusinstrumenttien kautta. Muut rahoitustarpeet liittyvät elpymisvälineen lainanhoitokustannuksiin (lähes 19 miljardia euroa), EU-budjetin joustovälineen kasvattamiseen (3 miljardia euroa) sekä indeksoitujen hallintokulujen kattamiseen (mm. EU-virkamiesten palkat, EU-rakennusten vuokrat), jotka ovat nousseet korkean inflaation seurauksena (1,9 miljardia euroa).
Lisäksi komissio esittää päivitystä ehdotuksiin uusista omista varoista, joiden käsittely neuvostossa ei ole edennyt kovin pitkälle. Komissio haluaa kasvattaa EU-budjettiin ohjautuvaa osuutta päästökauppatuloista 25 prosentista 30 prosenttiin ja ehdottaa väliaikaista yritysten voittoihin perustuvaa tilastopohjaista maksua. Tilastopohjainen maksu ei ole uusi EU-vero, vaan kyseessä on komission sanoin jäsenmaiden maksama kansallinen rahoitusosuus, joka perustuu rahoituslaitosten ja muiden kuin rahoitusalan yritysten bruttotoimintaylijäämään.
Budjettikomisaari Johannes Hahn osallistui budjettivaliokunnan kokoukseen tiistaina avaten tarkemmin komission ehdotuksia. Yleisesti ottaen meppien palaute oli positiivista, koska komission ehdottama korotus oli lopulta isompi, kuin monet odottivat. Kriittisiä ääniä kuitenkin kuului etenkin Renew -ryhmän ranskalaisilta sekä vihreiden ryhmän edustajilta koskien EU:n suvereniteettirahaston uupumista, koska mikään korkeakaan summa ei riitä kattamaan kaikkien toivomuslistaa. Mepit kuitenkin pohtivat – ihan aiheestakin tässä kiristyneessä taloustilanteessa – sitä millä tavoin ehdotus on jäsenmaissa otettu vastaan. Ukrainan tukemiselle löytyy jäsenmaissa ymmärrystä, mutta välitarkastelun uudet rahoitustarpeet ovat lopulta aika suuret.
Avaruus on tärkeä yhteisen puolustuksen kehittämisessä
Puolustusvaliokunta kokoontui kuluneella viikolla yhden, jos toisenkin mielenkiintoisen aihekokonaisuuden ympärille. Keskiviikkona ranskalaiskollega Arnaud Danjean (EPP) esitteli valiokunnalle mietintöluonnostansa unionin avaruuskyvykkyyksiä koskien.
Avaruuden merkitys yhteiskuntien turvallisuudelle on jatkuvasti kasvanut – avaruuden suorituskyvyt ovat keskeisiä tilannekuvan parantamisen sekä paikannus-, navigaatio- ja aikapalvelujen vuoksi. Niitä hyödyntämällä voidaan esimerkiksi turvata turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten toimintakyky tilanteissa, joissa maanpäälliset yhteydet eivät luonnon tai ihmisten toiminnasta johtuen ole saavutettavissa. Samalla avaruus on yhä kiistellympi alue.
Avaruus onkin määritetty strategiseksi ulottuvuudeksi EU:n turvallisuus ja puolustusyhteistyötä ohjaavassa strategisessa kompassissa, jonka jäsenmaat hyväksyivät maaliskuussa 2022. Aiemmin keväällä, komissio ja unionin ulkosuhdehallinto julkistivat maaliskuussa yhteisen tiedonannon EU:n turvallisuuden ja puolustuksen avaruusstrategiaksi, jossa linjataan tulevia toimia avaruuden toimintaympäristöä varten.
Syksyn mittaan valmisteltavassa mietinnössä parlamentti tulee antamaan strategiasta oman evästyksensä. Luonnoksessaan Danjean painottaa koordinaation merkitystä paremman avaruustilannekuvan luomiseksi sekä toimia kilpailukykyisen teollisuuden turvaamiseksi. Samalla avaruus on uusi sääntelyn alue, jossa unionin on otettava johtajuutta sen vastuullisen käytön tukemiseksi.
Joskus kuulee sanottavan, että EU:n tulee olla suurissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni, eli keskittyä sellaiseen, jossa yhdessä tekemällä saadaan aikaan enemmän kuin mitä yksittäinen jäsenmaa voisi omillaan saavuttaa. Harvalla maalla, etenkin pienellä Suomen kaltaisella, on mahdollisuutta luoda tai ylläpitää laajoja omia avaruussuorituskykyjä, mikä tekeekin unionin turvallisuuden ja puolustuksen avaruusyhteistyöstä erityisen arvokkaan.
Viikonloppu ja ensi viikko
Tämä viikonvaihde on kiinnostava, sillä Ruotsin puheenjohtajuuskausi päättyy ja seuraavaksi neuvoston ruoriin astuu Espanja. Puolivuosittain jäsenmaiden kesken vaihtuvat EU-puheenjohtajuudet ovat kullekin jäsenmaalle merkittäviä näytönpaikkoja. Toivon, että lauantaina alkavalla Espanjan puheenjohtajuuskaudella saadaan maaliin suuria kokonaisuuksia ilmastoon, talouden ja rahoitusmarkkinoiden vakauteen, Ukrainan tukemiseen sekä unionin omaan budjettiin liittyen.
Sunnuntaina nähdään tuttuun tyyliin Hakaniemen markkinoilla kello 11. Joka kuun ensimmäisen sunnuntain markkinat ovat hieno väylä ihmisten tapaamiseen ja mukavaan yhdessäoloon.
Ensi viikolla Euroopan parlamentissa on tiedossa monia poliittisten ryhmien sisäisiä kokouksia, sillä valmistautuminen seuraavan viikon täysistuntoon käynnistyy. On vielä epävarmaa, tuleeko paljon puhuttanut ennallistamisasetus seuraavan täysistuntoviikon asialistalle, mutta joka tapauksessa asia on monien kokousten aiheena.
Tärkeä ja täysi on siis tulevankin viikon ohjelma, kuten parlamentin rutiineihin kuuluu.
