Viikkokuulumiset 36/2022

Ryhmäkokousviikko on ollut täynnä arjen tohinaa. Parlamentissa liikkuvien ihmisten määräkin alkaa olemaan koronaa edeltävällä, vuoden 2019, tasolla. Tekemisen meininkiä ja monipuolista hyörinää on nyt nähtävissä samalla, kun asiat muuttuvat yhä haastavammiksi erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen kaikkien vaikutusten voimistuessa.

Tässä uutiskirjeessä:

  • Prahassa vakavahenkistä pohdintaa
  • Nousevat sähkölaskut ja inflaatio vaativat eurooppalaisia ratkaisuja
  • Myönteisiä kaikuja Portugalista
  • Tasa-arvoa lisätään myös budjetoinnissa
  • Iso-Britannian suuret muutokset
  • Vuoropuhelu Turkin kanssa jatkuu
  • JHL:n tapaaminen ja Ruotsin vaalit
  • Unionin tila, energiakriisi ja Sanna Marin

Prahassa vakavahenkistä pohdintaa

Työviikko alkoi sunnuntaina Prahasta, jonne kokoontuivat EU-parlamentin ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan edustajat sekä kansallisten parlamenttien ulko- ja puolustuspolitiikan vastuuhenkilöt. Yli satahenkisen konferenssin tunnelma oli varsin vakava, sillä Euroopassa jatkuva sota ja Venäjän julmuudet puhuttavat kaikkialla.
 
Sitoumus Ukrainan auttamiseen ja pakotteiden jatkamiseen sekä lisäämiseen oli kokouksessa vahva. Sanoin omassa puheenvuorossani, että EU-maiden yhtenäisyys Ukrainan tukemisessa on nyt arvokkain aseemme ja sellaisen viestin pitää Prahasta lähteä koko Eurooppaan ja Euroopan eri maiden pääkaupunkeihin. On ilmeistä, että Venäjä käyttää energiaa nyt aseena, jonka toivotaan synnyttävän levottomuutta ja poliittista liikehdintää pakotteiden lieventämiseksi. Eurooppalaisten päättäjien on nyt pysyttävä lujina, jotta Ukrainaan kohdistuva aggressio loppuu ja rauha Eurooppaan saadaan palautettua.
 
Energia-ase on siitä erikoinen ase, että se on vain kertalaukeava. Kun Venäjä on nyt tähän kertalaukeavaan aseeseen tarttunut, on päivänselvää, ettei aikaisempaan energiayhteistyöhön Venäjän kanssa ole paluuta. Eurooppa ei tule käyttämään Venäjän fossiilisia polttoaineita, vaan kiihdyttää siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin. Venäjä taas jää istumaan öljy- ja kaasuvarastojensa päälle olosuhteissa, joissa 30 vuoden kuluttua kukaan ei ole näistä raaka-ainevarastoista kiinnostunut.


Nousevat sähkölaskut ja inflaatio vaativat eurooppalaisia ratkaisuja

Euroopan keskuspankki teki torstaina historiallisen päätöksen nostaessaan ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksikköä. Luvassa on myös loppuvuoteen uusia koronnostoja, joilla pyritään taltuttamaan amerikkalaisten virkaveljien tapaan korkealle kohonnutta inflaatiota. Helppoa tämä ei tule olemaan ja voi hyvin perustein sanoa keskuspankin lähteneen liikkeelle hiukan liian myöhään.
 
Ensi vuodelle EKP ennustaa 5,5 prosentin inflaatiota. Se on aika lailla enemmän kuin Suomen valtiovarainministeriön ennustama kolmen prosentin hinnannousu Suomessa.
 
Sähkömarkkinoiden pelisääntöjä on tässä tilanteessa väistämättä rukattava uusiksi. Yhtenäismarkkinoilla oleva periaate, jossa viimeksi markkinoille tuleva kallein tuotantomuoto antaa hintatason koko tuotannolle, johtaa sähkönhinnan moninkertaistumiseen runsaasti yli todellisten tuotantokustannusten.
 
Eurooppalaisessa yhteydessä tarvitsemme nyt sähkön hintakattoja, enimmäishintaa maakaasulle ja energiayhtiöiden ylisuuriin voittoihin puuttumista. Näiden lisäksi tarvitaan sähköntuotannon lisäämistä ja energiasäästöjä koko Euroopassa. Oikeaa eurooppalaista cocktailia haetaan tänään perjantaina, kun energiaministerit kokoontuvat Prahaan ja ensi viikolla Strasbourgissa, kun Euroopan parlamentti kokoontuu syksyn ensimmäiseen täysistuntoon.
 
Energiahinnoissa iso mittelö käydään nyt Venäjän ja EU:n välillä. Venäjän nykyinen johto tekee kaikkensa energian hinnan nostamiseksi ja sekasorron synnyttämiseksi. Venäjän ajattelussa ensi talven toivotaan olevan mahdollisimman kylmä.
 
Nykyisessä hintakriisissä valtioiden on autettava kansalaisiaan pahimman ylitse. Kotitaloudet tarvitsevat tukea ja näistä tuista Suomenkin hallitus on päättänyt.
 
EU:n pitää säilyttää periaatteensa ja arvokkuutensa. Venäjä tulee tämän ottelun häviämään.


Myönteisiä kaikuja Portugalista

Menneellä viikolla kävimme Econ -valiokunnassa mielenkiintoisen keskustelun Portugalin valtiovarainministeri Fernando Medinan kanssa. Erityisenä aiheena oli Portugalin edistyminen talouskriisistä toipumisessa. Medina korosti, että EU:n jäsenvaltioiden on kohdattava taloudelliset haasteet yhdessä ja asetettava vapauden ja demokratian periaatteet etusijalle, kun reagoidaan Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa sekä valtion toimiin energiamarkkinoilla.
 
Medina kertoi myös Portugalin käynnistämästä tukiohjelmasta, joka kattaa peräti 90 prosenttia portugalilaisista kotitalouksista. Ohjelman osuus on 1 prosentti Portugalin bruttokansantuotteesta eli noin 2,4 miljardia euroa. Ohjelmalla tuetaan 125 eurolla kaikkia kansalaisia, joiden vuosiansiot ovat alle 37 800 euroa. Tukiohjelma tukee Medinan mukaan erityisesti keskiluokkaa. Lisäksi ohjelmassa säädetään, että eläkeläiset saavat tänä syksynä puolen kuukauden lisäeläkkeen, jonka tarkoituksena on vastata kohonneisiin elinkustannuksiin. Hän kuvaili ohjelmaa oikea-aikaiseksi ja mittavaksi budjettiponnistukseksi, joka ei jätä ketään osattomaksi. Ohjelma antaa takaisin kansalaisille, jotka ovat viime vuosina ponnistelleet voimakkaasti verotuksen hyväksi.
 
Ministeri teki hyvin selväksi, että vaikeasta taloustilanteesta huolimatta kansalaisia on mahdollista tukea talousarviota vaarantamatta. Hän painotti, että Portugali on hyvässä vauhdissa talouden elvyttämisen suhteen, sillä bruttokansantuotteen odotetaan kasvavan voimakkaasti vuonna 2022 ja alijäämä on EU:n kuudenneksi pienin. Myös sijoittajat ja luottoluokituslaitokset tunnustavat tämän julkisen talouden kehityksen.
 
Portugaliin verrattuna Suomen hallituksen kotitalouksien tukitoimet ovat aika vaatimattomia.


Tasa-arvoa lisätään myös budjetoinnissa

Komissaari Johannes Hahn oli torstaina peräti kolmen valiokunnan tentattavana, kun unionin budjettia, talousarvion valvontaa sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevät valiokunnat kokoontuivat yhteiseen kuulemiseen. Aiheena oli unionin yhteisten menojen vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon, joiden mittaamiseen komissio on vastikään esittänyt uutta menetelmää.
 
Euroopan parlamentti on pitkään vaatinut, että tasa-arvonäkökulman huomioimista EU-budjetoinnissa tulee vahvistaa. Sukupuolten välinen tasa-arvo on paitsi itsessään tärkeää ja syystäkin yksi unionin perusarvoista, myös talouskasvua vauhdittava voima. Arvioiden mukaan, tasa-arvon parantumisen myötä EU:n BKT henkeä kohti voisi vuoteen 2050 mennessä kasvaa 6,1 – 9,6 prosenttia. Eräissä EU-jäsenvaltioissa potentiaalinen vaikutus voisi olla jopa 12 prosenttia.
 
Vaikka tasa-arvon edistäminen toimiikin jo läpileikkaavana tavoitteena EU:n budjetissa, ovat todelliset saavutukset edelleen varjon peitossa seurannan ja vaikutustenarvioinnin puutteellisuuden vuoksi. Komissio on siksi kehittänyt menetelmää, jolla voidaan mitata sukupuolten tasa-arvon sekä kaikille kuuluvien oikeuksien ja yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumista ohjelmatasolla. Kyseessä on pilotti, jota tullaan soveltamaan osaan vuoden 2023 rahoitusohjelmista ja laajentamaan koskemaan suurempaa osaa budjettia, mikäli se koetaan toimivaksi.


Iso-Britannian suuret muutokset

Iso-Britannian kuningattaren kuolema puhuttaa isoa osaa maailmaa. Kuningatar Elisabeth II oli saavuttanut poikkeuksellisen arvostetun aseman maailmanyhteisössä ja se näkyy kauniissa muistosanoissa. Presidentti Obama teki tärkeän havainnon sanoessaan kuningattaren joutuneen toimimaan tienraivaajana uhmaamalla sukupolvensa naisille asetettuja odotuksia ja palvelemalla toivon ja vakauden majakkana Britannian ja maailman kansalaisille.

Kuningatar Elisabeth II edusti Iso-Britanniassa jatkuvuutta ja vakautta. Kuningaskunta on nyt hänen poismenonsa jälkeen monien, eri suuntaan repivien haasteiden kohteena.

Kuluneella viikolla parlamentin Iso-Britannia-suhteita käsittelevä valtuuskunta kokoontui kuulemaan tilannepäivitystä Englannin kanaalin toiselta puolen. Tapaamisen ajankohdan teki erityisen otolliseksi Liz Trussin nimitys uudeksi pääministeriksi tiistaina, ja odotukset maan uutta johtajaa kohtaan värittivätkin keskustelua myös parlamentissa.

Tehtävä ei tule olemaan helppo. Inflaation kiihtyessä sekä ruuan ja energian hintojen noustessa kovaa vauhtia, pääministerillä on kohdattavanaan tavallista suuremmat haasteet. Ratkaisuksi Truss tarjoaa suuria veronkevennyksiä ja sääntelyn purkamista. Miten hän onnistuu hoitamaan taloutta, tulee olemaan ratkaisevassa asemassa myös tulevia, viimeistään vuonna 2024 järjestettäviä vaaleja silmällä pitäen.

Mutkatonta ei tule olemaan myöskään Iso-Britannian ja EU:n väliset suhteet. Vaikka Truss äänestikin aikoinaan Brexitiä vastaan, on hän myöhemmin muuttanut kantaansa ja kritisoi nyt kovaäänisesti EU:ta ja sen jäsenvaltioita. Paljon kaivattua helpotusta etenkin Pohjois-Irlannin tilanteeseen on siis tuskin odotettavissa.

Lisäksi valtuuskunta kuuli asiantuntijoita vähemmälle huomiolle jääneestä Brexitin seurauksesta, nimittäin muusikoiden liikkumisen hankaloitumisesta. Iso-Britannian EU-eron myötä etenkin pienempien bändien ja artistien edellytykset toimia maarajojensa ulkopuolella ovat heikentyneet uusien viisumi- ja tullimenettelyjen seurauksena. Ratkaisuja haetaan yhteisissä pöydissä, ja toivottavaa olisi tietenkin, että artistit pääsevät harjoittamaan ammattiansa ja me nauttimaan heidän musiikistaan.


Vuoropuhelu Turkin kanssa jatkuu

Parlamentin Turkki -delegaatio palasi vihdoin tällä viikolla kesätauoltaan. Keskusteluiden ytimessä oli valmistautuminen parin viikon päästä Turkissa järjestettävään tapaamiseen, jossa käsitellään Turkin ja EU:n välisten suhteiden tilaa.
 
Käydyissä keskusteluissa nousi vahvasti esille Turkin halu olla samalla viivalla unionin kanssa maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseksi. Torstain tapaamiseen osallistunut Turkin pysyvän EU-delegaation edustaja Mehmet Kemal Bozay totesi, että Turkin erityinen rooli tulee olemaan merkittävä Ukrainan tilanteeseen liittyvissä neuvotteluissa.
 
Kokouksessa vallitsi yhteisymmärrys siitä, että Turkin ja EU:n väliset keskinäiset tapaamiset ovat tärkeitä avoimen keskustelun takaamiseksi, jotta pystytään löytämään ratkaisuja ulkopoliittisiin ja Turkkiin kohdistuviin sisäisiin ongelmiin. Euroopan unionin jäsenyys on Turkin pitkäaikainen tavoite, jonka eteen valtion edustajat ovat valmiita kuulemaan kehitysehdotuksia unionilta. Nopeita ratkaisuja ei ole odotettavissa.
 
Turkissa järjestettävän tapaamisen ydinaiheena tulee varmasti olemaan myös energiakysymykset sekä alueellisten ongelmien käsittely.


JHL:n tapaaminen ja Ruotsin vaalit

Tulevassa viikonvaihteessa olen mukana JHL:n demareiden tapaamisessa Tampereella sekä sunnuntaina luonnollisesti seuraan suurella mielenkiinnolla Ruotsin vaaleja.
 
JHL:n demaritapaaminen osuu työmarkkinapoliittisesti erittäin kuumaan hetkeen, kun kunta-alan sopimusten ulkopuolelle jääneet hoitoalan järjestöt Super ja Tehy ovat ilmoittaneet ensi viikolla alkavista vaikutuksiltaan kovista työtaistelutoimenpiteistä. Olen varma, että JHL:n tapaamisessa tilanne tulee olemaan yksi keskeinen keskustelunaihe, sillä monet JHL:n jäsenet työskentelevät samoissa hoitoketjuissa kansalaisten terveyden ja hengen turvaamiseksi Superin ja Tehyn jäsenten kanssa.
 
Ruotsin vaalit puolestaan ovat tärkeät paitsi ruotsalaisille itselleen, myös meille suomalaisille. Kuten Ruotsin ja Suomen nykyhallitusten rinnakkaiset askeleet esimerkiksi Nato-jäsenhakemusten tai energiakriisin ratkaisemisen osalta osoittavat, toimii demarijohtoisten hallitusten yhteistyö hyvin.
 
Vaalituloksen ennakointi ei ole aivan yksinkertainen asia. Ruotsin sosialidemokraatit vaikuttavat galluppien valossa ottavan maan ykköspuolueen paikan, mutta tulevan hallituksen muodostamisen kannalta ratkaisevaa on demarijohtoisen edistysblokin ja kokoomuksen veljespuolueen taantumusblokin välinen kokonaistulos.
 
Mielenkiintoista on, että Ruotsin kokoomukselle kelpaa jopa ruotsidemokraatit tukipuolueeksi, ehkä jopa hallituskumppaniksi, tilanteessa, jossa maltillinen kokoomus on pudonnut viimeisissä gallupeissa kolmannelle sijalle selkeästi gallupeja johtavien sosialidemokraattien ja kakkoseksi nousseiden ruotsidemokraattien taakse.
 
Tilanne on siis erittäin kutkuttava ja sunnuntai-iltana näemme, säilyttääkö sosialidemokraattien johtama koalitio edelleen asemansa Ruotsin parlamentin suurimpana ryhmittymänä.


Unionin tila, energiakriisi ja Sanna Marin

Ensi viikolla järjestetään syyskauden ensimmäinen täysistuntoviikko Ranskan Strasbourgissa ja se on entistä suuremman joukon katseiden kohteena muutamastakin syystä.
 
Tiistaina Suomen pääministeri Sanna Marin saapuu Strasbourgiin pitämään puheen parlamentin täysistunnolle kello 11.30 Suomen aikaa. Tunnelma parlamentin käytävillä puhetta kohtaan on erittäin odottavainen. Monet, mukaan lukien minä, tulevat seuraavat sitä suurella mielenkiinnolla. Marinin puhetta on mahdollista seurata myös Euroopan parlamentin sivuilta tämän linkin kautta.
 
Keskiviikkoaamu alkaa Euroopan komission puheenjohtajan perinteisellä unionin tila -puheella. Oma veikkaukseni on, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskittyy puheessa käynnissä olevaan Venäjän hyökkäyssotaan sekä vallitsevaan energiakriisiin. Nyt on kuitenkin myös viimeinen hetki tehdä tämän komission suuria linjanvetoja, joten jännityksellä odotamme, josko von der Leyen poikkeuksellisesti yllättäisi linjauksillaan. Uskallan kuitenkin epäillä.
 
Täysistuntoviikon aikana äänestetään perinteisesti myös useista tärkeistä aiheista. Esimerkiksi metsäkatoasetus, energiatehokkuusdirektiivi ja uusiutuvan energian direktiivi pääsevät äänestyslistalle. Toivottavaa on, että äänestystulokset näiden osalta olisivat myös Suomelle kannattavia.

Mielenkiintoinen ja tärkeä täysistuntoviikko siis edessä

Pysykää kuulolla

Scroll to Top