Tahti kiihtyy täällä Brysselissä loppuvuotta kohden. Tällä viikolla on pidetty ryhmä- ja valiokuntakokouksia, lainsäädäntöneuvotteluja ja useampikin seminaari. Valmistelussa on tietty ensi viikon parlamentin kokoontuminen Strasbourgin täysistuntoon.
Viikon isoihin asioihin kuului EU:n ensi vuoden budjettia koskevan sovittelun valmistuminen maanantai-iltana. Kuinka ollakaan 15 minuuttia ennen lainsäädännön mukaista takarajaa!
Tässä kirjeessä:
- Sopu ensi vuoden EU-budjetista
- Hybridiuhka voi kohdistua kaikkeen infraan
- Viikonvaihde Lappeenrannassa kansalaisten parissa
- Vuoden toiseksi viimeinen täysistunto
Sopu ensi vuoden EU-budjetista
Kulunut viikko alkoi varsin menestyksekkäästi, kun pääsimme parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston välillä sopuun unionin ensi vuoden budjetista. Ratkaisu ei myöskään syntynyt yhtään liian aikaisin; kaikki aika neuvotteluihin käytettiin jälleen kerran. Viimeisen sinetin neuvottelutulokselle parlamentti antaa vielä ensi viikon täysistunnossa Strasbourgissa.
Noin 186 miljardin euron suuruisen budjetin painopisteinä ovat sodan seurannaisvaikutuksiin vastaaminen, energiakriisin taltuttaminen sekä koronapandemiasta elpyminen. Samalla rahoitettavilla ohjelmilla tuetaan myös unionin pidemmän aikavälin tavoitteita vihreän ja digitaalisen kehityksen saralla.
Tärkeitä panostuksia tullaan ensi vuonna tekemään esimerkiksi kestäviin unionin laajuisiin liikenne- ja energiaverkkoihin, tutkimusta- ja kehitystoimintaa edistäviin hankkeisiin sekä kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien tukemiseen. Perusteltuja ovat niin ikään lisäykset sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi sekä petostentorjunnan vahvistamiseksi.
Loppuviikosta kuulimme lisäksi komissaari Johannes Hahnia komission viime viikolla esittämästä tukipaketista Ukrainalle. Maan rahoitustarpeet tulevat maailman valuuttarahaston (IMF) mukaan ensi vuonna olemaan 3–4 miljardia euroa kuukaudessa, ja Euroopan unionin on syytä tehdä oma osuutensa näiden kattamiseksi. Kokonaisuudessaan 18 miljardin euron paketilla – 1,5 miljardilla kuussa – tuettaisiin Ukrainan kykyä ylläpitää maan perustoimintoja sekä korjata Venäjän tuhoamaa infrastruktuuria kuten energiajärjestelmiä, vesilaitoksia ja liikenneyhteyksiä.
Samaan aikaan rahoituksella on tarkoitus luoda pohjaa Ukrainan jälleenrakennukselle ja lähentymiselle tiiviimmin kohti Euroopan unionia. Rahallisen tuen kanssa käsi kädessä tulevat siksi kulkemaan myös uudistukset oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallinnon sekä petosten- ja korruption vastaisen työn lujittamiseksi.
Kokonaisuudessaan komission ehdotus koostuu kolmesta lainsäädäntöesityksestä, jotka tulevat niin neuvoston kuin parlamentinkin käsiteltäviksi. Ensiarvoisen tärkeätä on nyt tavoitella nopeaa sopua toimielinten kesken, jotta rahoituspäätös on heti ensi vuoden alusta valmis toimeenpantavaksi.
Pidin viikolla maksualan konferenssissa puheenvuoron rahanpesun estämiseen liittyvän säädöksen neuvottelujen tilanteesta. Rahoitusala on kehittynyt ja muuttunut paljon viimeisten 20 vuoden aikana. Maksutoiminnan perusperiaatteet ovat kuitenkin pysyneet samoina jo vuosisatojen ajan, samoin kuin kysymykset, jotka on esitettävä tehokkaan rahanpesun torjunnan aikaansaamiseksi. Uusi tekniikka tekee maksamisen mahdollisuudet aikaisempaa monipuolisemmaksi, mutta samalla väärinkäytösten, petosten ja rahanpesun mahdollisuudet kasvavat ilman uutta lainsäädäntöä.
Puheenvuoron jälkeen osallistuin terrorismin rahoitusta käsittelevään paneeliin. Rahanpesua estävässä säädöksessä keskitytään joskus liikaa rahanpesun torjuntaan, jolloin terrorismin rahoituksen vastainen työ jää taka-alalle. Terrorismin rahoittaminen on kuitenkin edelleen valtava yhteiskunnallinen ongelma, kuten yksi puhujista hyvin selvitti. Hän oli edellisessä elämässään mukana rahoittamassa Al-Qaidaa ennen täydellistä ideologian tarkistamistaan ja siirtymistä Brittien ulkomaantiedustelun MI6:n palvelukseen. Nykyisin hän toimii pankkialalla. Hän esitti hyvin olennaisia huomioita muun muassa siitä, miten meidän on ensin ymmärrettävä, miksi ihmiset ovat valmiita antamaan rahaa terroristeille. Ilman tätä ymmärrystä on mahdotonta puuttua ongelmaan.
Keskiviikkona pidimme uuden neuvottelukierroksen vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusdirektiivien merkeissä. Pientä lähestymistä saatiin aikaan, vaikka konkreettisista tekstimuotoiluista ei vielä puhuttukaan. Parlamentin kannan valmistuminen menee näillä näkymin ensi vuoteen, ja silloin onkin jo kiire. Neuvoston esitys lainsäädännöksi syntyi jo tämän vuoden kesällä, joten parlamentti tukee nyt jäljessä.
Rahoitusmarkkinoita säätelevän direktiivistä (MiFID/R) keskusteltiin Econ- valiokunnassa muutosesitysten pohjalta. Ensimmäisestä kompromissista keskustellaan ensi viikolla. Edelleen näkökulmani on, että tämä uudistus voi olla todellinen menestys vain, jos yksityissijoittajien aseman parantamiseksi ryhdytään todellisiin toimiin.
Hybridiuhka voi kohdistua kaikkeen infraan
Hybridiuhat ovat viime vuosina kasvaneet niin lukumääräisesti kuin voimakkuudeltaankin. Samalla kun etenkin kyberuhkiin on kiinnitetty huomiota yhä enenevissä määrin, on kriittisen fyysisen infrastruktuurin suojaaminen jäänyt taka-alalle. Viimeistään Nord Stream kaasuputkiin tehdyt iskut ovat kuitenkin tuoneet esiin infrastruktuurimme haavoittuvuuden ja tarpeen toden teolla estää yritykset yhteiskuntiemme horjuttamiseksi. Tämä oli Euroopan komission edustajan Olivier Onidin pääviesti, kun hän kuluneella viikolla puhui parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokunnalle.
Toimeen onkin unionin tasolla jo tartuttu. Jotta jäsenmaiden resilienssiä voidaan päivittää uusiin uhkakuviin vastaavaksi, on valmistelussa stressitestejä kriittisen infrastruktuurin kriisinsietokyvyn arvioimiseksi. Ensimmäisenä stressitestien piiriin otetaan kaikkein haavoittuvimmaksi koettu ala, eli energiasektori ja etenkin sähkö- ja kaasuverkot. Yhteistä ohjelmaa kehitetään tämän vuoden loppuun asti, jonka jälkeen jäsenmaat suorittavat testejä ensi vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Testeistä kokemuksia jakamalla voimme vahvistaa edelleen infrastruktuuriamme hybridiuhkien edessä. Seuraavina sektoreina stressitestejä laajennettaisiin koskemaan merikaapeleita sekä kriittistä liikenneinfrastruktuuria.
Turvallisuus- ja puolustusvaliokunta oli koolla myös keskiviikkona saaden selvityksen Puolassa tapahtuneessa ohjuksen alastulossa. Suljettujen ovien takana saatua tietoa ei voi siteerata. Tärkeätä kuitenkin on, että Euroopan unioni seuraa omien viranomaistemme kautta reaaliaikaisesti tapahtumia niin jäsenmaissa kuin lähialueillamme.
Viikonvaihde Lappeenrannassa kansalaisten parissa
Tulevassa viikonvaihteessa osallistun SDP:n puoluevaltuuston kokoukseen Lappeenrannassa. Tämä kokous osuu jälleen sekä kotimaan että koko Euroopan kannalta hyvin mielenkiintoiseen vaiheeseen. On varmaa, että SDP:n puoluekokousten välisellä korkeimmalla päättävällä elimellä on käsittelyssään suuria ja haasteellisia ratkaisuja.
Viikonvaihteessa on myös hyvä mahdollisuus tavata Lappeenrannan seudun asukkaita. Lauantai aamupäivän aloitan Kauppakeskus Galleriassa (Kauppakatu 40), jossa olen ovat pääministeri Sanna Marinin ja meppikollega Miapetra Kumpula-Natrin kanssa kansalaisten tavattavissa klo 10 alkaen.
Toisen yleisötapaaminen järjestämme yhdessä Miapetran kanssa kahvila Makea Coffeessa (Kauppakatu 29–31) klo 12.30, jossa erityisesti keskitymme Euroopan unionin ajankohtaisten asioiden esittelyyn ja niistä kansalaisten kanssa käytävään vuoropuheluun.
Vuoden toiseksi viimeinen täysistunto
Ensi viikolla suuntaamme jälleen Strasbourgiin. Kyseessä onkin vuoden toiseksi viimeinen täysistuntoviikko. Tiistaina parlamentti juhlistaa 70-vuotisjuhlavuottaan seremonialla, johon osallistuvat Ranskan, Belgian ja Luxemburgin pääministerit. Viikon keskusteluissa ja äänestyksissä on mukana muun muassa keskeiset toimet infrastruktuurin suojelemiseksi, uudet säännöt sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi pörssiyhtiöiden hallituksissa sekä Venäjän nimeäminen terrorismin tukijaksi. Ja lisäksi parlamentti hyväksyy täysistunnossaan EU:n ensi vuoden budjetin. Perinteistä ei siis poiketa, paljon asiaa on jälleen luvassa.
Loppuviikko meneekin sitten Madridissa Sosialistisen Internationaalin kongressissa. Kyseessä on sosialidemokraattisten puolueiden kansainvälinen yhteistyöjärjestö. Olen toiminut järjestön varapuheenjohtajana ja erilaisissa luottamustoimissa pitkään, mutta nyt on aika antaa tilaa uusille toimijoille. SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm on Suomesta ehdolla varapuheenjohtajan tehtäviin. Vedän kuitenkin vielä SI-kongressin vaalikomiteaa puheenjohtajana, joten lähipäivinä töitä riittää myös kansainvälisen sosialidemokratian haasteissa. SI:n uudeksi puheenjohtajaksi on nousemassa Espanjan pääministeri ja Espanjan sosialistipuolueen puheenjohtaja Pedro Sanches.
Alkuviikko siis Strasbourgissa ja loppuviikko ja viikonvaihde Madridissa!
Pidetään yhteyttä!
