Eero Heinäluoma

Viikon kuulumiset 12/2020

Teksti julkaistaan Eeron uutiskirjeessä. Voit tilata sen tästä linkistä omaan sähköpostiisi.

Maailma muuttui ja totaalisesti vain parissa viikossa tämän maaliskuun aikana. Ihmisten jokapäiväinen elämä on laitettu kokonaan uusiksi.

EU-parlamentissa työ on myös järjestetty uudelleen, kokoontuminen siirrettiin ensin Strasbourgista Brysseliin. Sen jälkeen parlamentin kaikki työntekijät ja myös edustajat siirrettiin etätyöhön runsaaksi viikoksi. Nyt poikkeusjärjestelyjä jatketaan ja niitä tehdään aina maaliskuun loppuun ja huhtikuulle asti. Parlamentin työ nojaa nyt telekonferensseihin, pienempiin puhelin- ja videoneuvotteluihin, suoriin puhelinyhteyksiin ja sähköposteihin. Myös etänä äänestäminen otetaan käyttöön.

Parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän johto, jossa olen mukana, käyttää nyt etäyhteyksiä ja ne toimivat yllättävänkin hyvin. Hivenen enemmän menee ehkä aikaa mutta asiat tulevat käsitellyksi ja ihmiset ymmärretyksi. Videoyhteys on tietysti inhimillisempi ja vuorovaikutteisempi kuin pelkkä ääniyhteys. Erityisesti kansainvälisissä yhteyksissä toisen näkeminen lisää yhteistä ymmärrystä. Etätyötä tehdään kuitenkin nyt monessa paikassa, joten ihan jokaista kokousta ei voi pitää videoiden kautta, jotta yhteydet eivät kuormitu liikaa.

Molemmat valiokuntani ovat nykyisessä tilanteessa avainroolissa. Talous- ja rahavaliokunta käsittelee mm. talouspolitiikan asiat, Euroopan keskuspankin sekä Euroopan Investointipankin valvonnan sekä rahoituslaitosten valvonnan. Taloustilanteen dramaattisesti muuttuessa näitä asioita tulee piisaamaan pitkään. Budjettivaliokunta taas käsittelee kaikki EU:n budjettiasiat ja koronakriisin budjettiin vaatimat muutokset. Niitäkin tulee riittämään.

Parlamentin seuraava täysistunto pidetään ensi viikon torstaina 26.3. Brysselissä. Siihen osallistuvat Brysselissä nyt läsnäolevat europarlamentin jäsenet. Arvelen Brysseliin jääneen viime viikolla runsaat sata edustajaa ja valtaosan palanneen kotimaihinsa viime viikon alussa. Kaikki jäsenet kuitenkin äänestävät päivän aikana sähköpostin kautta. Vahva suositus on, että koronaviruksen tartuntariskien takia kukaan ei nyt matkusta Brysseliin ja takaisin.

EU-tason päätökset koronatoimenpiteistä

Ecofinin maanantaisessa puhelinkokouksessa euromaat jakoivat  yhteisen huolen tulevista talousvaikeuksista. Komission ehdottamat miljardien tukipaketit saivat jäsenmaiden tuen. Mukana on esimerkiksi 55 miljardin kokonaispaketti terveydenhuollon sekä pk-yritysten tukemiseksi. Samoin Investointipankin valmius lisätä investointeja ainakin 10 miljardilla. Nämä toimenpiteet ovat tärkeitä mutta eivät vielä riittäviä. EU-tasolla talouspoliittisia päätöksiä on varmasti tulossa vielä lisää tilanteen edetessä.

Tiistaina neuvosto piti puhelinkokouksen keskittyen koronaepidemian vaatimiin päätöksiin. Ecofinin päätökset vahvistettiin. Lisäksi jäsenmaiden ja koko Euroopan sulkiessa rajoja, EU-tasolla sovittiin toimepiteistä, joilla pystytään turvaamaan kuitenkin elintärkeä tavaraliikenne erityisesti ruuan sekä lääkkeiden ja muiden terveydenhuollon tarvikkeiden osalta. EU-tasolla lisätään myös yhteistä varautumista terveydenhuollon tarvikkeiden tuottamiseen sekä lisättiin varoja koronan vastaisen rokotteen kehittämiseen.

Tilanteet elävät ja kokouksia pidetään tiiviisti etänä. Vaikka koronan kukistamisessa päävastuu on jäsenmailla, tulee Unionilla olla valmius reagoida uusin toimin tilanteen kehittyessä.

Suomalaiset linjaukset

Suomen hallitus on nopeaan tahtiin tiukentanut koronalinjauksiaan viimeisen viikon aikana. Siirtyminen ensimmäistä kertaa sitten sodan ajan valmiuslain mukaisiin poikkeusoloihin oli hallituksen järein päätös ja kertoo tilanteen vakavuudesta.

Kiinan esimerkin mukaisesti tarkoituksena on merkittävästi hidastaa taudin etenemistä. Näin varmistetaan, että terveydenhuolto ei kuormitu kerralla, vaan pystyy hoitamaan kaikki sairaalahoitoa ja erityisesti tehohoitoa tarvitsevat potilaat. Sosiaalisten kontaktien ja ihmisten kohtaamisten dramaattinen vähentäminen koskee kaikkia kansalaisia ja muuttaa elämäämme lähiviikoiksi ja ehkä lähikuukausiksi.

Suomessa on vuosikymmeniä tehty viranomaisten toimesta poikkeusoloihin liittyvää suunnittelua ja myös tähän liittyvää harjoittelua. Nyt nämä opit tulevat sekä tarpeeseen että testiin. Tuoreessa Financial Timesin jutussa Suomen terveydenhoidon suorituskykyä kehuttiin kansainväliseeti korkeaksi.

Varautumiseemme ja kriisinsietokykyymme liittyy myös ongelmia, vaikka sinällään olemme poikkeusolojen suunnittelussa ja terveydenhoidon toimintakyvyssä Euroopan eturiviä. Koronavirukseen sairastumista selvittävä testikapasiteetti on osoittautunut vajaaksi, suojavarustuksen saannissa on ollut ongelmia ja koulutettua tehohoidon henkilöstöä (myös varalle koulutettua) ei ole riittävästi. Pullonkauloja ratkaistaan parhaillaan ja esim. hengityslaitehoidon mahdollistavan tehohoidon paikkamäärää tähdätään tuplattavaksi kolmesta sadasta kuuteensataan ja tehohoidon kokonaispaikkamäärää nostetaan tuhanteen.

Kanssakäymistä dramaattisesti rajoittavien toimien oikea ajoitus on avainasemassa, sillä liian aikaisin tehdyt toimet voivat osoittautua hyödyttömiksi ja kalliiksi. Toisaalta liian myöhään tehdyt toimet voivat johtaa taudin dramaattisen nopeaan leviämiseen ja terveydenhoidon kapasiteetin loppumiseen. Nyt käsillä oleva tieto viittaa siihen, että hallituksen asteittain kiristyvät päätökset ovat olleet oikeita.

Koronakriisin valmistautumista ja siihen vastaamista on luonnollisesti tarve arvioida.  Yhtä selvää on, että oppiraporttien ja mahdollisen kritiikin aika tulee myöhemmin. Kun rakennuksessa on useammassa kohtaa tulipalo, pitää kaikki voimat keskittää tulipalon rajoittamiseen ja sammuttamiseen eikä ylimääräiseen arvosteluun. Nyt pitää tukea niin maan hallituksen kuin terveydenhoidon ammattilaisten toimintaa ja noudattaa annettuja ohjeita.

Talouskriisi käsillä ja ratkaisujen avaimet taskussa

Ihmisten liikkumisrajoitusten myötä talouden syöksykierre niin maailmalla kuin meilläkin on aikamoinen. Vastaavaa tilannetta ei ole nähty aiemmin. Pidän jo nyt selvänä, että koronakriisi on hankalampi ja vaativampi hoidettava kuin finanssikriisi vuonna 2008 tai oma kotoinen lamamme 1991-1994. Näin ennen muuta siksi, että talousvaikeuksiin liittyy ihmisten terveyttä uhkaavia poikkeuksellisia tekijöitä, koronataudin käyttäytymisestä ei ole kovin varmaa tietoa  ja valtiotkin ovat jo valmiiksi velkaantuneita.

Talouskriisin taltuttamisen strategiassa meitä kuitenkin auttaa varsin tuoreessa muistissa olevan finanssikriisin kokemukset. Taloudellisissa kriisilinjauksissa on useampi toimintalinja, ja eri toimenpiteillä oma aikataulunsa.

Ensimmäinen tehtävä on turvata yritysten välttämätön rahoituksen saanti ja pankkijärjestelmän häiriötön toiminta. Euroopan keskuspankki on reagoinut tähän jo kahdella ohjelmalla, joiden yhteissumma on lähes 1000 miljardia. Pankkijärjestelmälle on nyt tarjolla ennätysmäärä rahoitusta, jonka pitäisi varmistaa niin yritysten kuin kotitalouksien rahoituksen saanti ja estää likviditeettikonkursseja. Suomen Pankki on eurojärjestelmän osana tehnyt päätöksensä yritystodistusten massiivisesta osto-ohjelmasta ja valtion eläkerahasto on sekin ohjattu ostamaan kotimaisia yritystystodistuksia.

Maan hallitus on tukenut yrityksiä kahteen otteeseen. Maanantaina illalla julkaistiin viiden miljardin rahoitusohjelma yrityksille, ja työmarkkinapöydässä sovittiin muun muassa, että työnantajien eläkemaksuista luovutaan viimeistään kesäkuusta alkaen aina vuoden loppuun.

Tänään hallitus vahvisti toteuttavansa työmarkkinoiden sopimat toimenpiteet ja lisäksi tehtiin lisäpäätöksiä, joista selkeästi suurin paketti on Finveran lainavaltuuksien lisääminen hyvin merkittävällä määrällä 10 miljardilla eli yhteensä 12 miljardiin. Lisäksi ELY-keskuksien hankkeisiin lisätään 50 miljoonaa ja Business Finlandille 150 miljoonaa. Lisäksi alennetaan työeläkemaksuja, myöhäistetään niiden maksamista ja mahdollistetaan yritysten verotilitysten myöhemmät maksut.

Toinen tehtävä on auttaa vaikeuksiin joutuneita kotitalouksia ja ihmisiä. Työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaisesti lomautuksia koskevia neuvotteluja nopeutetaan mutta vastineena lomautettujen ja irtisanottujen työttömyysturvasta poistetaan omavastuuaika, jotta ihmiset saavat nopeammin tuet. Näin vaikeassa tilanteessa olevien työntekijöiden turva lisääntyy. Yrittäjille yritysmuodosta riippumatta mahdollistetaan työttömyyspäiväraha, mikä helpottaa erityisesti yksinyrittäjien ja freelancereiden tilannetta.

Kolmas linja varmistaa, että valtiontalouksien häiriötön toiminta jatkuu. Euroopan keskuspankin keskiviikkoinen päätös varmistaa, etteivät valtioiden rahoituksen kustannukset karkaa käsistä. EKP:n valmius ostaa markkinoilta valtioiden velkapapereita lähentää EKP:n ja Yhdysvaltojen keskuspankin Fedin toimintaperiaatteita toisiinsa. Velkaantumiseen liittyy myös omat riskinsä, joten Euroopassa tarvitaan erityisen tarkkaa harkintaa niin toimien toteutuksessa kuin jäsenmaiden omassa vastuullisessa toiminnassa.

Neljänteen linjaan kuuluvat pidempiaikaiset elvytyksen lisätoimet, jotka voivat kohdistua niin Euroopassa kuin meilläkin tarpeellisiin investointeihin, infrarakentamiseen ja esimerkiksi asuntotuotantoon. Näihin toimiin palataan, kun koronakriisin akuutti vaihe on ohitse ja voidaan arvioida talouden elvytyksen tarpeita ja mahdollisuuksia.

Suomen kohdalta on selvää, että hallituksen käydessä huhtikuussa kehysriiheen, joudutaan lähivuosien kehysajattelu perusteellisesti uusimaan ja hallitusohjelman keskeisiä talouskohtia tarkistamaan. Työllisyyttä tukevat toimet on nyt laitettava kaikessa ajattelussa etusijalle.

Ja kaiken tämän keskellä ratkaisevinta on, että koronaepidemia saadaan hallintaan ja taltutettua. Niin kauan kuin tauti etenee hallitsemattomasti, jatkuvat myös pörssimaailman ja talouden poukkoilu.

Onnellisin maa

Suomi on murheen keskellä noteerattu kolmannen kerran maailman onnellisimmaksi maaksi. Kaikki on tietysti suhteellista mutta tämän päivän uutinen tuo valoa kaikkien huolien keskelle. Ja samaan tietysti vaikuttavat kevään ensimmäiset aurinkoiset päivät.

Selviämme tästäkin – sodanjälkeisen ajan pahimmasta koettelemuksesta. Ja selviämisen takeena on kyky toimia yhteistyössä, kyky järjestäytyneeseen toimintaan ja keskinäiseen solidaarisuuteen.

Pidetään yhteyttä!

Terveisin,

Eero

Vieritä ylös