Jälleen kiireinen ja monipuolinen viikko täällä europarlamentissa. Keskiviikkona ja torstaina Brysselissä pidettiin täysistuntoa, muina päivinä oli vuorossa valiokuntien kokouksia ja oman ryhmäni kokoontumisia sekä seminaaritilaisuuksia. Pitkän tauon jälkeen olin tämän viikon läsnä fyysisesti täällä Brysselissä. Mukava tavata työtovereita ja kollegoita ja nähdä, että toiminnot parlamenttitalolla sujuvat hyvin. Olen ryhmäni pääneuvottelija kolmessa mietinnössä, joita kaikkia vietiin tällä viikolla eteenpäin.
Tässä koonnissa:
– Brexit-mukautusvarauksen allokaatiomenetelmä jakaa budjettivaliokuntaa
– Digiveron aika on nyt
– Kryptovaluuttamarkkinoita koskeva sääntely (Market in Crypto Assets Regulation – MiCA)
– EU:n omat varat osaksi elpymisen kustannusten kattamista
– Eurooppalainen datastrategia
– Oikeusvaltioperiaate jälleen täysistuntoäänestyksessä
– Afrikka – uudenlaista kumppanuutta etsimässä
– S&D-ryhmään uusi meppi
– Tangoon tarvitaan kaksi
– Ensi viikko
Brexit-mukautusvarauksen allokaatiomenetelmä jakaa budjettivaliokuntaa
Neuvottelut budjettivaliokunnan lausunnosta viiden miljardin euron Brexit-mukautusvarausehdotukseen jatkuivat tällä viikolla. Osallistuin ryhmäni pääneuvottelijana kahteen neuvottelukokoukseen, jotka olivat tällä kertaa aika hankalia.
Rahaston tavoitteena on tarjota taloudellista tukea jäsenvaltioille, alueille ja aloille, jotka kärsivät eniten Yhdistyneen kuningaskunnan vetäytymisestä EU:sta. Jäsenmaat eivät kuitenkaan ole vielä päässeet sopuun rahanjaosta ja sama keskustelu on nyt edessä myös parlamentissa.
Komission ehdottamassa jakoperusteessa painotetaan jäsenmaan talouden riippuvuutta UK:sta. Tämä tarkoittaisi siis tukea etenkin esimerkiksi Irlannille, Hollannille, Belgialle ja Maltalle. Budjettivaliokunnan lausunnon pääneuvottelijana toimiva ranskalainen Valérie Hayer (Renew), on kuitenkin tuonut vaihtoehtoisen jakoperusteen keskusteluun, joka suosisi – yllätys yllätys – Ranskaa. Suomi ei missään tapauksessa olisi suurimpien saajien joukossa. Etenkin pienemmistä poliittisista ryhmistä tuntuu löytyvän jonkin verran ymmärrystä Hayerin aloitteelle. Itse olen kuitenkin sillä kannalla, että rahanjakokeskustelu on ensisijaisesti käytävä neuvostossa, Brexit-varannosta kun sovittiin osana isompaa kokonaisuutta uuden seitsemän vuoden rahoituskehyksen ja elvytyspaketin yhteydessä.
Keskustelu jakoperusteesta jatkuu ensi viikolla. Muista asioista olemme päässeet alustavaan sopuun. Omat prioriteettini työpaikkojen ja pk-yritysten huomioimisesta sekä hallintokulujen lukemista osaksi varannolla katettavia kuluja ovat mukana alustavassa sovussa. Valmista pitäisi saada ensi viikolla, koska lopullisesta lausunnosta on tarkoitus äänestää 12.4. Budjettivaliokunta ei ole kuitenkaan yksin päättämässä parlamentin kannasta, vaan vastuuvaliokuntana toimii aluepolitiikasta vastaava REGI-valiokunta, joka työstää parhaillaan omaa mietintöään aiheesta.
Digiveron aika on nyt
Tällä viikolla on otettu edistysaskeleita digiveron saralla, eli laajemmin verotuksen oikeudenmukaisuuden kanssa. Eilen raha- ja talousasioiden valiokunta hyväksyi raportin, jossa vaadimme vanhentuneiden kansainvälisten verosääntöjen uudistamista.
Nykytilanteessa digitaalisten palveluiden verolainsäädäntö on auttamatta vanhentunut. Digijätteihin kohdistuva verotus on epäreilun pieni, sillä esimerkiksi pk-yritykset maksavat tuplamäärän veroja digijätteihin verrattuna. Reilua tämä ei ole, sillä digijättien voitot ovat moninkertaiset keskimääräiseen pk-yritykseen verrattuna. Digijätit eivät ole myöskään pk-yritysten tavoin kärsineet koronapandemiasta, vaan päinvastoin vahvistaneet asemaansa digitalisaation voimistuessa.
Digiveron kohdalla on pitkään vallinnut pattitilanne, sillä ala on jo odotellut globaalin lainsäädäntökehikon valmistumista OECD- tai G20-vetoisesti. Nyt EU on kuitenkin linjannut, että jos kansainvälistä lainsäädäntöä ei ala kuulua, EU tekee itse omansa. Epäoikeudenmukaista verotusta on katseltu jo riittävän kauan. Yhteiskuntavastuu kuuluu myös digijäteille, eikä oikeudenmukaisuus voi odottaa.
Kryptovaluuttamarkkinoita koskeva sääntely (Market in Crypto Assets Regulation – MiCA)
Tällä viikolla oli ensimmäinen neuvotteluryhmän tapaaminen kryptovaluuttoja koskevan MiCA-raportin ympärillä. Neuvotteluiden tavoitteena on uudistaa kryptovaluuttoja koskevat säännöt. Julkisuudesta tutuksi on käynyt ainakin Facebookin suunnitelma oman Diem-valuutan (ent. Libra) kehittämiseksi. Pohjimmiltaan Facebook tuntuu haluavan käynnistää tämän maksujärjestelmän siksi, että sen jäsenet voivat tehdä ostoja Instagramissa. Facebookin kyhäelmät ovat aiheuttaneet jonkin verran päänvaivaa EU:n pääkaupungeissa ja aivan syystä. Oman valuutan käyttöönotto ei ole yksityisen yrityksen tehtävä ja aivan erityisesti ei ilman kunnollista sääntelyä ja turvakehikkoa käyttäjille. Tulevassa kryptovaluuttoja koskevassa lainsäädännössä keskiössä ovatkin korkea kuluttajansuoja ja rahanpesua ehkäisevät säännöt.
EU:n omat varat osaksi elpymisen kustannusten kattamista
Hyväksyimme täysistunnossa kolme lakia EU:n omien varojen järjestelmän täytäntöönpanosta. Tämä pohjustaa järjestelmän uudistusta ja EU:n uusien tulolähteiden käyttöönottoa. Kyseessä on yksi täytäntöönpaneva ja kaksi operatiivista asetusta menetelmistä, joilla kerätään tai asetetaan saataville EU:n budjetin tulot eli omat varat. Näitä kolmea lakia sovelletaan rinnakkain keskeisen omia varoja koskevan päätöksen kanssa. Parlamentti hyväksyi päätöksen omista varoista syyskuussa ja neuvosto joulukuussa 2020. Päätös on parhaillaan ratifioitavana jäsenvaltioissa. Maaliskuun 18. päivään mennessä sen oli jo ratifioinut 13 EU:n 27 jäsenvaltiosta.
Nyt parlamentin hyväksymät asetukset koskevat EU:n tulojen laskemista ja yksinkertaistamista, kassavirran hallintaa sekä valvonta- ja tarkastusoikeuksia. Niiden avulla varmistetaan, että EU-budjetin uudistettu tulopuoli toimii jatkossakin sujuvasti.
Kun jäsenvaltiot ovat ratifioineet varsinaisen päätöksen omista varoista, hyväksyttyä pakettia voidaan soveltaa takautuvasti vuoden 2021 alusta alkaen. Päätöksen nojalla otetaan käyttöön uusi muovimaksu. Se on ensimmäinen uusista tulolähteistä, jotka otetaan käyttöön vuoteen 2026 mennessä. Päätöksen myötä EU voi lainata 750 miljardia euroa Next Generation EU -elpymissuunnitelmaa varten.
Eurooppalainen datastrategia
Torstaina oli suomalaisittain suuri päivä, kun kollegani Miapetra Kumpula-Natrin neuvottelema datastrategia oli parlamentin äänestyksessä. Torstaina hyväksytyssä päätöslauselmassa todetaan, että datan määrän kasvu on hyödynnettävä talouskasvun ja innovaatioiden vauhdittamiseksi EU:ssa. Datan vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa on varmistettava eurooppalaisten yritysten, yliopistojen ja tutkijoiden globaalin kilpailukyvyn takaamiseksi. Datayhteiskuntien tulee rakentua EU:ssa tunnustetuille oikeuksille ja arvoille, kuten yksityisyys, läpinäkyvyys ja perusoikeuksien kunnioittaminen. Lisäksi niiden tulee voida mahdollistaa paremmat ja automatisoidut reaaliaikaiset palvelut, kestävä kasvu ja laadukkaat työpaikat. Päätöslauselmassa huomautetaan myös, että kansalaisilla tulisi olla täysi oikeus hallita omaa dataansa ja päättää sen käytöstä.
Totesimme päätöslauselmassa, että datan vapaa liikkuvuus tulee olla kantava periaate Euroopassa. Haasteisiin, kuten datan laatuun, vääristymiin ja turvallisuuteen, on löydettävä ratkaisu. Päätöslauselma on parlamentin vastaus komission tiedonantoon Euroopan datastrategiasta.
Oikeusvaltioperiaate jälleen täysistuntoäänestyksessä
Euroopan parlamentti on valmis oikeustoimiin, jos komissio viivyttelee EU-budjetin varoja suojaavan oikeusvaltiomekanismin käyttöönottoa.
Parlamentin hyväksymässä päätöslauselmassa muistutetaan, että oikeusvaltioperiaatteen rikkomukset voivat vaikuttaa EU:n talousarvion varainhoidon eheyteen. Varoitamme komissiota, että jos se ei täytä oikeudellisesti sitovia mekanismin mukaisia velvoitteitaan eikä ryhdy kaikkiin tarvittaviin toimiin puolustaakseen EU:n taloudellisia etuja ja arvoja, parlamentti katsoo tämän laiminlyönniksi ja ryhtyy sen jälkeen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 265 artiklan mukaisiin oikeustoimiin komissiota vastaan.
Haluamme päätöslauselmalla muistuttaa olemassa olevien oikeusvaltioperiaatetta koskevien sääntöjen noudattamisen tärkeydestä. Oikeusvaltiomekanismia koskevien sääntöjen soveltaminen ei voi edellyttää suuntaviivojen hyväksymistä, vaikkakin komissio on jo alkanut laatia niitä. Jos komissio kuitenkin pitää tällaisia suuntaviivoja tarpeellisina, parlamentti vaatii päätöslauselmassaan, että ne pitää hyväksyä viimeistään 1.6.2021. Parlamenttia on kuultava ennen niiden hyväksymistä. Päätöslauselmassa korostetaan, että mekanismia on sovellettava viiveettä, erityisesti kun on kyse Next Generation EU -elpymisvälineestä maksettavista varoista.
Afrikka – uudenlaista kumppanuutta etsimässä
Parlamentin täysistunto äänesti eilen mietinnöstä koskien EU:n uutta Afrikka-strategiaa. Komissio julkaisi keväällä 2020 strategiapaperin, jossa Afrikan maiden yhteistyö juurrutetaan uudenlaiseen kestävään ja osallistavaan kumppanuuteen. Yhteistyöaloista erityisesti vihreä teknologia ja digisektori nousevat strategiassa vahvasti esiin sosiaalisen ulottuvuuden ja ilmaston ohella. Afrikan väestönkasvun on arvioitu tuplaantuvan seuraavan parin vuosikymmenen aikana ja tämä synnyttää isoja haasteita niin kestävälle kehitykselle, kaupungistumiselle kuin sosiaalisten järjestelmien kantokyvylle. Samaan aikaan Afrikan maiden kasvupotentiaali on valtava: mantereen luonnonvarat ja urbanisoituminen luovat Euroopalle kuin myös Suomelle tärkeitä taloudellisen yhteistyön mahdollisuuksia.
Äänestys oli ajankohtainen, sillä Suomen oma Afrikka-strategia julkaistiin viime viikolla. Eri ministeriöiden ohjausryhmän alaisuudessa hahmoteltu strategia toistaa samaa EU:n linjaa entistä tasavartaisemmasta kumppanuudesta: Tavoite irrottautua historian sävyttämästä avunantaja – avunsaaja -mallista on mahdollista, kun yhteistyön keskiöön nostetaan kunnioitus ja ymmärrys Afrikan maiden omista kehitystarpeista. Koulutus ja tutkimus sekä vihreä teknologia – Suomen kehitysyhteistyölle tärkeiden demokratian sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien lisäksi – nostetaan erityisen keskeisiksi tulevaisuuden kumppanuuden elementeiksi Afrikan kanssa.
Erityisen hienoa Afrikka-strategian julkistamisessa on se, että aloitteen siitä teki puolueemme SDP jo keväällä 2019. Työryhmien kautta laaditut Afrikka-politiikan linjaukset loivatkin pohjan hallitusohjelman kehitysyhteistyökirjauksille, johon tuo tarve hallitustason omasta strategiasta sisältyi. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten ruohonjuuritason poliittisella työllä todella on merkitystä!
S&D-ryhmään uusi meppi
Parlamentin ryhmien välillä tapahtuu välillä muuttoliikettä, ja tämän viikon ilonaihe oli, kun tsekkiläinen MEP Radka Maxová siirtyi keskustaryhmittymä Renew:sta osaksi sosialidemokraattien S&D-ryhmää. Tervetuloa mukaan!
Tangoon tarvitaan kaksi
Viikon suurin uutinen oli Teknologiateollisuuden irrottautuminen työehtosopimustoiminnasta. Asiallisesti ottaen työnantajaliitto seuraa näin Metsäteollisuuden esimerkkiä. Jos nykymuotoinen työehtosopimustoiminta loppuu, Suomi siirtyy Amerikan tielle, jossa työnantaja irrottautui työehtosopimuksista aika pitkälle jo 1920- ja 1930-lukujen aikana. Yhdysvalloissa joustot otetaankin työntekijöiden selkänahasta ja turvallisuudesta.
Tangoon tarvitaan kuitenkin kaksi. Niin myös sopimuksiin ja sopimuksista irrottautumiseen. Nyt katsotaan millaisia kantoja AY-liikkeen puolella otetaan.
Kaikissa tapauksissa suomalainen työnantaja linja on päinvastaista, mitä EU:ssa toivotaan. Tuoreen minimipalkkadirektiiviehdotuksen yhteydessä komissio nimenomaan toivoi työehtosopimustoiminnan yleistymistä ja piti sitä ensisijaisena vaihtoehtona työntekijöiden minimiehdoista sopimiselle.
Ensi viikko
Ensi viikko on parlamentissa ns. vihreä viikko, eli kotimaan viikko, jolloin europarlamentaarikot voivat normaalioloissa järjestää kotimaissaan tilaisuuksia, tapahtumia ja tapaamisia. Nyt viikkolla on enemmön videoyhteydenpitoa ja tietysti on aika laskeutua kohti pääsiäisen viettoa. Keskiviikkona on luvassa hiljaisen viikon tilaisuus Malmin seurakunnan Facebook-sivuilla, kun Malmin seurakunta elvyttää ahtisaarnaperinnettä. Tilaisuus alkaa klo 18 ja voit katsella sen suorana tai jälkikäteen Malmin seurakunnan nettisivuilla tai Malmin seurakunnan Facebook-sivulla.
Pääsiäisen vapaapäivien myötä seuraava uutiskirje ilmestyykin sitten 9.4.2021.
Hyvää pääsiäisen odotusta koko tiimiltäni!
Eero
