Kevät on tullut Brysseliin, vaikka Ukrainan sodan kauheudet täyttävät mielen.
Parlamentti piti kahden päivän mini-istunnon Brysselissä. Lisäksi viikon aikana on ollut valiokuntakokouksia sekä valtuuskuntien kokoontumisia ja ryhmäkokouksia. Kiireinen viikko tämäkin. Viikon kohokohtiin kuului arkkipiispa Tapio Luoman Brysselin vierailu ja keskustelut hänen kanssaan.
Tässä kirjeessä:
- Säästyneitä varoja Ukrainan pakolaisvirran auttamiseen
- Irti Venäjän tuottamasta energiasta
- Ruokaturvaa ja omavaraisuutta
- Jäsenmaiden omat oligarkit kuriin
- Käyttäjäturvaa digijättien asiakkaille
- Kanadan pääministeri Justin Trudeau puhui parlamentille
- Investointipankin rooli Ukrainassa
- Rahanpesun vastainen lakiesitys etenee vauhdilla
- Korkea edustaja Borrell puolustusvaliokunnassa
- Venäjä-valtuuskunnan kokouksessa huoli luotettavasta tiedosta
- Sunnuntaina Myllypurossa ja maanantaina YLE:n A-studiossa
Säästyneitä varoja Ukrainan pakolaisvirran auttamiseen
Hyväksyimme parlamentissa tällä viikolla EU:n koheesio- ja turvapaikkavarojen ohjaamisen jäsenmaille, jotka ottavat vastaan Venäjän hyökkäystä ja Ukrainan sotaa pakenevia ihmisiä. Hyväksyimme kiireellisellä menettelyllä tämän tuen Euroopan pakolaisten auttamiseksi äänin 562 puolesta, kaksi vastaan ja kolme tyhjää.
Kyse on edelliseltä ohjelmakaudelta säästyneiden varojen uudelleenohjauksesta, sillä tukipaketin rahoitus on peräisin vuosien 2014–2020 koheesiovarojen käyttämättömistä osuuksista ja REACT-EU-varoista, joiden osuus on noin kymmenen miljardia euroa.
Samassa yhteydessä päätimme myös pidentää vuodella sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) varojen käyttöaikaa kaudelta 2014–2020 vuoteen 2024 saakka. Tällä päätöksellä arviolta noin 420 miljoonaa euroa vuosina 2014-20 säästyneitä varoja voidaan vapauttaa Ukrainan sodan EU:n jäsenmaille aiheuttamien lisäkulujen, kuten majoituksen, ruoan, terveydenhuollon tai lisähenkilökunnan rahoittamiseen.
Irti Venäjän tuottamasta energiasta
Etsimme torstain täysistuntokeskustelussa nopeutettuja ratkaisuja ja toimintamalleja päästä eroon riippuvuudesta venäläisestä energiasta, erityisesti öljystä, maakaasusta ja hiilestä. Keskustelu oli jatkoa komission REPowerEU-suunnitelmalle, jonka tavoitteena on vähentää eurooppalaista kysyntää venäläisestä kaasusta kahdella kolmanneksella vuoden 2022 loppuun mennessä ja täysin vuoteen 2030 mennessä. Muita tavoitteita ovat kaasuvarastojen täydentäminen seuraavaa talvea varten ja edullisen, turvallisen ja kestävän energian saamisen varmistaminen. Keskustelussa painotettiin Euroopan unionin vastuuta energiamarkkinoiden tulevaisuudesta sekä riippumattomuudesta niin, että emme anna minkään ulkopuolisen maan horjuttaa markkinoitamme ja vaikuttaa energiapoliittisiin valintoihimme.
Keskustelussa painotettiin tarvetta vauhdittaa ponnistuksiamme tulla riippumattomaksi fossiilisesta energiasta ylipäätään ja etenkin nykyisessä tilanteessa Venäjältä tuotavasta maakaasusta.
Ruokaturvaa ja omavaraisuutta
Hyväksyimme torstaina myös päätöslauselman, jossa vaadimme EU:lta nopeaa toimintasuunnitelmaa, jolla varmistettaisiin ruokaturva EU:ssa ja sen lähialueilla Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Päätöslauselmassa painotetaan, että Ukraina tarvitsee välitöntä ruoka-apua ja EU:n on muutettava ruoantuotannon strategiaansa. Koronavirus ja Ukrainan sota ovat tehneet selväksi, että EU:n on vähennettävä riippuvuuttaan tuonnista, joka tulee vain muutamista lähteistä.
Päätöslauselmassa edellytetään, että Ukrainaan ohjataan merkittävää, pitkän aikavälin humanitaarista ruoka-apua EU:sta ja kansainväliseltä yhteisöltä, sillä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on huomattavasti heikentänyt ukrainalaisten ruokaturvaa. EU:n pitäisi myös avata Ukrainaan ja sieltä pois ruokakäytäviä, jotka toimisivat vaihtoehtoina suljetuille Mustanmeren satamille. Ukrainalaisille viljelijöille tulee myös tarjota siemeniä, lannoitteita ja polttoainetta, joista on nyt pulaa.
Päätöslauselmassa vaadimme myös monipuolistamaan kolmansista maista jäsenmaihin tulevan tuonnin lähteitä ja pyydämme komissiolta arviota siitä, miten lannoitteiden korkeiden hintojen vaikutuksia viljelijöille voitaisiin lieventää. Maataloustuotteiden tuontihäiriöiden vuoksi päätöslauselmassa toivottiin myös EU:n alueen oman ruoantuotannon lisäämistä.
Jäsenmaiden omat oligarkit kuriin
Neljäntenä tämän viikon miniplanerystä nostettuna asiana haluan mainita kotimaisen kollegani Petri Sarvamaan parlamentille esittelemän raportin, jonka pohjalta hyväksytyssä päätöslauselmassa vaadimme jäsenmaita ja komissiota estämään EU-varojen päätymisen oligarkkien haltuun.
Huomionarvoista on, että samaan aikaan kun julkisuudessa puhutaan venäläisten oligarkkien ”suitsimisesta”, ovat oligarkkiset eli harvainvaltaiset järjestelmät joissakin EU-maissakin lisääntyneet ennennäkemättömästi.
Hälyttävää on, että jopa jäsenmaiden hallitustahoja sekä muita korkean tason poliitikkoja on mukana näissä järjestelmissä. Unkarissa pääministeri Viktor Orbánin on todettu keskittävän ja ohjaavan varallisuutta lähipiirilleen mm. maataloustukien avulla. Tšekissä taas ex-pääministeri Andrej Babiš on ostanut kiinteistöjä Ranskasta veroparatiisiyhtiöiden välityksellä, kuten Pandoran papereista kävi ilmi.
Hyväksymässämme päätöslauselmassa vaadittiin vahvistamaan EU:n petostentorjuntavirasto OLAF:n, Euroopan syyttäjäviranomainen EPPO:n ja Europolin toimintaresursseja. Lisäksi vaadimme komissiota tehostamaan käytössään olevien EU-varojen väärinkäyttöä estävien työkalujen käyttöä.
Tällaisia työkaluja ovat esimerkiksi maksujen määräaikojen kulumisen keskeyttäminen, maksujen keskeyttäminen, rahoitusoikaisut tai menojen jättäminen EU:n rahoituksen ulkopuolelle.
Käyttäjäturvaa digijättien asiakkaille
Yksi päättyvän viikon myönteisistä uutisista on parlamentin ja EU-neuvoston välinen sopu digitaalisia markkinoita koskevasta laista. Nyt saavutetun poliittisen sovun jälkeen edessä on vielä lain lopullinen hyväksyminen Euroopan parlamentissa ja neuvostossa.
Lailla pyritään puuttumaan verkon digijätteihin, joiden toiminnalla on vaikutusta miljoonien eurooppalaisten arkeen. Tietyt ehdot täyttävät suuret toimijat voitaisiin nimetä niin sanotuiksi portinvartijoiksi eli tahoiksi, joille on keskittynyt erityistä valtaa digiympäristössä (esimerkiksi Google, Facebook, Apple ja Microsoft).
Portinvartijoiden tulisi muun muassa varmistaa, että käyttäjä pystyy lopettamaan niiden alustapalvelujen käytön samoin ehdoin kuin on palveluun liittynyt.
Lisäksi esimerkiksi suurten pikaviestipalvelujen on varmistettava palvelujen yhteensopivuus pienempien viestipalvelujen kanssa niin, että viestejä voisi vaihtaa palvelujen välilläkin.
Jos portinvartijat eivät noudattaisi EU:n sääntöjä, niitä uhkaisivat sakot, jotka voisivat vastata suuruudeltaan jopa 10:tä prosenttia yhtiön maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Toistuvien rikkeiden kohdalla sakko voisi nousta jopa 20 prosenttiin.
Kanadan pääministeri Justin Trudeau puhui parlamentille
Keskiviikon täysistunnossa kävi puhumassa Kanadan pääministeri Justin Trudeau. Hänen puheensa ei tarjonnut suuria yllätyksiä, mutta vierailu oli symbolisesti tärkeä osoitus Kanadan sitoutumisesta Euroopan turvallisuuden ja yhteisten arvojen puolustamiseen.
Trudeau vakuutti, että se, mikä on tärkeää Euroopan tulevaisuudelle, on tärkeää myös Kanadan turvallisuudelle. Kanadalaissotilaita on tälläkin hetkellä esimerkiksi Latviassa osana NATOn joukkoja.
Puheessaan Trudeau peräänkuulutti yhteistä toimintaa ukrainalaisten tukemiseksi ja auttamiseksi. Hän muistutti, että Ukrainan ja Kanadan suhde on erityinen, sillä Kanadassa asuu Ukrainan ja Venäjän jälkeen maailman suurin ukrainalaisväestö, yli 1,3 miljoonaa ukrainalaistaustaista kanadalaista.
Investointipankin rooli Ukrainassa
Budjettivaliokunnalla ei ollut tällä viikolla kokouksia. Pöytäsin kuitenkin yli viisikymmentä tarkistusta Euroopan investointipankin (EIP) rahoitustoimintaa arvioivaan vuosikertomukseen. Korostin, miten EIP:lläkin on tärkeä rooli ohjata tukea Ukrainalle nyt sodan keskellä sekä myös sodan päättymisen jälkeen Ukrainan jälleenrakennuksessa.
Lisäksi korostin tarvetta ohjata enemmän investointeja energiavarmuuden parantamiseksi ja EU:n fossiilisen tuontienergian riippuvuuden vähentämiseksi. Käymme neuvotteluja näistä asioista yhdessä muiden poliittisten ryhmien kanssa kompromissitekstistä huhtikuun aikana.
Ensi viikolla alkaa uuden lausunnon käsittely, jossa toimin ryhmäni asettamana neuvottelijana. Budjettivaliokunta laatii lausunnon EU:n uudesta kehitysyhteistyöarkkitehtuurista. Euroopan neuvoston kesäkuun 2021 päätelmien pohjalta on EU:n kehitysrahoitusjärjestelmää pyritty uudistamaan keskeisten toimijoiden yhteistyön vahvistamiseksi sekä kehitysvaikutusten parantamiseksi. Valiokunnan lausuntoluonnoksen laatii kollegani Angelika Winzig (EPP). Myös EIP:llä on kasvava rooli uudessa kehitysrahoitusjärjestelmässä, joten EIP:n toiminta tulee arvioitua kevään aikana myös tältä kantilta.
Rahanpesun vastainen lakiesitys etenee vauhdilla
Kuulimme tällä viikolla rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) asiantuntijoiden sekä Ranskan ja Latvian rahanpesun selvityskeskusten, asianajajaliiton ja Transparency Internationalin edustajien näkemyksiä.
Uuden rahanpesua torjuvan lakiesityksen neuvottelijana ilmaisin huoleni niin Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, oligarkeista ja myös Iso-Britanniasta ja sen merentakaisista alueista.
Saimme myös ensimmäiset kommentit rahanpesulainsäädännön uudistamista koskevaan raporttiluonnokseen, jonka esittelen yhdessä ranskalaisen työparini Damien Carêmen kanssa maaliskuun lopussa.
Solvenssi II -vakuutusyhtiösääntelyn uudistamista koskien kuulimme alan toimijoiden näkemyksiä. On selvää, että olemme yksimielisiä kohdennettujen uudistusten tarpeesta, mutta asiantuntijoiden näkemykset eroavat keskenään kuitenkin monessa sisältökysymyksessä. Keskustelu asiasta jatkuu tulevina kuukausina.
Keskustelua herätti tällä viikolla myös energiaverodirektiivin vaikutukset erityisesti syrjäisiin alueisiin. On selvää, että kerosiinia on verotettava ilmastotavoitteidemme saavuttamiseksi, mutta samaan aikaan on ymmärrettävä toimien vaikutukset syrjäisiin alueisiin. Vaikutus on arvioitava ja mahdollisuuksien mukaan kompensoitava.
Ensi viikolla aloitamme kolmikantaneuvottelut EU-puheenjohtajamaa Ranskan kanssa kryptovaluuttamarkkinoita koskevasta MiCA-sääntelykokonaisuudesta. Neuvotteluista on tulossa vaikeat, mutta kryptovaluuttojen ja erityisesti bitcoinin sääntelytarve käy päivä päivältä selvemmäksi.
Korkea edustaja Borrell puolustusvaliokunnassa
Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla otettiin maanantaina askel eteenpäin, kun jäsenvaltioiden ulkoasiain- ja puolustusministerit näyttivät vihreää valoa strategiselle ohjausasiakirjalle, jossa asetetaan tavoitteet EU-yhteistyölle seuraavaksi 5-10 vuodeksi. Tätä tuoreeltaan hyväksyttyä strategista kompassia unionin ulkoasiainedustaja Josep Borrell esitteli parlamentin ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien yhteiskokouksessa tiistaina.
Kompassin tavoitteena on tehdä EU:sta vahvempi ja toimintakykyisempi turvallisuuden takaaja, joka kykenee suojelemaan niin omia kansalaisiaan kuin myös edistämään rauhaa ja turvallisuutta rajojensa ulkopuolella. Asiakirja lähtee yhteisestä strategisen toimintaympäristön arviosta ja sisältää ehdotuksia aloitteista, joiden on tarkoitus parantaa EU:n valmiuksia ennakoida ilmaantuvia uhkia ja haasteita sekä toimia kriisin puhjetessa.
Ehdotuksiin kuuluu muun muassa nopean toiminnan joukon kehittäminen, säännöllisten harjoitusten järjestäminen sekä sotilaallisen liikkuvuuden sekä yhteisten siviili- ja sotilasoperaatioiden vahvistaminen. Panostuksia on odotettavissa myös tiedustelua, avaruutta sekä hybridi- ja kyberkyvykkyyksiä koskien.
Lisäksi jäsenmaat ovat sitoutuneet tuntuvasti lisäämään puolustusmenojaan siviili- ja sotilasvoimavarojen vahvistamiseksi sekä eurooppalaisen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan parantamiseksi. Keskeisenä osana yhteisiin uhkiin ja haasteisiin vastaamisessa on kumppanuuksien lujittaminen niin kahdenvälisesti kuin myös monenkeskisen kanssakäymisen kautta.
Loppupeleissä olennaista kuitenkin on, ettei kompassi jää pelkäksi strategiapaperiksi, vaan että siinä asetettuja toimia ruvetaan toteuttamaan viivyttelemättä. Yhä epävakaammaksi muuttuneessa maailmassa on tärkeätä, että unionilla on seuraavan kriisin tullen valmius vastata nopeasti ja määrätietoisesti.
Venäjä-valtuuskunnan kokouksessa huoli luotettavasta tiedosta
Euroopan parlamentin Venäjä-valtuuskunnan kokouksessa keskiviikkona keskusteltiin esimerkiksi Venäjän kansalaisyhteiskunnan, vapaan median ja sotaa vastustavien äänien yhä kapenevasta tilasta.
Kokouksessa kuultiin esimerkiksi Novaja Gazeta-lehden toimittajaa Kirill Martynovia, joka kertoi miten toimittajat joutuvat työskentelemään anonyymisti ja monet itsenäiset uutistalot pakenevat maasta. Sodasta kirjoittavia toimittajia uhataan vankeustuomioilla ja länsimaisia medioita on estetty toimimasta Venäjällä. Myös somealustoja on suljettu ja Martynov uskoi, että seuraavaksi suljetaan Youtube.
Kokouksessa kuultiin EU:n Venäjän suurlähettilästä sekä Venäjään erikoistuneita tutkijoita Human Rights Watchista sekä Puolan ulkopoliittisesta instituutista.
Keskustelua käytiin myös sodan vastaisten mielenosoittajien kaltoinkohtelusta, sensuurista ja siitä, että maasta on vaikea paeta tällä hetkellä. Juna Suomeen on yksi käytössä olevista pakoreiteistä, mutta torstaina kuultiin omistajaohjausministeri Tuppuraisen kannanotto, jonka perusteella Pietarin junaliikenne Helsinkiin loppuu jo viikonloppuna.
Vierailevan puolalaisprofessorin puheenvuorossa korostui, että Putin muuttaa Venäjää sodan varjolla autoritaarisesta järjestelmästä entistä totalitaristisempaan suuntaan ja pyrkii monin tavoin vahvistamaan omaa valtaansa. Professori kertoi pahoin pelkäävänsä, että sota voi kestää luultua kauemmin.
Keskustelussa spekuloitiin kansalaismielipidettä, mutta luotettaviin lukuihin on vaikea päästä käsiksi, kun moni kansalaisista ei halua ilmaista ääneen kantaansa. Valtaosa kansasta saa informaationsa Venäjän valtion televisiolähetyksistä, joten tietoa tapahtumien todellisesta kulusta ei monilla ole. Nuoret ovat päässeet VPN-yhteyden avulla lukemaan länsimaisia uutislähteitä. Keskustelussa mainittiinkin, että ilmaisen VPN-yhteyden tarjoaminen venäläisille voisi nopeuttaa luotettavan tiedon leviämistä.
Suurlähettiläs Markus Ederer painotti puheenvuorossaan, että Euroopan täytyy kohdistaa etenkin Venäjän nuorelle sukupolvelle voimakas viesti siitä, että vastustamme sotaa, mutta emme tavallisia venäläisiä. Pakenevia venäläisiä on hänen mukaansa autettava eikä muukalaisvihalle saa antaa sijaa.
Sunnuntaina Myllypurossa ja maanantaina YLE:n A-studiossa
Minut on ilokseni kutsuttu sunnuntaina 27.3. klo 13 Myllypuron Sosialidemokraatit ry:n järjestämään keskustelutilaisuuteen Ukrainan tilanteesta. Tilaisuus järjestetään Itäkeskuksen kirjaston kokoushuone Kanervassa, osoite kulttuurikeskus Stoa, Turunlinnantie 1. Tulkaapa paikalle keskustelemaan meitä kaikkia syvästi järkyttävästä tragediasta.
Maanantaina 28.3. kannattaa myös jatkaa uutisten jälkeen katselua YLEn ykköskanavalla. Olen A-studiossa keskustelemassa ajankohtaisesta aiheista kuten Venäjän oligarkeista, pakotteiden vaikutuksista heihin ja miten heidän toimintansa saadaan kuriin.
Näiden tilaisuuksien jälkeen on edessä Brysselissä työntäyteinen valiokuntien ja ryhmäkokousten viikko, sillä huhtikuun täysistuntoviikko lähestyy jo kovaa vauhtia. Ensi viikon sunnuntaina 3.4. olen tavattavissa perinteisesti myös Hakaniemen markkinoilla klo 11 alkaen.
