Teksti julkaistaan Eeron uutiskirjeessä. Voit tilata sen tästä linkistä omaan sähköpostiisi.
Viikko on ollut niin sanottu ryhmäviikko, jonka aikana valmistellaan seuraavien viikkojen aikana tehtäviä päätöksiä. Ja kaiken keskiössä on tietysti korona ja sen vaatimat toimet niin terveydenhuollossa kuin taloudessa.
Etäkokouksia ja -neuvotteluja
Video- ja puhelinneuvotteluja on viikon aikana riittänyt. Yksin tiistaina olin mukana kolmessa videokokouksessa ja kahdessa puhelinneuvottelussa. Suomalaisille EU-kirjeenvaihtajille järjestetty demariryhmän tilannekatsaus (tulivat aika edulliseksi, kun jokainen keitti kahvit kotonaan), oman S&D-ryhmäni työvaliokunta, Pohjoisten ja Baltian maiden sd-edustajien kokous (yhteensä 16 MEPiä, mikä on iso ryhmä) sekä budjettivaliokunnan ja talous- ja rahavaliokunnan pienemmät puhelinneuvottelut S&D-ryhmäläisten kesken.
Havaintoni on, että videoneuvottelussa pystyy työskentelemään selkeästi pidempään kuin pelkässä puhelinneuvottelussa, mikä on mielenkiintoista. Jos kuvaa ei ole käytettävissä, neuvottelu tulee ensimmäisen tunnin jälkeen enemmän tai vähemmän raskaaksi. Varsinkin, kun osallistujia on useita.
Keskiviikkona oli vuorossa demarimeppien yhteinen videoryhmäkokous, johon osallistui yli 150 osallistujaa. Kolmen tunnin kokouksessa käytiin läpi ryhmän ehdotuksia koronakriisin taltuttamiseen ja Euroopan talouden jälleenrakennukseen. Koko ryhmässä on suuri huoli, miten yhteiskunnat pysyvät koossa näissä koettelemuksissa ja miten estetään jättityöttömyys ja sosiaalisen eriarvoisuuden raju lisääntyminen.
Omassa puheenvuorossani korostin välttämättömyyttä laittaa asiat selvään järjestykseen. Ensimmäisenä tulevat välittömät kriisinhallintaan kuuluvat asiat niin terveydessä kuin taloudessakin. Sen jälkeen tarvitaan laaja Euroopan jälleenrakennuksen ja elvytyksen ohjelma, jonka esikuvaksi kelpaa sodan jälkeinen Marshall-suunnitelma.
Kolmantena on tarpeen käydä EU:n tulevaisuutta ja uudistuksia koskeva laajempi keskustelu. Sen aika ei kuitenkaan ole olosuhteissa, joissa tuhansia ihmisiä edelleenkin kuolee päivittäin ja jossa tuhansia yrityksiä uhkaa konkurssi ja työntekijöitä lomautukset ja työttömyys.
Tehtyjä ja tulevia päätöksiä
Terveyspuolella EU:n rooli on rajatumpi ja useimmat akuutit tärkeät päätökset on jo tehty. Lisäresursseja on annettu jäsenmaille terveydenhuollon tueksi. Samoin on päätetty lisätä yhteisiä valmiusvarastoja. Isoin paketti oli rakennerahastoista 37 miljardia, jotka jäsenmaat pystyvät käyttämään terveydenhuollon, työmarkkinoiden ja pk-yritysten tukemiseen.
Taloudessa EU-toimilla on aivan ratkaiseva merkitys sille, että nousemme tästä alhosta mahdollisimman nopeasti. Euroopan keskuspankki on jo tehnyt erittäin tärkeitä päätöksiä, kun se on linjannut laajan valtio- ja yritysvelkapapereiden osto-ohjelmista. EKP:n erittäin nopea reagointi on osaltaan antanut yritystoimintaan rahoitusnäköalaa ja varmistanut myös kaikkien jäsenmaiden valtiontalouden pääsyä rahoitusmarkkinoille. EKP:sta katse alkaa pikkuhiljaa suuntautua EU:n ja jäsenmaiden talouspolitiikkaan ja tarvittaviin linjauksiin.
Inhimillisten menetyksien lisäksi koronakriisillä on taloudellisia seurauksia. Jotkut arvioivat euroalueen talouden bruttokansantuotteen laskevan jopa 11,4% seuraavalla vuosineljänneksellä. Jokainen jäsenmaa on laittanut liikkeelle omia huomattavia tukiohjelmia kansalaisten ja pahiten kärsivien yritysten tueksi. Näiden kansallisten tukipakettien yhteissumma nousee jopa 2600 miljardiin euroon. Suomessa tukitoimia on tähän mennessä tehty 50 miljardilla yrityksille, ja lisätty myös terveydenhuollon resursseja.
EU-tasolla on tehty useita esityksiä siitä, millaisin keinoin jäsenmaita voitaisiin kriisin keskellä tukea. Euroopan investointipankki on esittänyt yleiseurooppalaista takuuohjelmaa. Jäsenmaat toimisivat takaajina 25 miljardin osuudelle, jota voitaisiin käyttää lisäämään yritysrahoitusta jopa 200 miljardilla eurolla yrityksille – pääosin pk-sektorille ja reaalitalouden yrityksille.
Euroopan vakausmekanismin kautta pystyttäisiin hyödyntämään 410 miljardia euroa, joiden avulla korkotasoa voitaisiin laskea. Komissio on käytännössä jäädyttänyt vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimukset antaakseen jäsenmaille mahdollisuuden ottaa lisävelkaa. Myös valtiontukisääntöjä tulkitaan nyt löyhemmin, jotta jäsenmaat voivat tukea yrityksiä.
Tällä viikolla komissio esitti tukiohjelmaa työttömyyden estämiseksi. Ohjelma mahdollistaa 100 miljardin lainat jäsenmaille, jotta ne voivat turvata työpaikkoja koronakriisin keskellä.
Vaikeassa ja kokonaan ennennäkemättömässä tilanteessa pitää tarvittavia toimia pohtia ennakkoluulottomasti ja vastuullisesti. Olemassaolevien välineiden kuten Euroopan vakausmekanismin käyttö on lähtökohtaisesti hyvä malli, sillä siinä rakenteet ja periaatteet on jo kertaalleen sovittu ja myös testattu.
Suurin keskustelu on jo nyt käyty näistä eurobondeista. En ole tällaisten velkojen takaisinmaksun yhteisvastuuseen perustuvien papereiden suuri ystävä enkä kannattaja. Yhteisissä velkajärjestelyissä on aina esillä kysymys, kuka valvoo yhteisten rahojen käyttöä. Huomasin, että myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne näytti suhtautuvan kielteisesti näihin eurobondiesityksiin.
Näkemyksiä EU:n ja UK:n tulevasta suhteesta
Parlamentti valmistelee parhaillaan kannanottoa EU:n ja UK:n tulevasta suhteesta. Päävastuussa ovat ulkoasiain- sekä kansainvälisen kaupan valiokunnat, mutta myös budjettivaliokunta esittää lausunnon. Toimin lausunnon S&D-ryhmän neuvottelijana. Budjettivaliokunta esittää mielipiteensä puitteista, joiden mukaan UK voi osallistua EU:n rahoittamiin ohjelmiin.
Aion pöydätä omat tarkistukseni ensi viikon alussa. Mielestäni on tärkeä korostaa, että EU:n ulkopuolisena maana, UK ei voi enää nauttia samoista oikeuksista kuin jäsenmaana ollessaan. Jos UK osallistuu EU-ohjelmiin kuten opiskelijavaihtoon liittyvään Erasmus-ohjelmaan tai tutkimusrahasto Horisontti 2020:een, tulee sen maksaa reilu osallistumismaksu.
Iso-Britannian EU-ero astui voimaan 1.2.2020 ja neuvottelut tulevasta suhteesta ovat käynnissä Michael Barnierin johtaman EU-neuvottelutiimin ja brittien David Frostin johtaman vastapuolen välillä. Koronaepidemia on entisestään vaikeuttanut jo valmiiksi vaikeita neuvotteluja. Mielestäni tässä maailmantilanteessa olisi järkevää lykätä tämän vuoden lopussa umpeutuvaa siirtymäkautta ja neuvotella rauhassa kattavasta sopimuksesta.
Onko Unkari matkalla itsevaltiuteen?
Koronavirusepidemian selättämiseksi monet maat ovat ottaneet käyttöön liudan kansalaisten oikeuksia rajoittavia poikkeustoimia. Poikkeustoimet kuten ihmisten liikkumisen rajoittaminen, rajojen sulkeminen tai yleisötapahtumien kieltäminen ovat äärimmäisiä keinoja, mutta ihmishenkien säästämiseksi perusteltuja. Toimien tulee kuitenkin olla määräaikaisia ja kestää kriittistä tarkastelua.
Unkarin kehitys on pitkään mennyt huolestuttavaan suuntaan, mutta viime viikkoina on saavutettu uusi pohjanoteeraus. Pääministeri Viktor Orbán on virusepidemian nojalla laajentanut valtaoikeuksiaan asettamalla Unkariin poikkeustilan ilman määräaikaa. Tämän seurauksena monet EU-maat kuten Suomi, ovat esittäneet huolensa Unkarin demokratian tilasta ja useat meppikollegani parlamentissa ovat jopa kuvailleet Orbánia Euroopan ensimmäiseksi diktaattoriksi. Osa on myös pyytänyt Unkarin EU-rahoituksen jäädyttämistä.
Olen samaa mieltä, koronapandemia ei saa johtaa ihmisten perusoikeuksien ja demokratian pysyvään kaventamiseen Euroopassa tai muualla maailmassa. EU:n tulee vihdoin järeästi puuttua Orbánin toimiin. Päätöksiä odotetaan myös Euroopan kansanpuolueelta, Euroopan parlamentin suurimmalta ryhmältä, johon Unkarin valtapuolue Fidez edelleen kuuluu.
Seuraava täysistunto
Euroopan parlamentin työkalenteri on mennyt monesti uusiksi kevään aikana. Etätyötä on lisätty ja kehitetään koko ajan niin valiokuntiin, ryhmäkokouksiin kuin täysistuntoihin. Seuraava parlamentin täysistunto pidetään pääsiäisen jälkeen huhtikuun 16.-17. päivä ja sekin etänä. Aiheena on koronan ja sen aiheuttaman kriisin vastaiset toimenpiteet. Puheenvuorot sekä äänestämisen prosessi ja ääntenlasku vievät etänä enemmän aikaa, joten tiedossa on äänestyksiä ja kokousta aikaisesta aamusta aina keskiyöhön asti molempina päivinä.
Hakanimen markkinat siirtyy Facebookiin
Korona estää ihmisten kokoontumiset. Tämän vuoksi myös monet markkinat ja toritilaisuudet on peruttu kuten esimerkiksi tämän viikon Hakaniemen maalaismarkkinat, joissa yleensä olen ollut mukana keskustelemassa ihmisten kanssa.
Markkinat kuten muutenkin poliittinen keskustelu siirtyy nyt vahvasti verkkoon. Näin myös omalta osaltani. Tule siis Facebook-sivuilleni sunnuntaina klo 11 alkaen seuraamaan livechat-lähetystä. Kysymyksiä ehtii jättää joko FB-sivujen kautta tai vastaamalla tähän viestiin.
Pidetään yhteyttä!
Terveisin,
Eero