Viikon kuulumiset 15/2021

Tiivis valiokuntaviikko takana. Olin tämän viikon paikan päällä Brysselissä. Pääsin tapaamaan tiimiläisiäni ja kollegoita ja se tuntui jälleen todella arvokkaalta. Brysselissä tosin kevät on jäljessä ja selkeästi kylmempää kuin meillä Helsingissä.

Tässä koonnissaa:
– Globalisaatiorahastolla tukea rakennemuutosten vaikutuksiin
– Komissaari Hahn budjettivaliokunnan kuultavana
– Digitaalisen euron kehityksen pitää poissulkea rahanpesun pienimmätkin mahdollisuudet
– Euroopan keskuspankin 2020 vuosiraportti
– Ensimmäinen julkinen keskustelu kryptovaluuttojen sääntelystä
– Yhdysvaltain veropolitiikan uudistusten vaikutukset
– Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen vuotuinen tilastoraportti
– Tuolileikkiä Turkissa
– Suomalaisten on nyt aika vaikuttaa EU:n metsästrategiaan
– Älykästä ja vihreää liikkumista – käsittelyssä komission strategia EU:n kestävälle liikkumiselle
– Ensi viikko


Globalisaatiorahastolla tukea rakennemuutosten vaikutuksiin

Budjettivaliokunnalla oli useampi mielenkiintoinen kokous tällä viikolla. Maanantaina käsittelyssä oli Viron 4,5 miljoonan euron Euroopan globalisaatiorahasto-hakemus, jolla tuettaisiin yli 5000 työttömäksi jäänyttä turismisektorin työntekijää. Globalisaatiorahasto on alun perin luotu tukemaan globalisaation aiheuttamien maailmankaupan rakennemuutosten vuoksi työttömiksi jääneitä, esimerkiksi silloin, kun suuryritys lopettaa toimintansa tai tuotanto siirretään EU:n ulkopuolelle. Viron tapaus olisi ensimmäinen kerta, kun rahastosta saisi tukea myös koronapandemiasta johtuvien joukkoirtisanomisten tueksi.

Koronapandemian takia budjettivaliokunnan käsittelyyn on lähiaikoina tulossa useampi globalisaatiorahastoon liittyvä hakemus. Muun muassa Suomi on hakenut rahastosta tukea Finnairilta viime syksynä irtisanottujen työntekijöiden uudelleen työllistymiseksi. Hakemus koskee yhteensä noin 500:aa Finnairilta tai siihen kytköksissä olevista yrityksistä irtisanottua työntekijää. Tästä aiheesta lisää seuraavissa uutiskirjeissä.


Komissaari Hahn budjettivaliokunnan kuultavana

Budjettikomissari Hahn oli keskiviikkona budjettivaliokunnan kuultavana komission vastajulkaistusta rahoitusstrategiasta, jonka avulla on tarkoitus toteuttaa elpymisvälineeseen liittyvä lainanotto. Komission on tarkoitus hankkia noin 800 miljardia euroa rahoitusta vuoteen 2026 mennessä elpymiskokonaisuuden rahoittamiseksi. Lainanotto olisi keskimäärin noin 150 miljardia euroa vuodessa, joka tekisi EU:sta yhden suurimmista euromääräisistä lainapapereiden liikkeeseenlaskijoista. Rahoitusstrategian tavoitteena on pitää kustannukset alhaisina ja toteutusriski pienenä. Kaikki lainat maksetaan takaisin vuoteen 2058 mennessä. On hyvin todennäköistä, että uusien EU:n tulolähteiden kautta jäsenmaiden jäsenmaksuosuudet voivat jäädä huomattavasti aiemmin arvioitua alemmiksi.

Komissaari Hahn korosti valiokunnalle, että komissio on valmis aloittamaan lainanoton tänä kesänä, mutta lopullinen ajankohta riippuu siitä, milloin kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet omia varoja koskevan päätöksen, jossa annetaan komissiolle valtuudet ottaa lainaa. Muun muassa Suomi ja Saksa eivät vielä ole hyväksyneet asetusta. Perustuslakivaliokunnalta odotetaan pian linjausta siitä, tarvitaanko elpymispaketin hyväksymiseen eduskunnassa 2/3 enemmistö. Useampi meppikollegani kysyi, onko komissio varautunut mahdollisiin viivästyksiin, mutta kokeneena komissaarina Hahn ei ruvennut spekuloimaan asialla.

Mielenkiintoista keskustelua käytiin myös vihreistä velkakirjoista eli ns. Green Bondeista. Merkittävä osuus eli 30% rahoituksesta on tarkoitus hankkia Green Bondien kautta. Green Bondeilla tarkoitetaan velkakirjoja, joiden kautta nostetut varat ohjataan vihreisiin, ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin. Green Bondeille työstetään parhaillaan eurooppalaisia standardeja. Olisi tärkeätä sopia järkevät säännöt, jotka estävät viherpesua, mutta jotka ovat myös aidosti teknologianeutraalit ja edistävät innovaatioita. Merkittävin vihreiden bondien ero verrattuna tavanomaiseen velkakirjaan on läpinäkyvyys; liikkeeseenlaskijan on kerrottava yksityiskohtaisesti mihin velkakirjalla nostetut varat käytetään. Varojen käytön on rahoitettava jotakin vihreää investointia.


Digitaalisen euron kehityksen pitää poissulkea rahanpesun pienimmätkin mahdollisuudet

Euroopan keskuspankki on käynnistänyt laajat selvitystyöt digitaalisen euron luomiseksi ja liikkeellelaskemiseksi. Keskiviikkona kuulimme digitaalisen euron uusimmat käänteet, kun EKP:n Fabio Panetta kävi EU-parlamentin talous- ja rahavaliokunnassa läpi digieurosta järjestetyn julkisen kuulemisen satoa. Selvää on, että digitaalisen euron suhteen yksityisyydensuoja ja rahanpesun torjuminen ovat keskeisiä kysymyksiä. Korostin puheenvuorossani, että rahanpesun ehkäisemisen tulee olla yksi tavoite digitaalisen euron kehittämisessä.

Syitä digitaalisen euron kehittämiselle on monia. Ensinnäkin lisääntyneet yksityisen sektorin maailmanlaajuisesti käyttöön ottamat digitaaliset maksuvälineet aiheuttavat sääntelyongelmia ja uhkaavat rahoitusvakautta ja kuluttajansuojaa. Siksi tarve keskuspankkilähtöiselle digitaaliselle valuutalle on painava. On myös mahdollista, että keskuspankkien liikkeeseen laskemaa digitaalista rahaa alkaa olla yleisesti käytössä euroalueen ulkopuolella – EU ei saa jäädä kehityksessä jälkeen. Käteismaksamisen jatkuvasti vähentyessä tarvitsemme riskittömän digitaalisen maksuvälineen.

Yksityisyydensuojan ja rahanpesun estämisen vaateet vaativat huolellista yhteensovittamista. Finanssivalvonnan viranomaisten on saatava tarvittavat tiedot rahanpesun torjumiseksi, mutta yksilöillä on myös oikeus yksityisyydensuojaan. Pieniä summia käytettäessä on käteisen tapaan voitava toimia yksityisyydensuojan periaatteella. Viime viikolla uutisoitiin rahanpesun lisääntymisestä koronapandemian aiheuttaman talouskriisin myötä, ja nämä kriisin luomat haavoittuvuudet täytyy nekin korjata. Keskuspankkilähtöinen digivaluutta ei voi olla lisätyökalu rikollisille.

Panettan hahmottelemaan aikataulun mukaan digitaalinen euro voisi olla käytössä aikaisintaan 2026.


Euroopan keskuspankin 2020 vuosiraportti

Euroopan keskuspankin vuosiraportti herättää aina kiinnostunutta keskustelua talous- ja raha-asioiden valiokunnassa. Nyt vuoden 2020 raporttia esitelleen EKP:n varapääjohtaja Luis De Guindosin pääviesti oli hyvin selkeä: elpymiskokonaisuutta ei pidä keskeyttää liian aikaisin. Elpymisen ylläpitämisen pitkäaikaisvaikutuksia pitää kuitenkin tiukasti seurata ja arvioida. De Guindos alleviivasi, että EKP:n inflaatiotavoite kehittyy edelleen uudessa EKP:n strategiassa.


Ensimmäinen julkinen keskustelu kryptovaluuttojen sääntelystä

Tämänviikkoinen kryptovaluutta-alusta Coinbasen suora listaus Nasdaqiin vei kryptovaluuttakeskustelun uusille ulottuvuuksille. Yhtiön arvo, 76 miljardia dollaria, on varsin pysäyttävä. Coinbase vaikuttaakin ratsastavan bitcoinien arvonnousulla. On mahdollista, että uudet teknologiat, kuten hajautettu kirjanpitotekniikka ja lohkoketjut, lisäävät talouksiemme tehokkuutta. Tämä on nähtävissä jo nyt erityisesti finanssisektorilla maksupalveluiden ja -toimitusten kohdalla. Tällainen tehokkuus ei saa kuitenkaan syntyä sijoittajansuojan, markkinoiden vakauden ja eheyden kustannuksella.

Tämän näkökulman kautta lähestyn myös työstettävänä olevaa kryptovaluuttamarkkinoiden sääntelyehdotusta. Euroopan pitää olla innovaatioille avoin. Mutta bitcoinien innovatiivisuus on varsin kyseenalaista, varsinkin niiden valtavan energiajalanjäljen huomioiden. Myös rahanpesun sallivien rahansiirtojen mahdollistaminen on varsin kyseenalainen “innovaatio”. Tärkeää on, että EKP pitää tiukkaa linjaa suhteessa esimerkiksi Facebookin digivaluutta Diemin kaltaisten avausten suhteen. Lähikuukausina jatkamme neuvotteluita kryptovaluuttamarkkinoiden sääntelyehdotuksen parissa. Saan paljon yhteydenottoja digi- ja kryptovaluuttakentän lobbareilta, mutta oma ohjenuorani on selkeä: valuutan liikkeellelasku on keskuspankkien tehtävä, ja puutteellisesti säännelty digi- ja kryptovaluuttakenttä vaarantaa taloudellisen vakauden ja talouden kehityksen ennustettavuuden.


Yhdysvaltain veropolitiikan uudistusten vaikutukset

Yhdysvallat näyttää ottaneen verouudistuskeskustelun johtoaseman globaalilla tasolla. Bidenin ja hänen hallintonsa esittämät ehdotukset ovat todellakin askel kohti oikeudenmukaisempaa maailmanlaajuista yhteisöverojärjestelmää. Ehdottamalla tosiasiallista 21 prosentin vähimmäisverokantaa Biden asettaa riman erittäin korkealle. EU:n omat veroparatiisimaat Malta, Kypros, Hollanti ja Luxemburg ovat jarruttaneet verouudistusten ja verotuksellisen oikeudenmukaisuuden kehitystä EU:ssa. Yhdysvaltojen esimerkki asettaa nyt uutta painetta sekä OECD:lle että EU:lle verouudistusten toteuttamiseksi. OECD:n uudistus on viivästynyt jo useampaan otteeseen ja nyt tuloksia odotetaan kesäkuuhun mennessä. Jos niin ei tapahdu, on EU:n syytä ottaa yhteisöveron ja digiveron uudistaminen omiin käsiinsä.


Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen vuotuinen tilastoraportti

Viimeisimmät Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen tiedot vahvistavat komisaari McGuinnessille äskettäin ilmaisemamme huolenaiheet: kohtuuttomien kustannusten vuoksi yksityissijoittajat eivät saa vastinetta rahalleen. Tällä viikolla julkaistiin Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen vuotuinen tilastoraportti EU:n yksityissijoitustuotteiden suorituskyvystä ja kustannuksista.

Vasta hiljattain lähetin huolenaiheestani kirjeen komissaari McGuinnesille, sillä rahoitusmarkkinadirektiivin uudistustyö on käynnissä ja aiheeseen tulee kiinnittää huomiota. Avainasemassa ovat selkeät ja ymmärrettävät tiedot rahoitustuotteen ostamisen ja hallussapidon kustannuksista sekä näiden kustannusten vaikutuksista tuottoon, jonka yksityissijoittajat voivat odottaa saavansa, jotta he voivat tehdä informoituja sijoituspäätöksiä. Yksityisasiakkaat maksavat keskimäärin noin 40% enemmän kuin institutionaaliset sijoittajat eri omaisuusluokissa. Esimerkkinä: Kymmenen vuoden ja 10 000 euron sijoitus osakkeisiin, joukkovelkakirjoihin ja sekarahastoihin koostuvaan salkkuun johti noin institutionaalisen sijoittajan kohdalla noin 21 800 euron ja yksityissijoittajan kohdalla 18 600 euron bruttoarvoon kustannusten jälkeen. Yksityissijoittaja maksoi siis keskimäärin noin 3 200 euroa kustannuksia. Tähän on puututtava.


Tuolileikkiä Turkissa

EU:n ja Turkin suhteiden tilaa käsittelin vasta taannoin uutiskirjeessäni, mutta nyt suhteet saivat uuden käänteen viime viikolla #sofagateksi nimetyn tapauksen myötä: Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kohtasivat Turkin vierailullaan epämiellyttävän tilanteen, kun presidentti Erdoganin viereen varattuja tuoleja olikin vain yksi. Sohvalle istumaan joutunut von der Leyen ja Erdoganin viereen sijoitettu Michel osoittivat joidenkin mielestä puheenjohtajien jännitteiset välit sekä EU:n lipsuvan ulkopoliittisen otteen, mutta ulkopoliittisesti keskiöön nousi kuitenkin Turkin ylimieliseksi pidetty asenne EU:n johtajia kohtaan. Erityisen ikävän tilanteesta teki sen ajankohta: Turkki oli vain muutamia päiviä aikaisemmin vetäytynyt naisten oikeuksia turvaavasta Istanbulin sopimuksesta ja nyt sohvalle istutettiin nimenomaan nainen.

Kesäkuun lopussa Turkki ja Eurooppa-neuvoston johtajat kokoontuvat korkean tason keskusteluun Turkin ja EU:n suhteiden tulevaisuudesta. Kuulimme torstaina parlamentin Turkki-valtuuskunnan ja ihmisoikeusvaliokunnan yhteisessä kuulemisessa komission naapuruus- ja laajentumispolitiikan Turkki-yksikön päällikön Bernard Brunetin näkemyksiä tulevasta huippukokousta. Hänen mukaansa Turkin EU-retoriikassa on nähtävillä selkeää pehmentymistä ja yhteistyö on työtasolla edennyt Turkin kanssa tärkeissä kysymyksissä, kuten assosiaatiosopimuksen ja alue- sekä pakolaiskysymyksen osalta.

Thomas Frellesen, ulkosuhteiden Turkki-yksikön päällikkö, yhtyi Brunetin puheeseen ja sanoi suhteiden parantuneen merkittävästi viime vuodesta. EU seuraa kuitenkin herkeämättä Turkin valmiutta rakentavaan yhteistyöhön ja on valmis reagoimaan välittömästi, jos Turkki osoittaa jälleen vetäytymistä EU:lle tärkeistä arvoista ja yhteisesti sovituista uudistuksista. Varmaa on, ettei kesäkuun keskustelusta odoteta helppoa – onhan agendalla poliittisesti herkkiä kysymyksiä, kuten EU:n Turkille kohdentama taloudellinen tuki maan pakolaistilanteen tukemiseksi.

Otin itse kantaa EU:n hajanaiseen Turkki-linjaan Turun Sanomien viikon väitteessä tällä viikolla. On selvää, että Turkki on presidentti Erdoganin kaudella etääntynyt EU:sta erityisesti demokratia- ja oikeusvaltioasioissa. Saman aikaan jäsenmaiden konsensus Turkin EU-jäsenyydestä rakoilee ja erityisesti Ranska on etääntynyt vuoden 1999 Tampereen huippukokouksessa kirjatusta tavoitteesta tuoda Turkki osaksi EU:ta. Sen paremmin EU kuin Turkkikaan ei kuitenkaan toistaiseksi halua virallisesti lopettaa jäsenyysneuvotteluja, vaan nykyinen paremman ajan odotustila jatkuu. Turkki-valiokunnassa kriittisyys presidentti Erdoganin ihmisoikeuspolitiikkaan ja Turkin lähialuepolitiikkaan lisääntyy. Ennen kaikkea Turkilta edellytetään konkreettisia toimia ja EU:lta ehdollisempaa tukea.


Suomalaisten on nyt aika vaikuttaa EU:n metsästrategiaan

Kuluneella viikolla Metsäteollisuus ry:n kevätwebinaarissa puitiin taloutta, ilmastoa ja tulevaisuutta metsäteollisuuden näkökulmasta. Webinaari oli ajankohtainen, sillä tällä hetkellä luodaan uutta EU:n metsästrategiaa. Suomalaisten toimijoiden tulee vaikuttaa nyt, sillä strategialla on merkitystä myös kotimaisten metsiemme käyttöön. Vaarana on, että strategia voisi rajoittaa metsäsektoriamme merkittävästi. Koska metsät toimivat tehokkaana hiilinieluna, on Brysselin käytävillä kuultu, että pohjoismaisista metsistä voitaisiin tehdä hiilinielureservaatteja. Silloin puun hyödyntämistä ei katsottaisi hyvällä. Suomalainen metsänhoitomalli eroaa merkittävästi muiden EU-maiden malleista. Metsänhoitomme on lähtökohdiltaan kestävää, sillä siinä huomioidaan niin ekologiset, sosiaaliset kuin taloudellisetkin näkökulmat.

Koska ilmakehään vapautuu yhä enemmän hiilidioksidia, päästöjä täytyy vähentää ja hiiltä sitoa tehokkaammin. Mitä enemmän on metsää, sitä enemmän ne sitovat hiiltä ja toimivat hiilinieluina. Metsiemme biomassa, eli puuston määrä, on kasvanut vuosikymmeniä, joka tarkoittaa myös hiilinielun kasvua. Jos metsiimme ei koskettaisi, hiilinielun määrä kasvaisi jonkin aikaa entisestään. Päästölaskelmissa ei kuitenkaan huomioida puupohjaisia tuotteita, joilla voitaisiin paikata sekä metsäsektorin että muiden alojen päästöjä. Puupohjaisten tuotteiden hiilidioksidipäästöt saadaan sidottua takaisin metsiin istuttamalla uusia taimia. Lisäksi puurakennuksissa hiilidioksidi pysyy sitoutuneena rakennukseen. Puupohjaiset tuotteet voivat myös vähentää muiden alojen päästöjä, jos fossiiliperäiset tuotteet korvataan puuperäisillä tuotteilla. On todettu, että puupohjaisten tuotteiden myötä metsiemme nykyinen hiilinielu on tehokkaampaa kuin metsän ollessa vain hiilinielureservaattina.

Ajatus hiilinielureservaateista on tietenkin hyväntahtoinen. Hiilidioksidipäästöt pitää saada sidottua pois ilmakehästä. Uskon, että moni EU-päättäjä ei vain tunne suomalaista metsänhoitomallia, eivätkä tiedosta sen tuomia etuja. Siksi meidän täytyy olla aktiivisia tuodaksemme nämä tiedot heidän korviinsa.


Älykästä ja vihreää liikkumista – käsittelyssä komission strategia EU:n kestävälle liikkumiselle

Komissio esitteli joulukuussa EU:n strategian kestävään ja älykkääseen liikkumiseen. Sen on tarkoitus saavuttaa Euroopassa 90 % päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä, joka edellyttää kokonaisvaltaista rakenneuudistusta liikenteen sektorilla. Kestävä liikkuminen on mutkikas yhtälö, jossa autoteollisuuden ja sähkötekniikan kestävämmät ratkaisut eivät riitä. Vihreä siirtymä edellyttää myös digitalisaation ja innovaatioiden valjastamista kaupunkisuunnittelussa ja yritysten tuotantotavoissa hyvän tiestön ohella.

S&D-ryhmämme työvaliokunta arvioi tällä viikolla komission strategiaa. Vaikka pidämme komission avausta ehdottoman tärkeänä, puuttui siitä keskeisiä sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistäviä huomioita. Oikeudenmukainen siirtymä, siis jäsenmaiden yhtäläiset mahdollisuudet kestävään kehitykseen, huomioidaan tulevassa EU:n elpymispaketissa, mutta kysymys kestävän kehityksen oikeudenmukaisuudesta tulee pitää keskustelussa yllä entistä vahvemmin. Tämä tarkoittaa ympäristöystävällisten valintojen saatavuutta kaikille tuloryhmille sekä työntekijöiden oikeuksien turvaamista liikenteen – erityisesti työmarkkinoilta epävarman lentosektorin – alalla.

Haasteena EU-tason linjauksissa on sellaisen lähestymistavan saavuttaminen, joka tunnustaa jäsenmaiden alueelliset erot. Näin myös liikenteen kohdalla: pohjoinen Suomi on pitkien etäisyyksien, haastavan ilmaston ja liikenneverkon kannalta hyvin erilainen Keski-Euroopan maiden kanssa. Esimerkiksi Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T:n ydinverkko jättää tällä hetkellä tärkeitä pohjoisen yhteyksiä ulkopuolelle. Torstaisessa FinMobilityn, INFRAn ja Tieyhdistyksen järjestämässä S&D-meppien keskustelutilaisuudessa nousikin hyvin esiin se, miten alemman tason tiestön kunto ja yhteydet ovat yhtä keskeisessä merkityksessä, kun puhutaan Suomen liittämisestä Euroopan markkinoille. Tiestön kunnolla on myös tärkeä rooli päästöjen vähentämisessä.

Ylläpito ja yritysten innovatiiviset kuljetusratkaisut edellyttävät kuitenkin investointeja, joiden hakemisessa Suomen tulee olla aktiivinen. EU:n myös elpymispaketissaan alueille ja yrityksille kohdennettavat tuet antavat liikenteen sektorilla tärkeän mahdollisuuden viedä kestävää kehitystä eteenpäin. Tärkeää on, että uudenlaiset ratkaisut sidotaan älykkääseen kaupunkisuunnitteluun, jossa maankäyttö ja ympäristöystävälliset liikkumiskeinot edistävät elämänlaatua myös harvaanasutuilla alueilla asuville. Toimiva liikennejärjestelmä on keskeinen myös Suomen huoltovarmuuden kannalta, sillä teillä, raiteilla ja merillä liikkuvat niin vientitulomme, energiamme kun esimerkiksi korona-pandemian myötä elintärkeiksi nousseet terveystarvikkeetkin.


Ensi viikko

Tulevalla viikolla valiokuntatyö jatkuu ja katseet kääntyvät myös kohti seuraavan viikon täysistuntoa, jolloin parlamentin on tarkoitus äänestää EU-alueen liikkuvuutta helpottavasta digitaalisesta vihreästä todistuksesta. Olen saanut paljon yhteydenottoja tähän ns. koronatodistukseen liittyen. Aihe on tärkeä, sillä todistus on olennainen askel normaalimpaan elämään palaamisessa. Oikeuskomissaari Didier Reynders täsmensi hyvin myös Helsingin Sanomien jutussa, että kyseessä on nimenomaan todistus, ei passi. Jotta syrjintä vältetään, todistuksessa on kolme vaihtoehtoa. Joko siihen kirjataan saatu rokote, negatiivinen testitulos tai jo sairastetusta viruksesta toipuminen. Todistus olisi ilmainen. Sen käyttö olisi vain pandemian ajaksi.

EU-alueen sisäinen liikkuvuus tulee mahdollistaa heti, kun se on terveysturvallisesti mahdollista. Nyt voimassa olevat tiukat matkustamisen rajoitukset ovat hyvin poikkeukselliset, ja todistus mahdollistaisi paluun kohti sitä unionia, jonka me tunnemme vapaan liikkuvuuden unionina.

Ensi viikon keskeisimpiä teemoja on kuitenkin EU:n tulevaisuuskonferenssi, eli työ kansalaisten ajatusten kuulemiseksi paremman EU:n rakentamiseksi. Maanantaina on luvassa tulevaisuuskonferenssin digitaalisen alustan julkistustilaisuus. Tällä monikielisellä alustalla EU:n kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja muut voivat osallistua ja kertoa mielipiteensä EU:n tulevaisuuden suunnasta.

Kiinnostava päivä on myös ensi viikon keskiviikko, kun komission odotetaan viestivän EU:n taksonomiasta ja kestävän rahoituksen kriteeristöstä.

Pysytään kuulolla.

Eero

Vieritä ylös