Eero Heinäluoma

Viikon kuulumiset 17/2020

Teksti julkaistaan Eeron uutiskirjeessä. Voit tilata sen tästä linkistä omaan sähköpostiisi.

Mennyt viikko on ollut täynnä koronakriisin talousseurausten läpikäyntiä ja Euroopan jälleenrakennusohjelman rakentamista.

Valiokuntatyötä ja ryhmäkokouksia

Talous- ja raha-asioiden valiokunnan alainen pienten ja keskisuurten yritysten työryhmä kokoontui keskustaryhmään kuuluvan puheenjohtajansa Ondrej Kovarikin johdolla. Olen tässä tärkeässä pk-sektorin työryhmässä mukana toisena demariedustajana.

Kokouksessa hahmoteltiin työryhmälle koko vaalikauden ajalle toimintaohjelmaa ja seuraavien kokousten agendaa. Omassa puheenvuorossani esitin, että työryhmä aloittaisi työnsä pk-yritysmaailman järjestöjen videoneuvotteluilla vielä kevään aikana. Toivoin myös, että työryhmä kävisi läpi, miten henkilöstö yrityksissä pidetään mukana toiminnan kehittämisessä.

Tiistaina talous- ja raha-asioiden valiokunnan kokouksessa vieraili euroryhmän puheenjohtaja Mario Centeno. Keskustelu keskittyi loppuviikon huippukokoukseen ja jälleenrakennusohjelmaan. Käsittelyssä samat aiheet kuin huippukokouksessa eli jälleenrakennusohjelma, budjettirahoitus sekä suunnitelmat vakausmekanismin käytön osalta, työmarkkinoiden tukemiseen tarkoitettu SURE-ohjelma ja investointipankin tuki yrityksille.

Sosialidemokraattisen ryhmän työvaliokunta piti videokokousta tiistaina ja koko ryhmä keskiviikkona. Molemmissa kokouksissa esillä oli torstain EU-huippukokouksen valmistelu ja erityisesti talouden jälleenrakennusohjelman laatiminen.

Budjettivaliokunnassa rahankäytön periaatteista

Saman suuntaisella asialistalla kulki myös keskiviikkona pidetty Talous- ja raha-asioiden sekä Budjettivaliokunnan sosialidemokraattien yhteiskokous. Olen Brexitin jälkeen ollut molempien tärkeiden taloutta hoitavien valiokuntien täysjäsen.

On selvää, että koronakriisi on vakava paikka. Suomelle ja Euroopalle ja elpymiseen tarvitaan kattavaa taloudellista tukipakettia. Pelkkä rahahanojen avaaminen ei kuitenkaan riitä vaan yhtä merkittävää on varmistaa, että rahaa käytetään järkevästi niin kansallisella kuin EU-tasollakin.

On myös tärkeää arvioida mitkä toimenpiteet ovat poikkeusolon sanelemia välttämättömiä ja perusteltuja toimia ja mitkä taas lähinnä opportunistisia ja ideologisia siirtoja. Poikkeusolojen siivin kun voi olla helpompaa saada omia pitkäaikaisia esimerkiksi talouspolitiikkaan liittyviä tavoitteita läpi.

Viime viikolla Euroopan parlamentti hyväksyi koronakriisin vaikutusten lieventämiseen tarkoitettuja toimenpiteitä. Mepit tukivat komission ehdotusta suunnata yli 3 miljardia euroa EU:n budjetista EU-maiden terveydenhuoltojärjestelmien tukemiseksi sekä lisätä joustoja EU:n alukehitysvarojen käyttöön. Joustot antavat EU-maille mahdollisuuden käyttää jäljellä olevia aluerahoja koronakriisin hoitamiseen. Suomi ei näillä näkymin aio kohdentaa aluerahoja koronakriisin hoitamiseen vaan noudattaa alkuperäisiä suunnitelmia.

Aluekehitysrahojen joustoja ajoi etenkin Espanja, joka halusi mahdollisuuden ohjata aluerahoja Espanjan koronakriisistä eniten kärsineille alueille kuten Madridiin ja Barcelonaan. Hyväksytyt joustot antavat jäsenmaille käytännössä vapaat kädet ohjata rahoja miten ja mihin haluavat.

Kriisitilanteessa nopeat ratkaisut ovat perusteltuja, mutta verorahojen käytön seuranta ja arviointi ovat edelleen tarpeen. Siksi pidän tärkeänä, että rahoista päätettäessä tulee etukäteen niihin kuuluvan myös selkeä valvonta.

Huippukokouksen arviointia

Vierailin torstaina Ylen Politiikkaradiossa. Kanssani keskustelemassa olivat vasemmistoliiton Silvia Modig ja vihreiden Alviina Alametsä.

Torstaina illansuussa pidetty huippukokous eteni aikalailla sen arvion mukaan, jonka tuossa Politiikkaradiossa esitin. Jäsenmaiden välillä tapahtui selvää lähestymistä, joitakin asioita saatiin sovittua ja iso jälleenrakennusohjelman rakentaminen jatkuu.

Jäsenmaat antoivat komissiolle tehtäväksi jatkaa niin tulevan rahoituskehyksen kuin jälleenrakennusrahaston yksityiskohtaisempaa valmistelua. Samoin EU-johtajat vahvistivat euroryhmän sopiman raportin vakausmekanismin käytöstä, ja SURE-työmarkkinatukivälineen osalta. Ne pitää saada käyttöön kesäkuun alkuun mennessä.

Komission esitys jälleenrakennusrahaston rahoituksesta, rahojen käytöstä ja toimintaperiaatteista pitäisi olla valmis parin viikon sisällä.

Suuri kompromissi rakenteilla

Rakenteilla on iso kokonaispaketti, johon kuuluvat niin elpymiseen tarvittava jälleenrakennusohjelma kuin seitsemän vuoden rahoituskehys. Viime päivien aikana on voimistunut ajatus, että rakennustyössä tarvitaan lisää varoja myös koko Unionin laajuisesti. Työn alla on malli, jossa seitsemän vuoden ajanjakso jaettaisiin kahtia. Ensimmäiset kaksi-kolme vuotta olisivat isompaa budjettia vaativia jälleenrakennuksen vuosia ja loppukausi olisi enemmän normaalimeininkiä.

Isoin vääntö tullaan käymään tämän jälleenrakennusohjelman rahoituksesta. Tässäkin on minusta tärkeää toimia kestävien talousperiaatteiden mukaisesti. Jokainen maa vastaa itse omasta valtiontaloudestaan ja omista veloistaan. Eniten kärsimään joutuvia autetaan mutta apua annetaan rajatuin ohjelmin ja tasapuolisin perustein.

Eurobondeista on käyty Suomessakin monenmoista keskustelua. Pidän itse tärkeänä, että vältämme siirtymisen valtioiden yhteiseen varainhankintaan, koska se tarkoittaa velkavastuiden hämärtymistä ja ns yhteisvastuun mahdollistamaa uutta velkaantumiskierrettä. Auttamista voidaan tehdä eri tavoin niin EU-budjetin kuin mahdollisten uusien rahastojenkin kautta. Silloin on kuitenkin oltava tiedossa, mihin Suomi sitoutuu ja kuinka pitkäksi ajaksi tästä on lisämenoja odotettavissa.

Brexit keskustelu jatkuu

Muistaako kukaan enää kriisiä nimeltä Brexit? Koronakriisin seurauksena EU:n ja Iso-Britannian monimutkaiset neuvottelut ovat painuneet taka-alalle, mutta kello tikittää. Britannian siirtymäkausi loppuu tänä vuonna ja sitä ennen tulee sopia uudesta kauppasopimuksesta tai tehdä päätös siirtymäajan pidentämisestä.

Neuvottelen parhaillaan demariryhmän puolesta budjettivaliokunnan lausunnosta EU:n ja Britannian tulevaan suhteeseen. Kompromissitarkistukset ovat laadittu pitkälti omien esitysteni pohjalta joten lopputulokseen voi tässä vaiheessa olla varsin tyytyväinen.

Budjettivaliokunnan viesti on, että brittien täytyy kunnioittaa erosopimukseen kirjattuja sitoumuksia ja maksaa oikeudenmukainen osallistumismaksu unionin budjettiin mikäli haluaa jatkossa osallistua EU:n ohjelmiin. Oma linjani on ollut, että Britannialle ei tarjota erityiskohtelua vaan samat säännöt kuin muillekin EU:n ulkopuolisille maille. Budjettivaliokunta äänestää lopullisesta lausunnosta kahden viikon kuluttua maanantaina 4.5.

Myös talousvaliokunta valmistelee parhaillaan omaa lausunotaan aiheesta. Olen työryhmäkokouksissa korostanut, että UK:n tulee sitoutua veronkierron torjumiseen ja noudattaa EU:n standardeja.

Kotimaan asioita

Suomessa on käyty vilkasta keskustelua, miten vaikeuksiin joutuneita yrityksiä autetaan. Tähän mennessä kerrotusta käy ilmi,  että tähän tarkoitukseen rakennetuista tuista iso osa menee muualle kuin eniten vaikeuksissa olevien auttamiseen. Kauppalehden toimittaja Kaija Ahtela varoitti tästä vaarasta jo aikaa sitten.

Käsittelen samaa asiaa aiemmin kirjoitetussa ja ensi viikolla ilmestyvässä Demokraatin kolumnissa. Julkisella ilmaistuella on aina enemmän ottajia kuin sitä voidaan antaa. Jos koronakriisin ensimmäIsenä kuukautena yrityksille jaetaan kehittämistukena puolet edellisen vuoden liikevaihdosta, joutuu kysymään, mihin kehitystarpeeseen rahaa käytetään ja kuinka monelle yritykselle tämä voidaan tehdä.

Lupaus pelastaa tässä kriisissä kaikki yritykset voi tuoda hetkeksi hövelin olon, mutta jokuhan nämä laskut lopulta maksaa. Siksi tarkkuutta, kestävää talousajattelua ja tasapuolisuutta toiminnoissa tarvitaan kriisinkin oloissa.

Suomessa on syytä toimia harkiten ja kylmäpäisesti. Muutoin rahaa palaa paljon ja laskujen maksuvaiheessa maksumiehiksi laitetaan jälleen kokonaan syyttömät.

Ensi viikolla

Ensi viikolla parlamentissa jatkuu työ jälleenrakennusohjelman parissa. Siihen liittyvät päätökset ja valmistelu ovat asialistalla niin valiokunnissa kuin demariryhmän kokouksissa.

Isojen päätösten ja alati muuttuvien olosuhteiden lomassa ei ole kunnolla ehtinyt havainnoida kevään tuloa. Jälleen kuitenkin uusi kuukausi vaihtuu, ja varma kevään merkki vappu on nurkan takana. Vappupuheet siirtyvät verkkoon. Samoin jo toisen kerran Hakaniemen maalaismarkkinat.

Nähdään siis sosiaalisessa mediassa mm. ensimmäisen face-vappupuheen merkeissä. Tervetuloa keskustelemaan kanssani Facebook-liveen sunnuntaina 3.5. klo 11.00.

Pidetään yhteyttä!

Terveisin,

Eero

Scroll to Top