EU Parliament building

Viikon kuulumiset 19/2020

Teksti julkaistaan Eeron uutiskirjeessä. Voit tilata sen tästä linkistä omaan sähköpostiisi.

Mennyt viikko on ollut jälleen valiokuntaviikko. Molemmat omat valiokuntani talous- ja raha-asioiden valiokunta sekä budjettivaliokunta olivat koolla. Päätöksiäkin syntyi ja tällä kertaa äänestämällä.

ECONissa kuultavana rivi huippuasiantuntijoita. Myös ryhmän johto oli koolla pitkään keskiviikkona valmistelemassa toukokuussa käynnistyvää EU:n tulevaisuuskonferenssia.

ECONissa kuultavana rivi huippuasiantuntijoita

Talous- ja raha-asioiden valiokunnan ECONin tiistsin ja torstain kokouksissa olivat kuultavana yhteisen kriisinratkaisuneuvoston puheenjohtaja Elke Koenig, yhteisen pankkivalvontamekanismin SSM:n puheenjohtaja Andrea Enria ja Euroopan keskuspankin varapuheenjohtaja Louis de Guindos. Kuulemisen aihe ei varmaan ole yllätys: koronakriisi.

Pääaiheen lisäksi valiokunta hyväksyi selkeällä enemmistöllä linjaukset joukkorahoituksen lainsäädännöksi. Joukkorahoituksessa on kyse lisääntyvästä pankkitoimintaa täydentävästä rahoitusmuodoista, mikä vaatii sääntelyä kuluttajien suojaksi ja huijausten estämiseksi. Toimin tässä asiassa loppuvaiheessa ryhmäni neuvottelijana ja iloitsen siitä, että neuvottelutuloksemme hyväksyttiin.

Tällä viikolla saatiin käyttöön myös komission ensimmäiset ennusteet koronakriisin talousvaikutuksista.

****

Elke Koenig esitteli yhteisen kriisinratkaisuneuvoston toimia ja hän painotti, että nämä toimet ovat parantaneet pankkien toimintaedellytyksiä. Samalla hän korosti, että julkista tukea pankeille tulee antaa  vain tiukoilla ehdoilla. Näihin ehtoihin kuuluu vain nykyisestä kriisistä aiheutuneiden todellisten tappioiden huomioiminen ja osakkeenomistajien ja pankkien velkakirjoja ostaneiden osallistuminen pääomajärjestelyihin. Myöskään vaikeuksiin joutuneiden pankkien järjestäytynyttä alasajoa ei voida sulkea pois työvalikosta.

Andrea Enria jatkoi saman tyylisellä viestillä. Pankkeja tuetaan kriisin yli, jotta yritysten lainansaanti pystytään turvaamaan.

Euroopan keskuspankin varapuheenjohtajalle De Guindosille esitettiin useita kysymyksiä Saksan perustuslakituomioistuimen lisäselvityspyynnöstä. Saksan perustuslakituomioistuin vaatii EKP:lta lisäselvitystä joukkolainoihin kohdistuneesta osto-ohjelmasta. Selvitys on annettava kolmen kuukauden sisällä. Tällä pyynnöllä saksalainen tuomioistuin asettuu haastamaan EU:n tuomioistuimen, joka jo linjasi osto-ohjelman lailliseksi 2019. Varapuheenjohtaja De Guindosin viesti oli selvä: EKP:n päätöksiä arvioi vain EU:n tuomioistuin.

Muista keskusteluista tiedän, että EKP ei tule virallisesti toimittamaan mitään lisäselvityksiä aikaisemmista tai nykyisistä osto-ohjelmista. EKP katsoo, että osto-ohjelmiin liittyvä mm. suhteellisuusperiaatten arviointi on tehty ja tämä ilmenee aikaisempien päätösten aineistoista. Saksan keskuspankki on siis se instanssi, jonka tehtäväksi jää Saksan perustuslakituomioistuimen kysymyksiin vastaaminen.

Jälleenrakennuspaketin valmistumiseen ja talouteen tämä Saksan oikeusoppineet tuovat kuitenkin ison mutkan. Jo pelkästään perustuslakituomioistuimen pyyntö nosti Italian valtionpapereiden korkoa kaksi korkopistettä. Jos Saksa ei voi olla mukana, EKP:n osto-ohjelmalta kaatuisi kantava seinä. Nyt siis puhutaan megaluokan asioista meidän kaikkien elämän ja hyvinvoinnin kannalta.

Talouden osalta on edessä vakava paikka. Tällä viikolla komissio julkaisi ensimmäisen koronakriisin aikaisen talousennusteen EU:n alueelle. Kaiken kaikkiaan luvut ennustavat tiukkoja aikoja. Ennusteen mukaan euroalueen talous kutistuu tänä vuonna jopa 7,75%, mikä on historiallisen iso lasku. Suomen osalta ennustetaan tälle vuodelle 6,25% laskua mutta samalla valoa tunnelin päähän ja 3,25% kasvua vuodelle 2021. Olen itse ollut jo pidempään sillä kannalla, että jos Suomen talous putoaa lähelle kymmenen prosenttia, olemme selvinneet koronasta kohtuullisen pienillä vaurioilla valtaisiin ja pitkäaikaisiin riskeihin nähden.

Tiukat ajat ovat joka tapauksessa edessä. Professori Vihriälän tänään julkaistu asiantuntijaryhmän puheenvuoro kuvasi sekin hyvin edessä olevien vaihtoehtojen karuutta.

Budjettivaliokunnassa pitkä lista

Parlamentin budjettivaliokunta kokoontui maanantaina etäkokoukseen. Agendalla oli komission ehdottama uusi oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. Sen tavoitteena on lieventää haasteita, joita ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävät lakimuutokset välttämättä aiheuttavat. Tämän niin sanotun ilmastosiirtymän haasteita vähennetään tukemalla alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten. Tällaisia ovat esimerkiksi kivihiilen louhinta-alueet Puolassa ja pienemmässä määrin turvetuotannon alueet Suomessa.

Puola olisikin kirkkaasti suurin hyötyjä tästä rahastosta.  Tein budjettivaliokunnan lausuntoluonnokseen tarkistuksia, joissa korostin, että kohdennettua tukea tarvitaan, mutta rahastosta hyötyvien jäsenmaiden täytyy sitoutua EU:n vuoden 2050 ilmastotavoitteisiin sekä EU:n oikeusvaltioperiaatteeseen. Puolan kohdalla nämä molemmat ovat kysymysmerkkejä.

Lisäksi korostin, että vihreän siirtymän keskiössä täytyy olla päästöjen vähentämisen ohella uusien työpaikkojen syntyminen.

Budjettivaliokunta äänesti myös lausunnosta EU:n ja UK:n tulevasta suhteesta, parlamentin ensi vuoden budjetista sekä euroalueen lähentymistä ja kilpailukykyä edistävästä talousarviovälineestä eli ehdotuksesta euroalueen budjetiksi.

Olin neuvottelemassa lausuntoa EU:n ja UK:n tulevasta suhteesta. Esitys meni kirkkaasti läpi äänin 38 puolesta ja 3 tyhjää. Vaikeina aikoina löytyy myös yksituumaisuutta. Euroalueen budjetti-instrumentin käsittely jatkuu tulevina viikkoina talousvaliokunnassa, joten palaan aiheeseen tarkemmin seuraavissa kirjeissä.

Kaikki budjettivaliokunnassa nyt käsittelyssä olleet esitykset menevät vielä täysistunnon hyväksyttäväksi.

Komissiolta rahanpesun vastainen toimintaohjelma

Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis esitteli torstaina rahanpesun vastaisen toimintaohjelman. Komission esitys perustuu kuuteen tavoitteeseen: nykyisten lakien vahvistaminen, yhtenäiset säännöt ja käytänteet jäsenmaille, EU-tason uusi valvonta, parempi koordinaatio ja tiedonvaihto sekä EU:n vahvempi rooli maailmassa. Tarkempi esitys löytyy komission sivuilta.

Komissio käy osana kokonaisuutta läpi nykyisen rahanpesun vastaisen direktiivin muutostarpeita alkuvuoteen mennessä. Tarkoituksena on, että osa sisällöstä muutetaan sitovammaksi asetukseksi, jotta jäsenmaiden lainsäädäntö saadaan aidosti yhtenäiseksi. Tämä on huomattava parannus nykytilanteeseen, sillä jäsenmaiden välillä lainsäädännössä on isoja eroja. Kun mukana on heikkoja lenkkejä, pystyvät rikolliset jatkamaan toimiaan. Asetuksella saadaan näitä eroja kurottua umpeen, ja rahat sinne mihin kuuluukin: veronmaksajien ja yhteiskuntien hyödyksi.

Esityksen sisältö on siis oikeaan suuntaan ja varapuheenjohtaja Dombrovskis on esiintynyt vahvasti. Olen useammassakin yhteydessä Dombrovskisin kuulemisissa vaatinut komissiolta uusia ehdotuksia rahanpesun vastaisen toiminnan tehostamiseksi ja nyt niitä on siis luvassa.  Vaikka siltä ei aina vaikuttaisi, politiikassa kuitenkin edelleen menestytään vain teoilla eikä puheilla. Itse vaadin komissiolta kunnianhimoisempaa aikataulua. Se on mahdollista, jos tahtoa löytyy.

Hyödyt jäsenmaille ovat suuret, sillä varsinkin nyt koronakriisissä tarvitaan lisätuloja. Rahanpesun ja veronkierron torppaaminen on siihen tehokas tapa. Samalla lisätään oikeudenmukaisuutta: rehelliset yrittäjät ja veronmaksajat ovat kärsineet jo ihan tarpeeksi. Epäreilu kilpailu ei palvele ketään.

Eurooppa-päivää vietetään kriisin keskellä

Huomenna lauantaina 9.5. vietetään Eurooppa-päivää. Samalla muistellaan koko eurooppalaisen projektin aloittanutta Schumanin julistusta. Ranskan silloinen ulkoministeri Robert Schuman esitti 70 vuotta sitten Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamista. Tarkoituksena oli yhdistää erityisesti Ranskan ja Saksan taloudelliset intressit ja sitä kautta estää uudet sodat. Tavoite rauhan säilymisestä ja taloudellisesta yhteistyöstä on vuosikymmenten aikana osoittautunut onnistuneeksi. Hiili- ja teräsyhteisö on laajentunut kokonaan uudenlaiseksi toimijaksi,  Euroopan unioniksi.

Schumanin julistuksen vuosipäivää ja Eurooppa-päivää vietetään yhtä erikoislaatuisissa oloissa kuin pari kuukautta muitakin tilaisuuksia. Keskustelut käydään netissä, ja sieltä löytyy myös sosialidemokraattisen S&D-ryhmän tilaisuus tänä iltana klo 18 alkaen. Euroopan parlamentin tiedotustoimisto on myös järjestänyt #oleneurooppalainen -kampanjan sosiaalisessa mediassa. Oma Eurooppa-päivän videoni tulee sosiaaliseen mediaan.

Suurin keskustelu on se, miten koronakriisi haastaa eurooppalaisen projektin ja yhtenäisyyden.  EU:n yhtenäisyyttä haastavat myös ne jäsenmaat, jotka ovat luisumassa pois päin demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatetta.

Euroopan unioni on toiminut tehokkaammin jäsenmaiden tukemiseksi kuin finanssikriisin aikana. Ensimmäiset akuutit toimenpiteet saatiin tehtyä ja nyt valmistelussa on Euroopan jälleenrakennuspaketti. Jäsenmaiden tarpeet taloudelliselle elvytykselle ovat suuret, ja kun käsitellään näin suuria summia, tarvitaan ymmärrettävästi useita neuvotteluja ennen kuin jäsenmaiden johtajat pääsevät lopulliseen sopuun.

Yhteisellä eurooppalaisella projektilla on siis edessään historiallisia haasteita. Parlamentilta ja ennen kaikkea jäsenmaiden johtajilta vaaditaan nyt kykyä katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Schumanin julistuksen perusperiaatteet eivät ole kadonneet mihinkään – yhteistyön tekeminen on haastavaa mutta sillä saadaan aikaan kestävämpiä ratkaisuja.

Ensi viikolla täysistunto

Ensi viikolla on tiedossa pitkiä päiviä, kun alkuviikosta valmistaudutaan ja loppuviikosta kokoonnutaan parlamentin täysistuntoon. Asialista keskittyy edelleen koronaan liittyviin toimenpiteisiin, joista lisää ensi viikon uutiskirjeessä.

Huomioi myös, että toimistolleni etsitään uutta avustajaa vastaamaan viestinnästä ja hallinnollisista tehtävistä. Hakuilmoitus on tässä uutiskirjeessä ja nettisivuilla. Hae itse tai vihjaa hyvästä työpaikasta eteenpäin omissa kanavissasi.

Pidetään yhteyttä!

Terveisin,

Eero

Vieritä ylös