Parlamentti aloitti tällä viikolla työt jälleen täysillä. Molemmat päävaliokuntani olivat koolla ja demareiden ryhmäkokouksessa valmistauduttiin ensi viikon täysistuntoon.
Tässä koonnissa:
-Yhdysvaltain presidentin vaihdos
-Budjettivaliokunta
-Talous- ja raha-asioiden valiokunta
-Nostoja kuluneelta viikolta
-Ensi viikko
Yhdysvaltain presidentin vaihdos
Donald J. Trumpin lähtö Yhdysvaltain presidentin virasta tapahtuu rytisten. Trumpista jää maan politiikkaan ja laajemminkin maailmaan pitkä varjo, jonka kaikkia seurauksia ei vielä nähdä. Ensi keskiviikkona presidentin tehtävät vastaanottava Joe Biden on monellakin tavalla edeltäjänsä vastakohta. Hän on ollut senaattorina 36 vuotta ja sitten varapresidenttinä kahdeksan vuotta. Biden on politiikan ja Washingtonin sisäpiiriläinen, joka tuntee politiikan asiat ja maailman. Hän näkee yhteistyön tarpeellisuuden ja kompromissien välttämättömyyden. Bidenille sopimukset syntyvät yhteistyöllä, kun Trump taas uskoi Yhdysvaltain omaan voimaan ja presidentin mahtiin ja vähät välitti kansainvälisistä järjestöistä tai sopimuksista.
Loppiaisen väkivaltainen hyökkäys kongressirakennukseen on aukaissut monien silmät peruuttamattomalla tavalla. Nyt kysytään, miten demokraattisen vaalituloksen kiistävä liike väkivaltaisine hyökkäyksineen on voinut syntyä.
Republikaanit luopuvat Trumpista asteittain mutta eivät ilman jälkiseurauksia. Oppiraportteja tarvitaan muuallakin kuin Yhdysvalloissa. Iso kysymys on, pitääkö sosiaalisen median jättejä säännellä nykyistä paremmin ja pitääkö niihin ulottaa samoja vaatimuksia kuin lehdistöön tai yleensä joukkotiedotusvälineisiin. Eurooppa joutuu lähiaikoina pohtimaan omaa lainsäädäntöään ja sen muutostarpeita väkivaltaisen tai terroristisen toiminnan estämiseksi. Toinen oppiraportin aihe on, miten demokraattisissa organisaatioissa estetään vallan keskittyminen ja vallan väärinkäyttö.
Bidenin presidenttikauden alkua siis odotetaan laajasti ja uudet yhteistyön muodot ovat tervetulleita. EU odottaa häntä vierailulle jo tämän kevään aikana. Itse muistelen lämmöllä muutaman vuoden takaisia hyviä keskustelujamme, joita kävimme Yhdysvalloissa suomalaisten Amerikan-siirtolaisten 375-vuotisjuhlissa.
Budjettivaliokunta
Parlamentin valiokunnat kokoustivat tällä viikolla ensi kertaa tänä vuonna. Osallistuin kokouksiin etänä Helsingistä käsin. Maanantain kokoukset alkoivat tavallisilla arkipäiväisillä äänestyksillä, vaikka toisaalta kyseessä oli historiallinen hetki, jossa konkretisoitui EU:n uusi suunta.
Talous- ja budjettivaliokunnat vahvistivat maanantaina EU:n uutta elpymis- ja palautumistukivälinettä sekä InvestEU-ohjelmaa koskevat neuvottelutulokset, joista jäsenmaat ja parlamentti olivat päässeet sopuun viime joulukuussa. Parlamentti antaa näille lopullisen sinetin ensi viikon täysistunnossa.
EU:n 672,5 miljardin elpymis- ja palautumistukiväline on paljon keskustelua herättäneen 750 miljardin elpymispaketin suurin yksittäinen kokonaisuus. Elpymisvälineestä jaetaan jäsenmaille avustuksina 312,5 miljardia ja lainoina 360 miljardia. Tavoitteena on lieventää koronaviruspandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja tehdä EU:n talouksista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja paremmin valmistautuneita vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen haasteisiin. Varojen käyttöä määrittelee kansalliset elpymissuunnitelmat, jotka komissio hyväksyy. Jäsenmaat laativat parhaillaan elpymis- ja palautumissuunnitelmiaan, joiden perusteella ne voivat varoja saada.
Tällainen historiallinen päätös vaati erityistä pohdintaa. Äänestin kuitenkin välineen puolesta yhdessä valiokuntien suuren enemmistön kanssa, jotta Euroopan koronan jälkeinen jälleenrakennus saadaan käyntiin. Keskeistä on kuitenkin seuraavien vuosien aikana varmistaa, että jäsenmaat käyttävät rahat järkevästi kestävää ja oikeudenmukaista kasvua tukeviin hankkeisiin. On tärkeää, että EU:n yhteisen elpymisvälineen varat tuovat lisäarvoa, eivätkä syrjäytä sellaisia investointeja, jotka olisivat toteutuneet ilman EU:n tukea. Euroopan parlamentilla on tässä rahankäytön seurannassa tärkeä tehtävä.
Myös uusi InvestEU-ohjelma sai talous- ja budjettivaliokuntien enemmistön tuen. InvestEU-ohjelma perustuu 26 miljardin euron EU-takaukseen, jonka vipuvaikutusten arvioidaan käynnistävän 400 miljardin yksityiset investoinnit korkeamman riskiprofiilin, erityisesti innovatiivisten yritysten ja hankkeiden rahoittamiseen. Ohjelman tavoitteena on tukea EU:n kilpailukykyä, ja painopisteinä ovat etenkin kestävät infrastruktuurihankkeet, tutkimus, kehitys ja innovaatio, pk-yritykset sekä sosiaaliset investoinnit ja taidot. Suomi on tähän mennessä hyödyntänyt EU:n aikaisempien ohjelmien investointirahoitusta suhteellisen hyvin.
Talous- ja raha-asioiden valiokunta
ECON-valiokunnan tämän vuoden työ alkoi painavilla aiheilla. Keskustelimme komission edustajan kanssa rahoituspalvelujen tulevaisuudesta Brexitin jälkeen. Yksi tärkeimmistä esiin nostetuista huolenaiheista on, että Briteistä tulee kuin ”Singapore Thamesissa”, veroparatiisi EU:n vieressä. Komission edustaja yritti vakuuttaa valiokuntaamme toteamalla, että brittiläisen pankin tai varainhoitolaitoksen rahanpesu voi uhata pääsyä EU:n markkinoille tulevaisuudessa.
Tämä on keskeinen huomio. Tulevina kuukausina selviää, minkä Brittein rahoituslainsäädännön katsotaan vastaavan EU:n lainsäädäntöä. Finanssioperaattorit, jotka noudattavat brittiläistä lainsäädäntöä, jonka katsotaan vastaavan EU:n rahoituslainsäädäntöä, voivat päästä EU:n 27 jäsenvaltion sisämarkkinoille.
Komission edustaja korosti kuitenkin, että jos lainsäädännöllisistä vastaavuuksista huolimatta ongelmia ilmenee – erityisesti rahanpesun suhteen – niihin tullaan reagoimaan. Tämän uskotaan pitävän finanssioperaattorit oikeilla poluilla.
Ison-Britannian merentakaisiin alueisiin samaa vastaavuusarviointia ei sovelleta, mikä tarkoittaa, että Kanaali-saarille, Cayman-saarille tai Gibraltarille ei tarjota helpompaa pääsyä sisämarkkinoille.
PK-yritykset tarvitsevat kipeästi pääomaa koronakriisistä toipumiseksi, mutta se ei saa olla syy tarpeellisen sääntelyn purkamiselle. Parlamentin sosialidemokraattien S&D-ryhmä äänesti siksi torstaina rahoitusmarkkinadirektiivi MiFID:n pikakorjausta vastaan. Kyseessä on komission liikkeellepanema uudistus, jonka julkilausuttuna tavoitteena oli, että rahoitusmarkkinadirektiivin uudistamisella helpotettaisiin reaalitalouden investointeja ja vapautettaisiin lisäresursseja pk-yritysten käyttöön. Tämä on erityisen tärkeää nyt koronakriisin aiheuttamien taloudellisten haasteiden voittamiseksi.
Komission esitys on kuitenkin tehty ilman kunnollista vaikutusarviointia ja kuulematta asiantuntijoita. Esityksessä oli jopa heikennyksiä yritysten läpinäkyvyysvaatimuksiin. Komission esitystä jatkojalostivat parlamentin neuvottelija ja edellinen pj-maa Saksa, mutta uudistus ei heidän käsissään kohentunut. Siksi minulle ja ryhmälleni ei jäänyt muuta vaihtoehtoa, kuin äänestää valiokunnassa uudistusta vastaan. Tavoitteen pitää olla yritysten tukeminen koronakriisissä, ei tarpeellisen sääntelyn purkuyritys kriisin varjolla.
S&D-ryhmä on johdollani kehottanut komissiota tekemään uudistuksesta kunnianhimoisen ja tasapainoisen version 2021 puoliväliin mennessä. Uudistuksen pitää perustua asiantuntijatietoon, keskeisten sidosryhmien kuulemiseen ja painavaan vaikutusarviointiin. Tämä suojaa sijoittajia ja auttaa pk-yrityksiä.
Rahanpesuun puuttuminen ja verotuksellisen oikeudenmukaisuuden kehittäminen EU:ssa ja EU:n ulkopuolella ovat keskeisimmät lähikuukausien teemat.
Nostoja kuluneelta viikolta
Unkari on ollut kiinnostuksen kohteeni jo pitkään, mutta EU:n näkökulmasta maa on ollut omassa valokeilassaan. Näin erityisesti parlamentin joulukuussa hyväksymän oikeusvaltioperiaatteiden turvaamiseen tähtäävän mekanismin myötä, jolla voitaisiin jäädyttää EU-varojen maksaminen oikeusvaltioperiaatetta rikkovalle jäsenmaalle. Tiistaina minulla oli hyvä mahdollisuus keskustella Unkarin suurlähettiläs Urkuti Györgyn sekä politiikan kollegoideni kanssa maan poliittisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. EU-myönteisyys on maassa vahvistunut, joten mielenkiinnolla seuraan Unkarin suuntaa demokratian vahvistamisen tiellä.
Osallistuin tällä viikolla myös sukupuolten tasa-arvoa ja populismia käsittelevään keskusteluun. Naisten ja miesten tasavertaisuutta parantavat muutostoimet kohtaavat usein erilaisten äärioikeistoryhmittymien vastustuksen ja toimivat jopa yhdistävänä liimana muuten toisistaan eroavien ryhmien välillä. Sukupuolten tasa-arvo on kuitenkin yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää eikä sen saa antaa joutua äärioikeiston aseeksi.
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen tulee olemaan ensi viikon täysistuntoviikon äänestysagendalla, kun torstaina mepit ehdottavat useita toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja naisten oikeuksien suojelemiseksi. Parlamentti keskustelee ja äänestää kolmesta erillisestä sukupuolten tasa-arvoa koskevasta päätöslauselmasta. Päätöslauselmissa käsitellään koronakriisiä sukupuolinäkökulmasta, sukupuolten tasa-arvoa koskevaa EU-strategiaa ja sukupuolten välistä digitaalista kuilua.
Ensi viikko
Ensi viikolla on luvassa vuoden ensimmäinen täysistuntoviikko. Koronatilanne pitää edelleen parlamentin toiminnan Brysselissä, vaikka normaalisti täysistunnot pidettäisiin Strasbourgissa. Olen itse paikalla Brysselissä pitkän etätyöjakson ja joulutauon jälkeen. Täysistunnon asialista on erittäin kiinnostava ja täynnä tärkeitä teemoja.
Tiistaiaamun 19.1. täysistuntokeskustelun aiheena on koronarokotusten tilanne. Meppien odotetaan kysyvän lisätietoa erityisesti komission kesäkuussa 2020 esittämän EU:n koronarokotestrategian nykytilasta. Komission edustajaa kuultiin aiemmin tällä viikolla parlamentin ympäristö- ja kansanterveysvaliokunnassa. Valiokunnan mepit kritisoivat komissiota rokotehankintojen läpinäkyvyyden puutteesta, joka on ruokkinut epävarmuuden ja disinformaation leviämistä Euroopassa.
Keskiviikkona aamupäivällä klo 9.30 (Suomen aikaa) alkaen käytävässä keskustelussa mepit kommentoivat Yhdysvaltojen kongressitaloon kohdistettuja mellakoita sekä pyrkimyksiä kumota Donald Trumpin tappio presidentinvaaleissa ja estää vaaleilla valitun Joe Bidenin voiton virallistaminen. Keskustelussa noussee esille Yhdysvaltojen poliittinen tilanne liittyen vallanvaihdokseen ja virkarikossyytteisiin presidentti Trumpia vastaan sekä meppien odotukset EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden kehittymiselle.
Euroopan parlamentin jäsenet keskustelevat Portugalin pääministerin António Costan kanssa maan EU-puheenjohtajakauden ohjelmasta myöskin keskiviikkona. Portugali toimii seuraavat kuusi kuukautta EU:n neuvoston puheenjohtajana. Maa aikoo keskittyä puheenjohtajuutensa aikana mm. koronapandemian seurausten sosiaalisiin näkökohtiin ja toimiin vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi. Portugali on myös ilmoittanut uusista toimista Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin vahvistamiseksi. Muita aiheita Portugalin puheenjohtajakauden agendalla ovat mm. eurooppalaisen ilmastolain hyväksyminen, neuvottelut yhteisestä maatalouspolitiikasta, uusi sopimus muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikasta sekä EU:n suhteet Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Tavoitteena on myös edistää EU:n ja Mercosurin kauppasopimusta. Sopimuksesta päästiin sopuun kesäkuussa 2019, mutta se on vielä ratifioimatta.
Itselleni valiokuntatyöni kautta kiinnostava aihe on keskiviikon keskustelu komission jäsen Gentilonin ja neuvoston suunnitelmista veroparatiisien hillitsemiseksi ja päätöslauselman hyväksyminen torstaina. Mepit ovat pitkään vaatineet EU:ta toimimaan kunnianhimoisemmin veroparatiisien torjunnassa. Olemme säännöllisesti korostaneet EU:n veroparatiisien mustan listan heikkouksia sekä sen laatimisessa että seuraamuksissa, joita voidaan listatuille maille määrätä. Äänestykseen tulee päätöslauselma, joka selventää tärkeimmät kohdat, joita on syytä korostaa veroparatiisien mustalle listalle ottamisen kehittämiseksi. Tulos julkistetaan torstaina.
Keskiviikon ja torstain aiheina on työntekijöiden oikeus olla tavoittamattomissa. Parlamentin odotetaan vaativan uutta EU-lakia, joka takaisi työntekijöiden oikeuden olla digitaalisesti tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Meppien mukaan oikeus olla tavoittamattomissa on perusoikeus. Työntekijöiden pitäisi pystyä olemaan työhön liittyvien tehtävänantojen, puhelinsoittojen, sähköpostien ja muiden sähköisten viestimien tavoittamattomissa työaikojen ulkopuolella. Meppien odotetaan kannustavan EU-maita tekemään tarvittavia toimenpiteitä tämän oikeuden toteuttamiseksi.
Oikeutta olla tavoittamattomissa ei ole tällä hetkellä kirjattu EU-lakeihin. Parlamentin odotetaankin pyytävän komissiolta lainsäädäntöehdotusta asiasta. Ehdotus on sisällytetty parlamentin mietintöön, josta täysistunto keskustelee keskiviikkona 20.1. ja äänestää torstaina 21.1.
Ennen ensi viikkoa kannattaa virittäytyä kanavalle lauantaina illalla heti seitsemän uutisten jälkeen, kun keskustelen Maikkarin Uutisextrassa – puheenaiheet Yhdysvalloista Suomeen ja someen.
Pysytään kuulolla.
Eero
