fbpx
EU parliament room

Viikon kuulumiset 21/2020

Teksti julkaistaan Eeron uutiskirjeessä. Voit tilata sen tästä linkistä omaan sähköpostiisi.

Helatorstaiviikon kokouksiin on mahtunut kaksi Talous-ja raha-asioiden valiokunnan kokousta, ulkoasiainvaliokunnan AFET:n Turkki-kuuleminen, rahanpesun vastaisen työryhmän asiantuntijakuuleminen sekä demariryhmän työvaliokunnan kokoontuminen. Viikon poliittisesti merkittävin asia oli kuitenkin Merkelin ja Macronin yhteinen videokonferenssi.

Merkelin pommi

Saksan liittokansleri Merkelin ja Ranskan presidentti Macronin yhteinen neuvottelu synnytti ehdotuksen EU:n jälleenrakennusrahaston koosta ja periaatteista sekä eräitä muitakin ehdotuksia koronakriisin jälkeiseen maailmaan.

Neliosaiseen ehdotukseen kuuluu terveyssektorin vahvistaminen yhteisellä lääketarvikkeiden varastolla ja rokoteohjelmalla. Näistä samoista asioista olen puhunut jo pitkään huomattuani kuinka vajavaista EU-yhteistyö terveysalueella on. Lisäksi ehdotukseen kuuluu tavoitteet Euroopan talouden modernisoinnista erityisesti painottaen tavoitteita ympäristön ja digitalisoinnin osalta. Tavoite EU:sta hiilineutraalina maanosana 2050 mennessä on edelleen voimassa, ja uudempana tavoitteena 5G-verkon nopeampi käyttöönotto.

Merkel ja Macron vaativat myös Eurooppaa olemaan omavaraisempi. Erityisesti taloudellista riippuvuutta muista maista pitäisi vähentää. Kiireellisenä tavoitteena on sisämarkkinoiden avaaminen niin tavaroille kuin ihmisillekin. Macronin puheissa väläyteltiin myös vahvempaa integraatiota esimerkiksi energiatuotannon ja pääomamarkkinoiden osalta. Suomen ja muiden pienten maiden kannalta ongelmallisin kohtiin kuuluu ajatukset eurooppalaisten mestariyritysten luomisesta, mikä herkästi tarkoittaa luopumista valtiontukirajoituksista ja kilpailurajoituksista. Tässä kärsijöinä voi olla pienempi yrityskenttä ja kuluttajat.

Rahasto on noussut näistä neljästi pilarista isoimmaksi uutiseksi. Merkelin pommiksi asiaa voi rahaston ehtojen osalta sanoa, sillä siinä Saksa tuli huomattavasti vastaan Ranskan ja eteläisten jäsenmaiden toiveita. Saksan ja Ranskan yhteinen EU-valmistelu on viime vuosina tullut varsin normaaliksi asiaksi ja etukäteen valmistelusta oli myös tietoa, joten yllätys yhteisesiintyminen ei sinällään ollut.

Saksan mielenmuutoksen taustalla on useampi syy. Saksan teollisuus tarvitsee Italiaa ja Espanjaa alihankkijoina omille tuotteilleen ja etelän talouden sortuminen toisi suoranaista tuskaa myös Saksalle. Saksan pankeilla on taas oma osuutensa Italian valtion papereista, joten intressi välttää kaaos Italiassa on ilmeinen. Ja tämän lisäksi tulevat yleiset eurooppalaisen yhteistyön tarpeet.

Saksan ja Ranskan esitys poikkeaa monin tavoin tätä ennen käydyistä keskustelusta. Tämä varmaan on myös vaikuttanut siihen, että julkisuudessa ehdotusta on tulkittu monin virheellisin tavoin. Käyn seuraavassa lävitse omien tietojeni pohjalta ehdotuksen avainkohdat ja perustelut.

Rahaston koko olisi merkittävä 500 miljardia. Se on yli kolme kertaa EU:n nykyisen budjetin ja lähes  kymmenen kertaa Suomen budjetin kokoinen. Rahasto tulisi EU:n budjetin sisään ja koskisi niin rahojen käytössä kuin varojen keräämisessä koko unionia eikä vain euroaluetta.

Nyt ehdotettu 500 miljardia on paljon pienempi luku kuin parlamentin viikko sitten esittämä 2000 miljardia. Parlamentin kannanottoon taisi kuitenkin olla leivottuna aika paljon enemmän toiveita kuin realismia. Suurempia summia ovat tavoitelleet myös Etelä-Euroopan maat, jotka ovat puhuneet vähintään 1,5 biljoonan panostuksista.

Rahaston kokoa arvioitaessa täytyy muistaa, että nykyisen ehdotuksen lisäksi koronakriisiin ja sen jälkihoitoon varoja käytettäisiin Euroopan Vakausmekanismin lainoina 240 miljardia, Euroopan Investointipankin lainoina  200 miljardia ja uuden työttömyysinstrumentin kautta lainoina jäsenmaille 100 miljardia. Tämän lisäksi EU:n tulevan seitsemän vuoden rahoituskehyksen varojen käyttöä tehtäisiin etupainotteisesti. Kokonaispakettiin kuuluu myös Euroopan Keskuspankin velkakirjojen osto-ohjelma (yrityksille ja valtioille), pankkien rahoitusaseman helpotukset sekä valtioille mahdollisuus velkaantua ilman vakaus- ja kasvusopimuksen rajoja ja hallitusten mahdollisuus tukea yrityksiä ilman normaaleja valtiontukiehtoja.

Kaikkiaan syntymässä olisi vähintäänkin 1,8 biljoonan eli 1 800 miljardin euron kokonaisuus jälleenrakennukseen. Koko EU:n BKT oli vuonna 2019 noin 17,5 biljoonaa euroa, joten koronakriisin hoitoon on tarkoitus laittaa noin kymmenesosa siitä. Kaikki on suhteellista. Toisaalta 1,7 biljoonan paketti on samaa luokkaa kuin maailman kahden suurimman yhtiön Applen ja Microsoftin yhteenlaskettu markkina-arvo.

Saksa ja Ranska ehdottavat, että rahasto antaisi avustuksia eikä lainoja. Näin jälleenrakennuksen kustannukset eivät lisäisi jäsenmaiden virallista velkataakkaa. Avustuksia annettaisiin alueille ja aloille, jotka ovat eniten kärsineet koronakriisistä. Miten täsmälleen, kukaan ei tässä vaiheessa tiedä. Jos kyseessä ovat avustukset lainojen sijaan, jäsenmaille tuleva rahoitustarvettaan on merkittävä, joskin riskit rajatummat.

Jälleenrakennusrahasto hankkisi rahansa lainoina markkinoilta. Menettely avaisi tien EU:n mahdollisuudelle pysyvämmin ottaa velkaa toimintansa rahoittamiseen. Muutos on merkittävä jatkoa ajatellen. Tähän saakka Unionin vuotuisessa toiminnassa on pidetty tärkeänä menojen ja tulojen tasapainoa.

Takaisinmaksu tapahtuisi EU:n budjetin maksuosuuksien mukaisesti. Jäsenmaksujen lisäksi takaisinmaksussa voitaisiin käyttää ns. EU:n omia varoja (nykyisin mm. tullitulot, osuus arvonlisäverosta ja uudelle 7-vuotiskaudelle on ehdotettu monia muita uusia tuloja kuten mm.muoviveroa). Laina saattaisi olla 30 vuoden mittainen, joten jäsenmaksuosuudet olisivat pitkään koholla.

Suomen maksuosuus olisi näillä tiedoilla 8-10 miljardia euroa eli samaa suuruusluokka kuin nyt puheena oleva hävittäjäkauppa (ilman käyttökustannuksia). Kuinka paljon Suomi voisi rahastosta saada varoja omaan jälleenrakennukseen on täysin avoin kysymys, koska yksityiskohtaisia tietoja ei ole ennen kuin komissio julkaisee esityksensä ensi viikkolla. EU:n budjettimaksuista Suomeen on palautunut n. 90 prosenttia, mutta lienee ilmeistä, että jälleenrakennusrahaston kohdalla näin korkeisiin prosentteihin ei millään päästä.

Rahaston kohdalla on puhuttu paljon yhteisvastuusta ja mielestäni uuden Merkel-Macron esityksen osalta pitkälle virheellisesti. Rahaston tulo osaksi EU-budjettia on pikemminkin EU:n varojen käytön lisäämistä kuin jäsenmaiden velanhoidon yhteisvastuullisuutta. Aiemmin esitetty jäsenmaiden lainanoton muuttaminen yhteisvastuullisiksi eurobondeiksi olisi taas sellaista yhteisvastuuta, jossa Suomelle tulevien riskien määrää olisi vaikea arvioida ja jossa kuitenkin vastuiden osalta puhuttaisiin herkästi kymmenistä miljardeista euroista.

Suomen kannalta asiassa on monta puolta. Suomenkin etu on, että koko Eurooppa toipuu koronakriisistä ilman uusia valtioiden rahoitiskriisejä. Jälleenrakennusrahaston rasitus Suomen valtiontaloudelle on kuitenkin huomattava. Eduskunta joutuu arvioimaan tätä rahoitustarvetta ja sen mahdollisesti sisällään pitämiä riskejä suhteessa vaihtoehtoisiin toimintatapoihin ja rahoituksen perustuslainmukaisuuteen. Erittäin kauaskantoisia ja merkittäviä ratkaisuja on luvassa.

Presidentti Niinistö on tänään esittänyt, että euromaiden tulisi palata ns. no bailout -sääntöön. Niinistön peruslogiikan kanssa täytyy olla samaa mieltä. Jokaisen jäsenmaan tulee vastata omasta taloudestaan ja luotonantajia täytyy ottaa luototuksessaan riskit asianmukaisesti huomioon. Poikkeusoloissakin täytyy katsoa sen perään, että paluu normaaliin on mahdollista ilman, että kaikki vastuut ovat kaikkialla sekaisin.

Komission esitystä rahastosta siis odotetaan ensi viikolla. Tiedossa on, että Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi ovat lainajärjestelmän kannalla. Mahdollisena voi pitää, että lopputuloksena osa rahaston varojen käytöstä voi vielä muuttua lainoiksi ja loppusumma elää.

Kannanmäärittely asiaan tapahtuu ensisijassa kussakin jäsenmaassa. Ja sitä varten tarvitaan lisätietona vähintäänkin komission ehdotus asiassa.

ECONissa aiheena pankkisääntely

Talous-ja raha-asioiden valiokunta ECON käsitteli kahdessa kokouksessaan pankkisääntelyä ja sen mahdollista lieventämistä koronakriisioloissa. Tämä asia on tulossa päätöksentekoon parlamentissa lähiviikkoina. Korostin omassa puheenvuorossani, että kaikkien lievennysten tulee olla koronatilanteeseen sidottuja ja siten määräaikaisia. Esitin, että parlamentin ehtoihin kuuluisi myös pidättyvyys osingonjaossa ja johdon bonuksissa. Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja Kristalina Georgieva näytti tänään puhuneen saman periaatteen puolesta. Hyvä niin.

Rahanpesutyöryhmän toinen kokous

Johtamani ajatuspaja CEPS:n työryhmä kokoontui keskiviikkona. Huipputason asiantuntijoista koostuva ryhmä kokoontui etänä ja alustuksia kuultiin eri näkökulmista.

Rahanpesun torjuminen mahdollistaa jäsenmaille myös uusia verotuloja, joita tässä ajassa tarvitaan. Interpol arvioinut rahanpesussa kulkevan vuosittain kansantuotteesta laskettuna yhden prosentin verran varoja. Se on vuositasolla sellainen 150 miljardia.

Rahanpesun vastaiseen työhön tarvitaan parempia työkaluja. Näistä puhuimme asiantuntijoiden ryhmässä.  Esimerkiksi tekoäly, muut uudet teknologiat ja paremmat tietorekisterit antavat tehokkaita uusia tapoja torjua rahanpesua. Niiden hyödyntämisestä tulee kuitenkin aidosti kannattavaa vasta, kun jäsenmaiden sääntökirjat on yhtenäistetty ja järjestelmiä voi käyttää yli rajojen. Puhuimme myös siitä, miten tietosuojan vaatimukset sovitetaan yhteen rikollisen toiminnan estämisen vaatiman viranomaisten tietojen vaihdon kanssa. Visaisia juttuja.

Komissio valmistelee omaa pakettiaan rahanpesun estämiseksi. Ensi tammikuussa odotetaan uusia lainsäädäntöesityksiä. Tässä on mahdollisuus kunnianhimoiseen ratkaisuun, jossa EU on edelläkävijä uudessa teknologiassa ja samalla jäsenmaat saavat lisätuloja. Oma työryhmän esitys on tarkoitus valmistua loppukesästä.

Ensi viikolla

Ensi viikolla tiedossa on valiokuntien kokouksia sekä parlamentin ylimääräinen täysistunto, jossa käsitellään komission yksityiskohtaisempaa esitystä koronapaketista. Isojen asioiden viikko tulossa, ja siitä lisää seuraavassa uutiskirjeessä.

Pidetään yhteyttä!

Terveisin,

Eero

Vieritä ylös