Eero Heinäluoma

Viikon kuulumiset 21/2021

Kiireinen valiokuntaviikko takana. Viikon aikana olen ollut mukana lisäksi monissa tapaamisissa ja keskustelutilaisuuksissa niin metsäpolitiikan kuin kansainvälisten asioiden merkeissä.

Tällä viikolla myös kaikkien maiden parlamentit hyväksyivät EU:n omien varojen päätökset. EU:n elvytyspaketti siirtyy siis nyt toteutukseen. Erityisen tärkeää on varojen käytön seuranta ja siinä aion olla mukana omien komiteoideni osalta.

Tässä koonnissa:

• Komissio viivyttelee oikeusvaltiomekanismin käyttöönotossa
• Kryptovaluuttojen yleistyminen kaipaa sijoittajansuojaa
• Verotietojen vaihdolla keskeinen rooli oikeudenmukaisen verotuksen kehittämisessä
• Demokratiaa vastaan maalla ja ilmassa
• Jatkuuko etätyöskentely koronan jälkeen?
• Viikonloppu ja seuraava viikko

Komissio viivyttelee oikeusvaltiomekanismin käyttöönotossa

Komission budjettipääosaston pääjohtaja Gert-Jan Koopman oli keskiviikkona parlamentin budjetti- ja talousarviovaliokuntien kuultavana EU:n uuden oikeusvaltiomekanismin käyttöönotosta.

Historiallinen oikeusvaltioperiaatteen ja EU-budjetin kytkevä ehdollisuusmekanismi on ollut voimassa vuoden alusta lähtien, mutta mekanismia ei olla vielä kertaakaan testattu käytännössä. Aihetta testaamiseen olisi mielestäni ollut, huomioiden tiettyjen EU-maiden huolestuttava demokratiakehitys.

Komissio valmistelee parhaillaan ylimääräistä ohjeistusta lain soveltamisesta. Tämä on parlamentissa tulkittu lähinnä viivyttelyksi, sillä lakiesitys julkaistiin alun perin vuonna 2018, joten lain valmisteluun on ollut runsaasti aikaa.

Pääjohtaja Koopman perusteli, että oikeusvaltiomekanismi on niin merkittävä asia, että komission täytyy edetä varovaisesti. Komission tulee varmistaa, että tilanteissa, joissa jäsenmaan katsotaan rikkoneen oikeusvaltioperiaatteita ja joissa komissio esittäisi toimenpiteitä jäsenmaata kohtaan, on perusteluiden oltava vedenpitäviä myös EU:n tuomioistuimessa.

Budjettivaliokunnan viesti oli selvä: oikeusvaltiomekanismin käyttöönottoa ei voida pitkittää loputtomiin. Komission tulisi viipymättä edetä mekanismin käyttöönotossa ja käynnistää tutkinta, jos jonkin jäsenmaan epäillään rikkoneen oikeusvaltioperiaatetta.

Jäsenmaista suurin osa ovat hyväksyneet elpymiskokonaisuuden ja toimittaneet elpymissuunnitelmansa. Elpymismiljardit lähtevät siis pian liikkeelle, ja EU:lla täytyy olla varmuus ja keinot siihen, ettei varoja käytetä väärin. Nyt huolestuneet katseet ovat kääntyneet Puolan, Unkarin, Tšekin ja Bulgarian suuntiin ja aihetta tukipaketin valvontaan todella on.

Kryptovaluuttojen yleistyminen kaipaa sijoittajansuojaa

Kryptovaluutta bitcoinin voimakkaat arvon vaihtelut ovat puhututtaneet laajalti. Ympäristövaikutuksetkin ovat enemmän kuin mitättömät. Yksin bitcoinin louhinta aiheuttaa vuosittain yhtä suuret päästöt kuin koko Singaporen valtio.

Olen ryhmäni pääneuvottelijana uudessa kryptovaluuttamarkkinoiden lainsäädännössä. On selvää, mihin uudessa sääntelyssä pitää keskittyä. Voimakkaat arvon vaihteluun liittyvät riskit ja mahdollisuus rahanpesuun edellyttävät parempaa sääntelyä.

Nykyinen lainsäädäntö on auttamatta vanhentunut, eikä se huomioi nykytilaa niin kryptovaluutan louhinnan, käytön kuin ympäristökuormankaan osalta. Tutkimusten mukaan jopa puolet kryptovaluuttaliikenteestä liittyy eri tavoin rikolliseen tai kyseenalaiseen toimintaan, kuten rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen. Parlamentin lainvalmistelusta vastaavat ryhmien neuvottelijat pohtivatkin tällä viikolla asiantuntijakuulemisessa erityisesti sitä, miten uudet innovaatiot voidaan yhdistää taloudelliseen turvaan sijoittajille ja riittävään ympäristövastuuseen.

Kommentoin aihetta Tivin haastattelussa.

Verotietojen vaihdolla keskeinen rooli oikeudenmukaisen verotuksen kehittämisessä

Tiistaina kävimme hyvän keskustelun veroasiantuntijoiden kanssa siitä, mikä rooli uudella teknologialla voisi olla verotuksen noudattamisen tehostamisessa. Tarvetta parannukseen on: tämä käy hyvin ilmi talousasioiden valiokunnan torstain äänestyksessä olleesta mietinnöstä, jossa käsitellään verotietojen vaihtoa ohjaavia EU:n vaatimusten täytäntöönpanoa. Tiukkojen äänestysten jälkeen mietintö hyväksyttiin ja se menee seuraavaksi kesäkuun täysistuntoon koko parlamentin keskusteluun ja päätöksentekoon.

Euroopan unionin jäsenvaltiot menettävät 160-190 miljardia euroa vuodessa monikansallisten yritysten voitonsiirron seurauksena. Menetys on huomattavan suuri, kun otetaan huomioon unionin kamppailu vallalla olevaa pandemiaa ja talouskriisiä vastaan ja sen aiheuttamat verotuottojen menetykset. Vuonna 2016 EU-maiden kansalaiset olivat mukana arviolta 1,5 miljardin euron offshore-kaupoissa, joissa verotulojen menetykset olivat keskimäärin 46 miljardin euron luokkaa.

Viime vuosina edistystä on saavutettu OECD:n kehitysapukomitean (DAC) määrittelemien kriteerien täyttävässä toiminnassa, mutta raportti nostaa esiin lukuisia haasteita, jotka edellyttävät yhä toimia.

Mietinnössä tuodaan esiin huoli muun muassa kansallisten veroviranomaisen välillä vaihdettavien tietojen ja tiedonhallinnon heikkoudesta sekä datan ja veronmaksajien tunnistenumeron välisen yhteyden puuttumisesta. Lisäksi mietinnössä viitataan epäkohtiin täytäntöönpanossa ja tosiasiallista omistajaa koskevissa tiedoissa, mikä vaikeuttaa rahanpesun torjuntaa. Mietinnössä kiitetään kuitenkin erityisesti Ruotsin ja Suomen parlamenttia, jotka ainoana myönsivät Euroopan parlamentin pääsyn asiaankuuluviin tietoihin DAC:n kriteerien täytäntöönpanon arvioimiseksi.

Viikon hyviin uutisiin kuului rahoitusalan irlantilaisen komissaari AMC McGuinnesin kannanotto. McGuinness ilmoitti eilen – Euroopan parlamentin pitkän painostuksen jälkeen – aikomuksestaan ehdottaa tilintarkastussääntöjen uudistamista EU:ssa. Tämä uudistus onkin laahannut jo kauan perässä. Toivon, että komission esitys tulee sisältämään kunnianhimoisia rakenneuudistuksia, jotka lisäisivät kilpailua ja parantaisivat tilintarkastuksen laatua. Tilintarkastusalan sääntelyn uudistamisen puolesta olen puhunut koko parlamenttijäsenyyteni ajan ja nyt se toteutuu.

Demokratiaa vastaan maalla ja ilmassa

Valko-Venäjän tekemä matkustajalentokoneen kaappaus sekä toimittaja Raman Pratasevitšin ja hänen puolisonsa Sofia Sapegan pidättäminen järkyttivät tällä viikolla koko maailmaa. EU vastasi Valko-Venäjän toimiin kehottamalla EU-maissa lentäviä yhtiöitä välttämään Valko-Venäjän ilmatilaa. Lentorajoitusten ohella Valko-Venäjää vastaan aloitetiin talouspakotteiden valmistelu sekä jo viime vuonna asetettujen henkilöpakotteiden laajentaminen, jotka olivat seurausta väkivaltaisuuksiin johtaneista presidentinvaaleista.

Valko-Venäjän johdon toiminta demokratian halventamisessa, kansalaisoikeuksien polkemisessa ja kansainvälisten sopimusten loukkaamisessa on äärimmäisen huolestuttavaa. Siviili-ilmailun vaarantaminen oli askel, johon kansainvälinen yhteisö ei voinut olla reagoimatta. Pakotteet osoittavat, että unioni on valmis myös todellisuudessa puolustamaan yhteisiä arvojaan ja kansainvälisen kanssakäymisen yhdessä hyväksyttyjä pelisääntöjä. Samalla on tärkeätä, että unioni puolustaa vapaata ilmailuliikennettä kaikkiin ilmansuuntiin johdonmukaisesti.

Samaan aikaan EU:n johtajat sekä parlamentti jatkavat keskustelua EU-Venäjä-suhteista, jonka tilaa ei kehusanoilla voi luonnehtia. Ulkoasianneuvosto hyväksyi tällä viikolla Venäjää koskevat päätelmät, jossa vahvistettiin jo vuonna 2016 hyväksytyt viisi perusperiaatetta. Näihin perusperiaatteisiin kuuluu myös valmius dialogiin, jota Suomi ja presidentti Niinistö ovat monissa yhteyksissä puolustaneet. Ulkoasiainneuvoston kanta on huomattavasti tasapainoisempi kuin eräät parlamentin enemmistön hyväksymät kannanotot viimeisen vuoden aikana.

Myös parlamentin ulkoasianvaliokunta valmistelee parhaillaan omaa mietintöä EU:n Venäjä-strategiasta. Alustavat tiedot viittaavat siihen, että mietinnöstä on jälleen tulossa hyvin kovalinjainen, Venäjän täydelliseen eristämiseen pyrkivä linjaus.

Parlamentti valmistelee samaan aikaan omaa esitystään myös EU:n arktisen strategian uudistamiseksi. Tämähän on Suomellekin erittäin tärkeä asia. Kaikkien arktisen alueen maiden etuna on, että suurvaltapolitiikan jännitteet vaikuttaisivat mahdollisimman vähän herkän arktisen alueen luonnon suojelemisen ja kanssakäymisen edistämisen mahdollisuuksiin. Tässä asiassa olen tehnyt hyvää yhteistyötä sosialidemokraattisen ryhmän varjoraportoijan Andreas Schiederin kanssa.

Jatkuuko etätyöskentely koronan jälkeen?

Koronapandemia on mullistanut elämäämme monella eri tavalla. Työnteko on monella muuttunut kertaheitolla jatkuvaksi etätyöskentelyksi. Näin on käynyt myös minun kohdallani. Olin useamman kuukauden poissa Brysselistä ja työt jatkuivat erilaisten digisovellusten ja etäkokousten muodossa. Maaliskuun lopusta lähtien olen pyrkinyt taas olemaan mahdollisimman paljon fyysisestikin läsnä täällä Brysselissä.

Parlamentissa pohditaan parhaillaan koronan jälkeistä aikaa: palaammeko vanhaan työskentelytapaan, jossa kokouksiin ja äänestyksiin voi osallistua vain fyysisesti läsnä olevana, vai jatkammeko osittain etäparlamenttina? Olen mukana parlamentin puheenjohtaja Sassolin käynnistämässä työryhmässä pohtimassa näitä kysymyksiä.

Etätyöskentelyssä on mielestäni sekä hyviä että huonoja puolia. Kalenteriin mahtuu enemmän tapaamisia ja kokouksia, kun liikkumiseen ei tarvitse varata aikaa. Kotona pysyminen voi myös olla ilmastoteko, kun työmatkat vähenevät.

Toisaalta mikään ei korvaa oikeaa vuorovaikutusta. Asioiden tehokas edistäminen ja yhteinen tekeminen vaativat hyviä ihmissuhteita ja kommunikaatiota. Etätyökaverit jäävät väistämättä etäiseksi.

Näitä kysymyksiä pohditaan tällä hetkellä varmasti monella työpaikalla sekä järjestöissä ja yhdistyksissä. Kuulen mielelläni myös teidän lukijoiden ajatuksia siitä millaista koronan jälkeinen työskentely tulisi olla.

Viikonloppu ja seuraava viikko

Lauantaina 29.5. osallistun SDP:n 24h livelähetykseen, jossa kuulet minun ja Eveliinan ”et ikinä arvaa”- podcastimme jakson reaaliaikaisesti.

Ensi viikolla työ jatkuu S&D:n ryhmäkokousten ja parlamentin valiokuntakokousten merkeissä. Erityisen kiinnostava päivä on maanantai, sillä silloin äänestämme budjettivaliokunnassa neuvottelemastani kokonaisuudesta Finnairin entisten työntekijöiden tueksi. Suomi on hakenut EU:n globalisaatiorahastosta tukea koronan vuoksi Finnairilta irtisanotuille henkilöille. Tuella on tarkoitus uudelleen kouluttaa ja auttaa irtisanottuja työnhaussa sekä tukea heitä esimerkiksi yritysten perustamisessa. Kokonaisuus on edennyt ripeästi ja nyt olen saanut valmiiksi paketin, josta voimme valiokunnassa äänestää. Tuen kokonaisuus on vajaat kolme miljoonaa, josta globalisaatiorahasto kattaisi liki kaksi kolmasosaa.

Maanantaina iltapäivällä budjettivaliokuntaan saapuu kuultavaksi erittäin kiinnostava vieras, Yhdysvaltain presidentti Bidenin hallinnon hallinto- ja budjettiosaston johtaja Shalanda Young. Keskustelemme hänen kanssaan transatlanttisesta elpymisestä ja siitä, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen elvytyksen välillä.

Viikko on täynnä muitakin kiinnostavia tilaisuuksia. Torstaina 3.6. olen tavattavissa Facebook-livelähetyksen muodossa, kun vierailen Itäkeskuksen sosialidemokraattien tilaisuudessa klo 18. Voit seurata tilaisuutta täältä.

Nähdään siis ainakin verkon välityksellä.

Eero

Vieritä ylös