fbpx
People voting in the parliament

Viikon kuulumiset 22/2020

Teksti julkaistaan Eeron uutiskirjeessä. Voit tilata sen tästä linkistä omaan sähköpostiisi.

EU-politiikan superviikko on takana. Komissio julkisti keskiviikkona oman ehdotuksensa Euroopan jälleenrakennusrahastosta ja tulevan seitsemän vuoden rahoituskEU-politiikan superviikko on takana. Komissio julkisti keskiviikkona oman ehdotuksensa Euroopan jälleenrakennusrahastosta ja tulevan seitsemän vuoden rahoituskehyksestä. Jälleenrakennusrahasto tai elpymissuunnitelma on otsikoitu ehkä hiukan mahtipontisesti ”Next Generation EU” eli seuraavan sukupolven EU.    

Tämän ison paketin lisäksi parlamentin työlistalla on taas ollut useampia kokouksia ja äänestyksiä niin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa kuin budjettivaliokunnassa. Lisäksi viikkoon mahtui ryhmäkokous, S&D-ryhmän työvaliokunta sekä nuorille suunnattu MEP-paneeli, joka ajanmukaisesti pidettiin etänä.

Elvytyssuunnitelma ja komission ehdotus rahoituskehykseksi

Komissio piti keskiviikkona istunnon, jossa se hyväksyi ehdotusten elvytysrahaston massiivisesta 750 miljardin euron kokonaisuudesta. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuli samana päivänä parlamentin täysistuntoon esittelemään komission linjaa. Parlamentissa pidettiin luonnollisesti hyvänä, että rahaston ensiesittely tapahtui parlamentin istunnossa ja parlamenttiryhmät saivat tuoreeltaan mahdollisuuden lausua käsityksensä komission esityksestä.

Esittelyssä puheenjohtaja von der Leyen kuvasi rahaston varsin lavealla pensselillä ja korosti rahastoehdotuksen laajempia yhteyksiä EU:n kehittämiseen. Hänen mukaansa Next Generation EU -paketti kokonaisuudessaan tuottaa innovaatioita ja mahdollisuuksia. Sen avulla jäsenmaat pystyvät investoimaan uusiin teknologioihin, jotka edistävät uusien alojen syntyä. Samalla vahvistuu Green Deal -paketti, rakennetaan 5G-verkot ja remontoidaan talot.

On tärkeää luoda uskoa tulevaisuuteen mutta kaikki ei valmistu kerralla. Itse rajaisin rahastoesitystä ja sen sisältöä tiukemmin vastauksena juuri koronakriisin talousvaikutuksiin. Näin toimien on helpompi myös saavuttaa yksimielisyys ratkaisuista kuin liittämällä nyt tehtäviä ratkaisuja periaatteellisiin EU:n tulevaisuuslinjauksiin.

Kuten aiemmin olen sanonut: massiivisiin ongelmiin tarvitaan massiivisia ratkaisuja. EU:n talousiskun täytyy olla luja, jotta koronataudin talousvitsaukset voitetaan. Huolta kuitenkin herättää se, lähtevätkö kaikki komission esitykset koronakriisistä vai onko esitykseen leivottu mukaan paljon muutakin.

Komission ehdotus on jakaantuu kolmeen kokonaisuuteen: tuki EU-maille kriisistä toipumiseen, talouden ja yksityisten investointien käynnistämiseen sekä kriisistä saatuihin kokemuksiin perustuviin toimiin. Kaikkien alta löytyy kaksi tai kolme tarkempaa mekanismia, joiden kautta varoja ohjataan.

Ensimmäiseen osioon menee valtaosa rahoista eli 670 miljardia. Talouden ja investointien käynnistämiseen laitetaan 61,3 miljardia. Kolmanteen osioon kuuluu mm. uusi terveysohjelma sekä yhteiset lääketarvikehankinnat. Näihin varoja laitetaan 12,5 miljardia.

Ehdotuksen arviointia

Elvytysmielessä ehdotus on tuntuva. Se on noin 4,3% EU-alueen kansantuotteesta. Yhdessä muiden toimien kanssa kyseessä on noin 11,7% suuruinen elvytyspamaus. Ja kun tähän vielä yhdistetään jäsenmaiden tiedossa olevat elvytyspanokset, puhutaan kokonaisuudesta, joka on arviolta 25% EU-alueen kansantuotteesta. Tämä on saattaa hyvinkin olla jopa enemmän kuin Yhdysvalloissa (useimmat arvioitsijat puhuvat Yhdysvalloissa ratkaisuista, jotka ovat n. 15% kansantuotteesta).

EU:n linjaukset kulkevat nyt täysin toiseen suuntaan kuin finanssikriisin yhteydessä, jolloin liika varovaisuus ja leikkauspolitiikka yhdistyneenä EKP:n liian aikaiseen koronnostoon tappoivat kasvua ja pitkittivät taantumaa raskaalla kädellä.

Elvytysrahaston panostukset kohdistuvat rahamääräisesti koronasta eniten kärsineisiin maihin ja alueisiin. Tukea menee esimerkiksi Italiaan 81,8 mrd ja Espanjaan 77,3 mrd. Italian ja Espanjan kohdalla nyt ehdotettu tuki on suuruusluokaltaan 4-6% prosenttia kansantuotteesta eli todella merkittävä. Kansantuotteeseen suhteutettuna eniten saavat kuitenkin Bulgaria, Kroatia ja Kreikka, joiden toki ennustetaan myös kärsivän koronasta merkittävästi.

Summat eivät kuitenkaan mene aivan tasan koronakriisin ennustettujen vaikutusten kanssa, joten komission käyttämät laskukaavat ovat saaneet jo osakseen kritiikkiä. Helsingin Sanomien toimittaja Jarno Huuhtanen on tehnyt arvokasta työtä ja kurkistanut ehdotuksen maakohtaisen jaon sisään.

Näin valtavien summien ollessa kyseessä, on todella tärkeää, että rahat käytetään oikein ja aidosti kasvua tukeviin kohteisiin. Jos viimeksi riskinä oli liika kamreerimaisuus, nyt riskiksi voi nousta liika höveliys ja erilainen kaupankäynti, jossa paketin hyväksynnölle ostetaan tukea lupaamalla monenmoista rahanjakoa niille, jotka osaavat pyytää. Huolestuneena huomaan myös Italian suurimman hallituspuolueen Viiden tähden liikkeen puheenjohtajan jo esittäneen sitäkin, että EU:n  tukirahoja käytetään massamittaisiin veronalennuksiin.

Ohjelman läpikäynti vaatii joka tapauksessa paljon työtä ennen kuin lopullisia kantoja siihen voi ottaa. Satojen miljardien kaupassa ei pidä tehdä kuin ostamalla sikaa säkissä. Erityisesti budjettivaliokunnassa kaikkia tukirahoja tullaan käymään huolellisesti lävitse.

Komission mallissa Rahat avustusohjelmaan kerättäisiin lainana markkinoilta ja jaettaisiin seuraavan kolmen-neljän vuoden aikana. Rahojen takaisinmaksu tapahtuisi taas huomattavasti myöhemmin alkaen seuraavalla rahoituskehyskaudella 2028 ja jatkuen noin 30 vuoden ajan. Suhdanteiden ja koronataantuman vakavuuden huomioiden esitetty aikataulu voi olla hyvinkin perusteltu.

Takaisinmaksussa käytettäisiin ilmeisesti sekä jäsenmaksuja että kehittelyn alla olevia uusia EU:n omia varoja. En ole erityinen EU-verojen ystävä mutta järkevästi rakennettuna omien varojen käyttö on toimiva osa ratkaisua. EU:n ns. omien varojen osalta pidän mahdollisena sellaisia kohteita, jotka eivät vie olemassa olevia tuloja jäsenmailta kuten EU-alueen ulkopuolisesta tuonnista kannettava hiilivero, isojen maailmanlaajuisten digiyritysten vero tai muovivero.

Suomen näkökulma

Suomen ja myös Koko EU:n kestävän tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että ehdotukseen ei sisältynyt ajatusta eurobondeista eli jäsenmaiden yhteisistä velkapapereista. Tällainen hyvin ja huonosti talouttaan hoitavien maiden yhteinen varainhankinta ja siihen kuuluva yhteinen velkavankeus olisi myrkkyä vastuulliselle taloudenpidolle.

Suomi olisi saamassa rahastosta rahaa lähinnä maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen. Suomen koko osuuden suuruudeksi 750 miljardin paketista on arvioitu 3.5 miljardia.

Pidän perusteltuna, että jatkoneuvotteluissa Suomi pyrkii täsmentämään avustuskriteerejä paremmin koronakriisiin kohdistuviksi ja lisäämään lainaosuutta rahastossa ja vähentämään suorana tukena jaettavan rahan määrää. Tässä yhteistyö nuukan nelikon eli Alankomaiden, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan sekä muiden samoin ajattelevien kanssa on tarpeen.

Asioiden mittasuhteista seuraava havainnollistus. Jos avustuksista muutettaisiin lainoiksi vaikkapa 100 miljardin euron verran, merkitsisi se Suomen maksuissa säästöä hyvinkin 1,7 miljardia, mikä on jättiläismäinen summa säästönä. Ja tulee siinä ihan kohtuullinen tuntipalkka neuvottelijoillekin…

Tärkeää on, että rahaston varojen käyttö on selkeän ehdollista. Siihen kuuluu sekä käyttötarkoitus (kuten vihreän kehityksen hankkeet ja digitalisaatio) että sitoumus uudistuksiin ja vastuulliseen taloudenhoitoon. Varojen käyttö edellyttää myös tarkkaa raportointia ja valvontaa. Pidän myös perusteltuna, että siihen kuuluu takaisinperinnän mahdollisuus, mikä tuo rahankäyttöön kurinalaisuutta.

Taloudellisten vaatimusten lisäksi mukaan pitää sisällyttää EU:n perusperiaatteiden noudattaminen. Mielestäni demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittaminen tulee olla ehtona sille, että ylipäätään pääsee käyttämään yhteisiä varoja. Tästä tein muutosesityksen myös budjettivaliokunnassa, ja kanta tuli äänestyksen jälkeen mukaan vuoden 2021 budjetin suuntaviivoihin. Asiassa käydään vielä varmaan aikamoinen ottelu, kun ollaan lopullisissa ratkaisuissa.

Yhteiskokous investointipankista

Budjettivaliokunta ja talousvaliokunta käsittelivät yhteiskokouksessa tiistaina Euroopan investointipankin (EIP) roolia EU:n koronan jälkeisessä jälleenrakennuksessa. Kokouksessa oli kuultavana pankin johtoa ja asiantuntijoita.

EIP on ehdottanut uutta 25 miljardin euron takuurahastoa tukemaan ensisijaisesti eurooppalaisia pk-yrityksiä, mutta myös isompia yrityksiä. Tämä uusi takuurahasto on erillinen aloite EU:n laajemman elvytyspaketin rinnalla, josta komissio julkaisee esityksen huomenna. EIP:llä tulee kuitenkin olemaan merkittävä rooli EU:n toimissa, sillä koronakriisi on talouskriisin lisäksi myös investointikriisi.

Käytin kokouksessa sosialidemokraattisen ryhmän puolesta ensimmäisen puheenvuoron. Omassa puheenvuorossani korostin, että on todella tärkeää, että investointeja vauhditetaan ja etenkin pk-yrityksiä tuetaan tämän kriisin yli. Tuki tulee kuitenkin kohdistaa järkevästi tulevaisuuden kasvun vauhdittamiseksi mm. vihreät investoinnit ja oikeudenmukainen energiasiirtymä, digitalisaatio ja infrahankkeet.

Lisäksi keskeisenä kriteerinä täytyy olla, että tuki kohdistetaan vain elinvoimaisiin yrityksiin eli yrityksiin joilla on pidemmän aikavälin kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Muuten haaskataan eurooppalaisten veronmaksajien rahoja. Pyysin investointipankin varapääjohtajalta kantaa näihin tärkeisiin kohtiin. Samoin korostin investointien sosiaalisten vaikutusten arviointia sekä EIP:n sitoutumista siihen, etteivät rahat kierrä veroparatiiseihin.

Keskustelussa oli hyvin yhtenäinen linja. Täydentävää rahoitusta tarvitaan ja erityisesti pk-yritysten hätää on helpotettava. Pankin vastaukset jäivät tällä kertaa kuitenkin vajavaisiksi ja niihin palataan myöhemmin.

Valiokunnissa koronan vaikutuksista

Molemmissa valiokunnissa on käsitelty myös koronakriisiin liittyviä toimenpiteitä. Komissaarit ovat olleet kuultavana molemmissa valiokunnissa.

ECONin osalta oli kuultavana komission tanskalainen varapuheenjohtaja Margrethe Vestager. Aiheena oli koronatoimenpiteet hänen vastuullaan olevan digitalisaation näkökulmasta. Yhteiskokouksessa työllisyysvaliokunnan kanssa kuultavana olivat sekä varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis että työllisyyskomissaari Paolo Gentiloni. Budjettivaliokunnassa kuultavana oli budjettikomissaari Johannes Hahn.

Budjettivaliokunnassa oli tällä viikolla käsittelyssä vuoden 2021 EU-budjetin suuntaviivat. Äänin 32 puolesta ja 8 vastaan mukaan tuli oma esitykseni demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittamisesta ehtona EU-varojen käytölle. EU:n perusperiaatteiden noudattaminen on mielestäni minimiehto sille, että veronmaksajien rahoja saa käyttöönsä.

Ensi viikko

Ensi viikolla jatketaan keskustelua komission esityksestä. Ryhmäkokouksessa on kuultavana komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Tiedossa on myös valiokuntatyötä sekä Euroopan tulevaisuus -asiakirjan sorvaamista.

Tervetuloa myös mukaan Keski-Uudenmaan sosialidemokraattien järjestämään Facebook-keskusteluun keskiviikkona 3.6. klo 19.00. Olen alustamassa ajankohtaisista aiheista ja toivottavasti pääset mukaan keskustelemaan.

Pidetään yhteyttä!

Terveisin,

Eero

Vieritä ylös