Jälleen yksi kiireinen äänestysviikko takana. Tämänkertainen täysistunto pidettiin Strasbourgissa ensimmäistä kertaa yli vuoteen. Koronatilanne jatkuu kuitenkin Ranskassa edelleen, joten moni parlamentin jäsen jätti osallistumisen tapahtuvaksi etäyhteytenä. Näin minunkin osaltani. Tällä viikolla parlamentti hyväksyi useita tärkeitä linjauksia muun muassa koronarokotteiden patenttisuojaan, biodiversiteettistrategiaan ja oikeusvaltiovaatimukseen. Näistä lisää jäljempänä.
Tässä koonnissa:
– Parlamentti valmis oikeustoimiin komissiota vastaan – case oikeusvaltioperiaatteiden ehdollisuusmekanismi
– Biodiversiteettistrategia vuodelle 2030 hyväksytty – metsälinjaukset paranivat täysistunnossa
– Äänestyksissä koronatodistus ja rokotteiden patenttisuoja
– Digijättien markkina-aseman väärinkäyttö kuriin
– Ensi viikko
Parlamentti valmis oikeustoimiin komissiota vastaan – case oikeusvaltioperiaatteiden ehdollisuusmekanismi
Oikeusvaltioperiaatetta tukevan ehdollisuusmekanismin tehtävä on suojata EU-budjettia väärinkäytöksiltä. Tietyt jäsenmaat ovat vakavasti poikenneet oikeusvaltioperiaatteista, mikä vaarantaa EU-varojen oikeudenmukaisen, laillisen ja puolueettoman käytön. On riskinä, että EU-varojen väärinkäyttö jäsenmaissa kasvaa, ja oikeusvaltioiden tila EU:ssa heikkenee.
Ehdollisuusmekanismi astui voimaan tämän vuoden alusta lähtien, mutta komissio ei ole tehnyt sen soveltamisesta ehdotusta. Nyt äänestimme Euroopan parlamentissa, että komission toimimattomuus on syy ryhtyä oikeustoimiin komissiota vastaan.
Vaadin kollegojeni kanssa täysistuntopäätöksellä komissiolta nopeita toimia. Komission tulee käyttää kaikkia mahdollisia välineitä, myös SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaisia toimia ja 19 artiklan mukaista rikkomusmenettelyä, puuttuakseen jatkuviin demokratian ja perusoikeuksien rikkomuksiin EU:ssa. Niihin kuuluu mm. lehdistönvapauden loukkauksia, toimittajiin kohdistuvia hyökkäyksiä sekä yhdistys- ja kokoontumisvapauksien loukkauksia.
Biodiversiteettistrategia vuodelle 2030 hyväksytty- metsälinjaukset paranivat täysistunnossa
Yksi tämän viikon tärkeistä äänestyksistä koski parlamentin EU:n biodiversiteettistrategiaa käsittelevää mietintöä. Parlamentti hyväksyi erittäin kunnianhimoisen mietinnön, jossa vaaditaan sitovia suojelutavoitteita.
Ympäristövaliokunnan alkuperäiset metsiä koskevat linjaukset paranivat onneksi täysistunnon käsittelyssä. Mietintö sai laajaa tukea ja hyväksyttiin äänin 515 puolesta, 90 vastaan ja 86 tyhjää.
Parlamentin hyväksymässä mietinnössä vaaditaan, että ainakin 30 % EU:n maa- ja merialueista suojellaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi vähintään kolmannes alueista on saatava entistä tiukemman suojelun piiriin. Mepit toivovat uutta lakia ekosysteemien ennallistamiseen, vahvistamiseen ja luonnon monimuotoisuuden riittävään suojeluun.
Ympäristövaliokunnan alkuperäiset metsiä koskevat kannat olivat erittäin yksipuolisia ja kasvattivat EU:n toimivaltaa metsäpolitiikassa. Linjaukset paranivat onneksi täysistunnon käsittelyssä, vaikka joitain hankalia kohtia jäi, ja parlamentin hyväksymät kannat olivat lopulta osittain ristiriitaisia.
Tärkeimmät metsiä koskevat linjaukset saatiin kuitenkin läpi – vaikkakin osittain aika niukalla enemmistöllä. Parlamentin mukaan metsäpolitiikka ja keskeisten käsitteiden määrittely, kuten kestävä metsänhoito ja vanhojen metsien määritelmä, kuuluvat jatkossakin jäsenmaiden toimivaltaan eivätkä komissiolle. Lisäksi muotoilut kestävän metsänhoidon ja biotalouden hyödyistä ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle menivät läpi.
Keskustelu metsistä tulee jatkumaan kesän ja syksyn aikana, kun komissio julkaisee useamman ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvän lainsäädäntöehdotuksen. Parlamentin metsäkantoja testataan siis vielä monessa äänestyksessä.
Äänestyksissä koronatodistus ja rokotteiden patenttisuoja
Saimme EU-parlamentissa päätökseen EU:n digitaalisen koronatodistuksen lainsäädäntötyön, jolla helpotetaan matkustamista EU:n sisällä ja edistetään talouden elpymistä. Hyväksyimme täysistunnossa uudet EU:n digitaalista koronatodistusta koskevat asetukset äänin 546 puolesta, 93 vastaan ja 51 tyhjää.
Kansalliset viranomaiset myöntävät todistuksen ilmaiseksi, ja se on saatavana joko digitaalisena tai QR-koodin sisältäen paperimuodossa. Asiakirja todistaa, että henkilö on rokotettu koronaa vastaan, hänellä on äskettäin saatu negatiivinen testitulos tai hän on toipunut infektiosta. Käytännössä nämä ovat kolme erillistä sertifikaattia. EU:n yhteinen käytäntö tekee todistuksista yhteensopivia ja todennettavia kaikkialla Euroopan unionissa sekä estää petoksia ja väärennöksiä.
Koronatodistussysteemiä sovelletaan 1.7.2021 alkaen ja sen on tarkoitus olla voimassa 12 kuukautta. Todistus helpottaa matkustamista, mutta se ei ole vapaan liikkumisen edellytys, eikä sitä pidetä matkustusasiakirjana.
EU-neuvotteluissa päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että EU-jäsenmaat eivät voi asettaa lisämatkailurajoituksia – esimerkiksi karanteenia, eristystä tai lisätestejä – todistusten haltijoille, elleivät ne ole välttämättömiä ja oikeasuhtaisia kansanterveyden turvaamiseksi.
Jäsenmaita kannustetaan varmistamaan, että testaus on edullista ja laajasti saatavilla. Parlamentin pyynnöstä komissio lupasi ottaa käyttöön 100 miljoonan euron hätäapuvälineen, jotta jäsenvaltiot voivat ostaa testejä EU:n digitaalisten koronatestitodistusten antamiseksi.
Kaikkien EU-maiden on hyväksyttävä muissa jäsenvaltioissa annetut rokotustodistukset Euroopan lääkeviraston hyväksymille rokotteille. Kaikki henkilötiedot on käsiteltävä yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti. Varmenteet tarkistetaan offline-tilassa, eikä henkilötietoja säilytetä.
Neuvoston on nyt virallisesti hyväksyttävä ja julkaistava parlamentin päätös, jotta se tulee voimaan ja sovellettavaksi 1.7.2021 alkaen.
Päätimme vaatia myös koronarokotteiden patenttisuojan poistoa. Tämä on tärkeä päätös. Vastakkain olivat patenttisuoja ja miljoonien ihmishenkien pelastaminen, joten äänestyspäätös oli itselleni hyvin selkeä. Ihmishenkien pelastaminen painaa vaakakupissa enemmän kuin lääkeyhtiöiden voittojen suuruus. Uskon myös, että asia etenee maailman terveysjärjestö WTO:ssa. Kansainvälinen paine vastaanhangoittelevia maita kohtaan kasvaa liian suureksi. Sitten kun vyöry lähtee liikkeelle, on hankalaa jäädä estämään asiaa, jonka suuri maiden enemmistö haluaa tehdä ja joka moraalisesti tuntuu oikealta. Koronapandemia ei ole ohi, ennen kuin se on ohi kaikkialla.
Digijättien markkina-aseman väärinkäyttö kuriin
Viikon agendalle mahtui myös useita tärkeitä talousvaliokunnan aiheita.
Täysistunnossa äänestimme mietinnöstä, jolla Euroopan parlamentti pyrkii varmistamaan komission kansallisten elvytys- ja sopeutumissuunnitelmien arvioinnin yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaan. Jäsenmaat ovat toimittaneet komissiolle omat suunnitelmansa siitä, miten elpymisvarat aiotaan käyttää. Parlamentti on korostanut, että suunnitelmien toimeenpano tulisi toteutua vastuullisesti ja läpinäkyvästi – siksi komissiota edellytetään nyt nojaamaan suunnitelmien arvioinnissa jo aikaisemmin sovittuihin kriteereihin.
Äänestimme myös nk. GAFA-yrityksiä (Google, Amazon, Facebook ja Apple) koskevan vuotuisen kilpailuraportin puolesta, joka valottaa digijättien tapaa väärinkäyttää markkina-asemaansa kilpailua vääristäen.
Yksi markkina-aseman epäreilun hyödyntämisen seuraus on sen aiheuttamat taloudelliset menetykset. Joidenkin arvioiden mukaan Yhdysvallat menettävät 9% vuotuisesta talouskasvustaan markkinavoimien väärinkäytön myötä ja sama ilmiö on läsnä myös Euroopassa. Mietinnön hyväksymisellä parlamentti haluaa osoittaa tukensa Euroopan komissiolle sen pyrkimyksissään rajoittaa digijättien markkinoita vääristävää asemaa.
Kilpailusääntelyn vaikutus on teholtaan kuitenkin rajallinen. Menettelyprosessit kestävät kauan ja ovat enimmäkseen post factum, eli selvitys käynnistetään vasta vahingon tapahduttua. Haastetta ratkaistakseen komissio on esittänyt digitaalimarkkinalakiehdotuksensa, jonka tarkoituksena on puuttua nk. portinvartijoiden asemaan.
Keskustelimme ehdotuksesta sisäisesti tällä viikolla ja olen tyytyväinen sen saamasta kannatuksesta: enemmistö katsoo, että EU:lla tulee olla tehokas digimarkkinoiden sääntelyväline, jolla edistettäisiin reilua kilpailua ja puututtaisiin kyseenalaisiin liiketoimintamalleihin. Oma lukunsa on yksilöidyn mainonnan periaatteet, jotka tulee nekin saattaa sääntelyn piiriin.
Polku kohti oikeudenmukaisempaa verotusta on pitkä ja kivinen, mutta edistysaskeleet auttavat jaksamaan eteenpäin. Yksi sellainen otettiin jälleen viime viikonloppuna, kun G7-maat sopivat yhteisöveron minimikannan käyttöönotosta. Aihe on esillä keskiviikkona Suomen eduskunnan verovaliokunnassa, jonne minut on kutsuttu puhujaksi. Maanantaina agendalla on taas kryptovaluuttojen sääntelyä koskevaan mietintöön pöydätyt yli 1160 muutosesitystä, joista keskustelemme valiokunnassa.
Ensi viikko
Ensi viikolla on parlamentin syklin mukaisesti valiokuntaviikko. Siinä missä Suomessa jo pikkuhiljaa odotellaan juhannusta ja lomakauden alkua, jatkuu parlamentissa ja muissa EU-instituutioissa täysi tohina aina heinäkuun puolivälille saakka. Siksi ensi viikosta on odotettavissa tiukkaa asiaa, sillä monissa valiokunnissa pyritään saamaan kasaan merkittäviä kokonaisuuksia vielä kesä- ja heinäkuun aikana.
Intensiivisesti etenee esimerkiksi kryptovaluuttamarkkinoiden sääntelyn kokonaisuus, johon tuli yli 1200 muutosesitystä. Kokonaisuus on ensi viikolla esillä niin valiokunnassa, kuin ryhmäni ja toimistoni sisäisissä tapaamisissa.
Katseet kääntyvät ensi viikolla kuitenkin erityisen tiiviisti Yhdysvaltain presidentti Bidenin vierailuun Brysselissä. Kyseessä on Bidenin ensimmäinen valtameren ylittävä virkamatka, joten EU ja erityisesti Bryssel kihisee erilaisia odotuksia. Saa nähdä, pääseekö allekirjoittanut maanantain työpäivän jälkeen Brysselin-kotiinsa, niin tiukat ovat turvatoimet komission lähistöllä, jossa itsekin asun.
Ennen ensi viikkoa on kuitenkin edessä tärkeä päivä: kuntavaalipäivä sunnuntaina 13.6. Muista äänestää.
Eero
