Teksti julkaistaan Eeron uutiskirjeessä. Voit tilata sen tästä linkistä omaan sähköpostiisi.
Tällä viikolla on riittänyt useita kokouksia. Valiokuntakokouksia, pankkisääntelyä ja ryhmäkokouksia on ollut useita, ja niissä on valmistauduttu ensi viikon täysistuntoon sekä tuleviin päätöksiin, joita koronakriisin vaikutusten torjumiseksi pitää tehdä.
ECON-valiokunnassa kuultavana EKP:n johto
Tällä viikolla Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa oli kuultavana Euroopan keskuspankin puheenjohtaja Christine Lagarde. Hän esitteli viimeisimmän EKP:n johtokunnan päätöksen laajentaa arvopaperien osto-ohjelmaa PEPP:ia (pandemian hätäkauppaohjelma, Pandemic Emergency Purchase Programme) määrää 600 miljardilla 1350 miljardiin kriisin taakan helpottamiseksi. Hän korosti, että EKP:n toimenpiteet olivat väliaikaisia, kohdennettuja ja oikeasuhteisia. Lisäksi hän ilmaisi tyytyväisyytensä uuteen ehdotukseen monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elvytyspaketista. Odotetusti hän osaltaan kehotti paketin pikaista hyväksymistä, jotta voitaisiin lisätä menoja hankkeille, joilla on todellinen lisäarvo.
Itse toin keskustelussa esiin ehdotukseni osinkojen ja ylimääräisten bonuksien jakamisen keskeyttämiseksi taloudellisista ja moraalisista syistä koronakriisin aikana. Vaikka kriisi ei johdu pankeista, ei ole mitään järkeä siirtää niille annettuja tukia suoraan osakkeenomistajien voittoihin. Lagarde tunnusti ongelman tärkeyden ja ilmoitti, että Euroopan järjestelmäriskikomitea on antanut uusia vahvoja suosituksia, joissa kehotetaan pankkeja ja rahoituslaitoksia keskeyttämään osinkojen jakaminen ja bonuksien maksaminen vuoden 2021 alkupuolelle.
Äänestimme myös tällä viikolla pankkipaketista, jonka tavoitteena on antaa pankeille väliaikainen helpotus oman pääoman vaatimukseen, jotta pankit voivat rahoittaa taloutta haastavina aikoina. Yritykset kaikkialla Euroopassa taistelevat selviytymisen puolesta ja tarvitsevat pääomaa. Pankkien on otettava rakentava rooli talouden elpymisen varmistamisessa. Mukauttamalla sääntöjä myötäsyklisesti, ja antamalla valvojille mahdollisuus reagoida nopeasti erittäin epävakaisiin rahoitusmarkkinoihin, voimme lieventää joitain koronakriisin kielteisiä taloudellisia vaikutuksia.
Kuten Lagarden kanssa käydyssä keskustelussa, olen myös parlamentin keskusteluissa vaatinut väliaikaista kieltoa pankeille jakaa osinkoja ja ylimääräisiä bonuksia. Valitettavasti oikeistopuolueet eivät ole tätä ehdotusta kannattaneet mutta sain eteenpäin kompromissiesityksen, joka antaa valvojille selkeän valtuutuksen asettaa sitovia kieltoja osinkojen maksamiselle ja osakkeiden takaisinmaksulle. Suosituksilla ja valtuutuksilla ei tietenkään ole samaa vaikutusta kuin suoralla kiellolla mutta odotus kansalaisilta on, että pankit toimivat tässä tilanteessa vastuullisesti.
Tällä viikolla edistyi myös vaatimus perustaa Talous- ja raha-asioiden valiokunnan alle erillinen verotukseen ja veronkierron estämiseen keskittyvä alakomitea. Olen ollut itse aktiivisesti mukana vaikuttamassa tämän puolesta ja torstaina parlamentin poliittisten ryhmien johto päättivät sen perustamisesta. Hyvä, että tämä tärkeä tavoitteeni etenee, sillä ongelmat veronkierrossa ja rahanpesussa pitää saada kuriin.
Keskustelua EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja EU:n omista varoista
Demariryhmän epävirallisessa rahoituskehysryhmässä keskusteltiin ryhmän prioriteeteista komission päivitetyn monivuotisen rahoituskehysesityksen osalta. Komissio on ehdottanut EU:n monivuotiseksi budjetiksi 1,1 biljoonaa, joka on huomattava summa, mutta kuitenkin 34,6 miljardia vähemmän kuin vuoden 2018 komission alkuperäisessä esityksessä.
Demariryhmä on vaatinut isompaa EU-budjettia ja siihen sidottua suurta elvytyspakettia. Sen lisäksi moni kannattaa niin kutsuttuja EU:n omien varojen lisäämistä. Tästä syystä moni kollega MFF-työryhmässä on pettynyt siihen, ettei komissio uuden MFF-esityksen rinnalla tehnyt konkreettisia ehdotuksia EU:n omista varoista kuten digiverosta tai sisämarkkinaverosta, vaan ne ovat edelleen vain ajatuksen tasolla. Demariryhmä valmistelee parhaillaan omaa kantaansa EU:n omiin varoihin ja siitä on tarkoitus päättää ensi viikon ryhmäkokouksessa.
Keskustelua rahoituskehysryhmässä herätti erityisesti se, että Euroopan parlamentin rooli EU:n elvytyspaketissa on rajallinen. Parlamentti ei ole mukana neuvottelemassa elvytyspaketin koosta. Tiedossa on, että elvytyspaketilla on yhteys EU:n ohjausjaksoon, jossa annetaan suosituksia jäsenmaille niin talouspolitiikassa kuin muustakin yhteiskunnan kehittämisestä. Erityisesti portugalilaisille kollegoille minkäänlainen viittaus ehdollisuuteen tai rakenteellisiin uudistuksiin tuntuu vaikealta. Omassa puheenvuorossani korostin, että oikein rakennettuja ehtoja, esimerkiksi EU:n arvojen kuten oikeusvaltioperiaatteen noudattamista ja sitoutumista terveen valtiontaloudenhoidon periaatteisiin tarvitaan.
S&D:n kaksi ryhmäkokousta
Demariryhmä kokousti tällä viikolla kahdesti valmistellen tulevia kokonaisuuksia ja täysistuntoa. Tiistain kokouksessa vieraili EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, komission espanjalainen varapuheenjohtaja Josep Borell ja keskustelun pääpaino oli koronan vaikutukset EU:n ulkosuhteisiin.
EU:n tukea kumppanimaille on kriisin aikana suunnattu koronan hoitoon. Koska tähän mennessä rahaa ei ole ollut enempää käytössä, on tämä apu ollut pois muista hankkeista. EU seuraa myös vahvasti turvallisuuspoliittista tilannetta, ja varsinkin oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian noudattamista myös koronakriisin aikana. Suuri huoli on myös siitä, miten kriisialueilla kuten Syyriassa ja Libyassa tilanne on koronan uhan vuoksi osaltaan pahentunut.
Tiistain agendalla oli myös Brexit neuvottelujen tilanne. Näyttää vahvasti siltä, että asetettuun aikarajaan eli tämän vuoden loppuun mennessä ei tulla saavuttamaan sopimusta EU:n ja Britannian välillä. Maanantaina on EU:n ja Britannian välinen huipputapaaminen pääministeri Johnssonin, komission puheenjohtajan Von der Leyenin ja neuvoston Michelin välillä. Sen jälkeen tiedämme enemmän siitä, millä mielellä Britannia on neuvotteluissa liikkeellä.
Jotain suuntaa saatiin tänään perjantaina, kun Britannia ilmoitti hylkäävänsä suunnitelmat täysistä rajatarkastuksista EU:n tuontituotteille. Aiemmin Johnsson on lähtenyt liikkeelle rehvakkaasti ilman merkkiä aidosta neuvotteluhalusta mutta liike-elämän paine ja koronakriisin aiheuttamat talousvaikeudet voivat saada pääministerin tavoittelemaan neuvottelutulosta EU:n kanssa. Nähtäväksi jää.
Keskiviikkona ryhmäkokouksessa keskusteltiin Euroopan tulevaisuus -asiakirjasta. Tätä keskustelua halutaan joidenkin toimijoiden osalta jatkuvasti yhdistää elvytyspakettiin mutta käytännössä kyse on niin isoista periaatteellisista keskusteluista, että ne tullaan käymään erikseen ja pitkin koko parlamenttikautta.
Muutoin kokouksessa käytiin läpi ajankohtaisia teemoja kuten USA:n mielenosoituksia ja rakenteellisen rasismin kitkeminen sekä ensi vuoden EU-budjetin suuntaviivoja.
Työvaliokunnan kokous ja parlamentin työtavat
Ryhmän työvaliokunta oli sekin koolla keskiviikkona. Valmistelussa oli uusia kannanottoja mm. turismin elvyttämisessä, joka aiheena on myös täysistunnon käsittelyssä. Matkailu työllistää EU:n alueella suoraan ja epäsuorasti 27 miljoonaa ihmistä ja tuottaa 10,3% panoksen EU:n BKT:hen. Koronan vaikutus on ollut iso erityisesti pk-yrityksiin ja alan työntekijöiden asemaan. Tarvitaan suunnitelma ja vahvaa tukea sille, että ala saadaan elvytettyä mutta samalla huomioidaan matkustajien turvallisuus.
Tällä viikolla on myös varmistunut, että ryhmä ja parlamentti jatkavat etäkokouksia ainakin heinäkuun loppuun. Meppien läsnäolo Brysselissä kuitenkin asteittain lisääntyy, ja nyt tähdätään siihen, että syyskuussa voitaisiin palata työmuodoissa lähemmäksi normaalia. Koronatilanteessa on valoa tunnelin päässä mutta varovaisuutta tarvitaan vielä, jotta toista aaltoa ei tulisi tai ainakaan se ei muistuttaisi keväällä nähtyä hyökyaaltoa.
Suomen kantaa elvytyspakettiin sorvataan
Torstaina SDP:n puoluehallitus määritteli puolueen kannanoton EU:n taloustoimiin. Olin mukana valmistelemassa kannanottoa EU-työryhmässä ja puolueen talouspoliittisessa työryhmässä. Puolueen linjausten mukaisesti tarvitaan vahvaa EU-tason elvytystä ja neuvottelutulosta etsitään rakentavien neuvottelujen kautta. Lisää panostuksia tarvitaan tulevaisuuden investointeihin kuten työllisyyden vahvistamiseen, talouden modernisoimisen, digitalisaatioon ja vihreän talouskehityksen vauhdittamiseen. Jatkossakin jokaisen jäsenmaan tulee itse vastuullisesti huolehtia omasta taloudestaan, joten esimerkiksi yhteisvastuullisia velkakirjoja ei edelleenkään tule ottaa mukaan neuvottelupöytään.
Suuri valiokunta on pitänyt useita kokouksia tällä viikolla ja tänään perjantaina valiokunta antoi oman lausuntonsa Suomen kannasta EU:n elpymissuunnitelmaan. Valiokunta oli samalla linjalla hallituksen alkuperäisen kannan kanssa eli elpymispaketin tulee olla lainapainotteisempi, kooltaan pienempi ja maksuajan komission esittämää 30 vuotta lyhyempi.
Perustuslakivaliokunta kokousti myös tänään osana kannanmuodostusta. Valiokunnan kanta sisältää asiallisia varaumia komission pakettiin kuten odotettua saattaa, kun rakennetaan osittain uudenlaista tapaa elvyttää. Huoli budjettisuvereniteetista on aito ja komission esitykseen tarvitaankin lisää lainapainotteisuutta suorien tukien sijaan. Samoin tarvitaan tarkat arviot siitä, mitkä Suomen vastuut lopulta ovat.
Perustuslakivaliokunnan lausunto Suurelle valiokunnalle Suomen kannanmuodostuksen osana antaa odotetun varauman siihen, millainen tukipaketti on mahdollisuus hyväksyä. Ainakaan nykyistä versiota EU:n elvytyspaketiksi ei voi hyväksyä, mikä on ollut myös hallituksen alkuperäinen kanta.
Ensi viikon huippukokouksessa jäsenmaiden johto kokoontuu videokonferenssiin neuvottelemaan paketista. Valmista ei varmastikaan saada mutta jonkinlainen käsitys siitä, millaisia eri jäsenmaiden lähtökohdat neuvotteluihin ovat. Selkeää on, että nykyistä komission esitystä ei tulla hyväksymään mutta toivottavasti yhteinen ratkaisu saadaan kuitenkin pian, sillä elvytys pitäisi saada liikkeelle ajoissa.
Ensi viikko
Ensi viikolla juhannusviikonlopun alla pidetään parlamentin täysistunto. Käsittelyssä on koronakriisiin hoitoon liittyviä asioita mutta tällä kertaa vahvasti muutakin kuten Brexit neuvottelut, joissa aikaraja sopimukselle on edelleen tämän vuoden lopulla ja kiire tulee.
Loppuviikosta perjantaina jäsenmaiden johto kokoontuu tärkeään videokonferenssiin neuvottelemaan elvytyspaketista. Täysistunnosta, huippukokouksesta ja muusta lisää ensi viikon uutiskirjeessä.
Ensi viikolla on myös ensimmäinen fyysinen poliittinen tilaisuus, jossa olen puhujana. Itäkeskuksen sosialidemokraatit järjestävät tilaisuuden Helsingissä Puotilan kartanolla tiistaina 16.6. Klo 18.00. Tilaisuutta voi tosin seurata myös verkon kautta livenä Itäkeskuksen sosialidemokraattien Facebook-sivujen kautta. Tervetuloa mukaan paikan päälle tai netin kautta.
Pidetään yhteyttä!
Terveisin,
Eero
