Eero Heinäluoma

Viikon kuulumiset 26/2021

Mennyt viikko on ollut ryhmäkokousviikko, jossa valmistellaan ensi viikon täysistunnon asioita. Ryhmäkokousten oheen on mahtunut monien erityisteemojen käsittelyä sekä talous- ja verovaliokunnan kokoontumiset.

Täällä Brysselissä katseet suuntautuvat nyt yhä enemmän heinäkuun 14. päivään, jolloin komission odotetaan julkaisevan ison lainsäädäntöpaketin uusien vuoteen 2030 ulottuvien päästötavoitteiden toteuttamiseksi. Viikkoon mahtunut myös parlamentin sydänryhmän tapaaminen, EU-parlamentintyötapojen uudistamista, Venäjä-kokouksia, seminaareja ja meppien yhteistyötä mm. yritysvastuuasioissa.

Tässä koonnissa:
– Oikeusvaltioperiaatteen ehdollisuusmekanismi täysistunnon äänestykseen
– Keskustelu kansainvälisestä yritysveroratkaisusta jatkuu
– EU edistämässä kestävää kehitystä lisäämällä yritystoiminnan läpinäkyvyyttä
– Talousasioiden valiokunnan pöydällä rahoituspalvelut ja tekoäly
– Parlamentin ulkoasioinvaliokunnan raportti arktisesta alueesta hyväksytty
– Ensi viikko

Oikeusvaltioperiaatteen ehdollisuusmekanismi täysistunnon äänestykseen

Komission on ryhdyttävä soveltamaan oikeusvaltioperiaatteen ehdollisuusmekanismia välittömästi. Äänestimme aiheesta eilen budjettivaliokunnassa ja ensi viikolla äänestämme asiasta parlamentin täysistunnossa. Valiokuntien kanta tuli hyvin selväksi: komissio ei voi enää viivytellä oikeusvaltioperiaatteen suojaamisessa.

Talousarvion ehdollisuutta koskeva asetus on ainoa EU:n lainsäädäntö, joka yhdistää oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen EU:n varojen saatavuuteen. Se tuli voimaan 1. tammikuuta 2021. Sen nojalla ei kuitenkaan ole vielä ehdotettu toimenpiteitä. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota lykkäämään asetuksen soveltamista, kun Puola ja Unkari haastoivat asetuksen EU-tuomioistuimessa.

Yksimielisyysvaatimuksen myötä näiden maiden niskurointi todella asettaa EU:n haasteen eteen. Unkari on ylittänyt kaikki mahdolliset rajat, joten reagointi on välttämätöntä, jotta jokainen EU-kansalainen voi luottaa demokraattisiin oikeuksiinsa ja eurooppalaisten arvojen toteutumiseen myös käytännössä.

Kehotimme valiokunnan tämän päivän päätöksellä komissiota tutkimaan nopeasti oikeusvaltioperiaatteen mahdolliset rikkomukset, jotka vaikuttavat tai voivat vakavasti vaikuttaa unionin talousarvion edellyttämään moitteettomaan varainhoitoon.

Eilen alkoi Slovenian EU-puheenjohtajuuskausi. Huoli Slovenian tilanteesta on syventynyt, sillä maa näyttää kulkevan Unkarin ja Puolan jalanjäljissä. Slovenia ei ole edelleenkään nimennyt edustajaa Euroopan syyttäjävirastoon, maan pääministeri on hyökännyt mediaa vastaan, oikeuslaitosta on käytetty kansalaisjärjestöjä vastaan. Maan puheenjohtajuuskauden ohjelmassa oikeusvaltioperiaate tunnustetaan, mutta kysymys on siitä, elävätkö nämä periaatteet enemmän paperilla kuin käytännössä.

Keskustelu kansainvälisestä yritysveroratkaisusta jatkuu

Osallistuin tällä viikolla erittäin kiinnostavaan EU-parlamentin verovaliokunnan asiantuntijakuulemiseen kansainvälisestä yritysverotuksesta ja haitallisista verokäytännöistä. Parlamentissa näkemykset eroavat suuresti siinä, onko maiden välinen verokilpailu toivottavaa vai ei – samoin siinä, mitä on pidettävä haitallisena verokilpailuna. Kuuleminen auttoi kuitenkin hakemaan yhteistä arviota haitallisista verokäytännöistä.

Keskustelu on erityisen merkityksellistä kansainvälisessä pyrkimyksessä kohti oikeudenmukaisempaa yhteisöverojärjestelmää, josta G7-maat taannoin tekivät oman ehdotuksensa.

Viime vuosikymmenien aikana yhteisöveroa on EU-maissa laskettu keskimäärin 38 prosentista 20 prosenttiin. Nyt kansainvälisissä neuvotteluissa esillä ollut 15 prosentin vähimmäisverokanta on siten melko matalalla tasolla. Valiokuntamme kuulemat asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että nyt tarvitaan joko kansainvälinen tai vähintään EU-tasoinen poliittinen ratkaisu vähimmäisverokantaan. Odotukset ovatkin korkealla, että kansainvälisissä veroneuvotteluissa tuloksia voitaisiin saavuttaa vielä kesän aikana.

Viikon toinen tärkeä keskustelu käytiin jälleen Euroopan keskuspankin pääjohtaja Lagarden kanssa, joka toimii Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) puheenjohtajana. Lagarde ilmaisi tyytyväisyytensä finanssi- ja rahapolitiikan nopeisiin toimiin, jotka ovat keventäneet pankkijärjestelmään kerääntynyttä ylimääräistä likviditeettiä ja siten vähentäneet sen mahdollisia vaikutuksia finanssialalle. Selvää on, että talouden näkymät ovat parantuneet rokotusten edetessä.

Toipuvan talouden näkymiä varjostavat kuitenkin Covid-muuntovirusten leviäminen. Huoli rahoitusvakaudesta onkin siirtymässä yrityssektorin likviditeettiriskeistä taseen haavoittuvuuksiin. Lainojen voimakas kasvu pandemian alkuvaiheessa on lisännyt yritysten velkaantumista, muttei Lagarden mukaan aiheuta vielä paniikkia erityisesti kansallisten tukitoimenpiteiden jälkeen. Siitä huolimatta pankkien ja hallitusten on sekä mikro- että makrotasolla seurattava yritysten velkaisuusastetta tarkasti.

Lisäksi meillä oli hyvä keskustelu yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (engl. Single Resolution Board, SRB) puheenjohtajan Elke Koenigin kanssa. Toin puheenvuorossani esiin pankkien vastuuta omasta vakavaraisuudesta, joka on oltava pankkien – ei veronmaksajien – vastuulla.

Koenig tunnusti, että tietyt EU-jäsenvaltiot jäävät taa omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäisvaatimuksessa eli nk. MREL-arvossa (Minimum Requirement for Own Funds and Eligible Liabilities). Osa pankeista on saanut hieman enemmän aikaa vuoteen 2026 asti puskurien rakentamiseksi. Pienempien ja keskisuurten pankkien osalta tulisi nyt keskittyä operatiiviseen kriisinratkaisukykyyn ja siirtovälineiden olemassaoloon.

EU edistämässä kestävää kehitystä lisäämällä yritystoiminnan läpinäkyvyyttä

EU on kunnianhimoisesti astunut vihreän siirtymän polulle ja unioni tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää oikeita ja kestäviä valintoja, mutta niiden pohjalle tarvitaan riittävästi tietoa – tarkemmin, tarvitaan vertailukelpoista ja luotettavaa dataa yrityksiltä niiden sitoutumisesta kestävän kehityksen mukaiseen toimintaa. Tällä on merkitystä investointeja pohtiville sijoittajille.

EU on esittänyt läpinäkyvyyden lisäämiseksi direktiiviä yritysten vastuullisuusraportoinnista, josta saksalainen Aktieninstitut järjesti eilen kiintoisan seminaarin. Direktiivissä raportointivelvoite koskee suuria yrityksiä sekä listautuneita pörssiyhtiöitä. Pörssinoteerattujen pk-yritysten osalta ehdotuksessa suunnitellaan kevyempää järjestelmää: raportointivaatimusten asteittainen käyttöönotto ja yksinkertaisemmat standardit. Pk-yritysten standardit ovat myös vapaaehtoisesti käytettävissä pörssin ulkopuolisissa pk-yrityksissä.

Yritysten vastuullisuusraportointi pyritään saattamaan johdonmukaiseksi EU:n taksonomian ja kestävän rahoituksen julkistamista koskevan direktiivin kanssa. Sijoittajat käyttävät yritysten ilmoittamia tietoja arvioidessaan omia kestävän rahoituksen mukaisia velvoitteita. Näiden kestävän kehityksen standardien on katettava paitsi yrityksen riskit, myös vaikutukset, joita yrityksillä voi olla yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Teollisuuden edustajat tunnustivat EU:n ilmastotavoitteen tärkeyden, mutta he ilmaisivat huolensa ehdotuksen käytännöllisyydestä. Huolta on herännyt erityisesti raportoinnin aiheuttamasta kuormittavuudesta yritykselle, standardien vertailtavuuden puutteesta sekä liian laajasta soveltamisalasta. He korostivat edelleen alan jo toteuttamia vapaaehtoisia raportointitoimia ja vaativat yksinkertaisempia standardeja.

Näen EU:n ehdotuksen erittäin tarpeellisena – olemmehan asettaneet kunnianhimoisen ilmastotavoitteen koko EU:n tasolla, josta meidän on pidettävä kiinni. Yrityksiä ja sijoittajia tulee kuitenkin tukea luomalla selkeä ja oikeasuhteinen sääntelykehys kestävän kehityksen raportointistandardeille.

Talousasioiden valiokunnan pöydällä rahoituspalvelut ja tekoäly

Talousasioiden valiokunnassa pohdimme yhdessä talous- ja sosiaalikomitean sekä tekoälyn valiokunnan kanssa tekoälyn mahdollisia vaikutuksia rahoituspalveluihin. Tekoälysovellukset tarjoavat uusia mahdollisuuksia ja tehokkaampia ratkaisuja finanssialalle, mutta niihin liittyviin riskeihin, erityisesti kuluttajansuojaan ja yksityisyyden suojaan liittyvissä kysymyksissä, on samalla puututtava.

Komissio myönsi, että tekoälyn käytössä esimerkiksi luottoriskin arvioinnissa ollaan sen tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta edelleen alkukantimissa. Komissio toi esiin tarpeen soveltaa tekoälyn sovelluksia koskevaa nykyistä lainsäädäntöä, kuten esimerkiksi sijoittajansuojaa parantavan rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin eli MIFID-järjestelmän soveltamista osakekaupassa. Tärkeä osa sääntelyä on äskettäin esitetty lainsäädäntöehdotus tekoälyn käytöstä ihmisten luottokelpoisuuden arvioinnissa. Täysin aukoton ei tekoälyn luoma arvio ole, siksi huomiota tulee kiinnittää niihin lainalaisuuksiin, jolla tekoäly operoi.

Yksi tekoälyn käytön keskeisistä riskeistä on tekoälymalleista johtuva taloudellinen syrjiminen, kun tekoäly kieltäytyy myöntämästä lainaa tai vakuutusta. Vakuutusyhtiöt taas saattavan käyttää tekoälyä valikoidessaan ”parhaimpia” eli riskittömimpiä asiakkaita.

Siksi tekoälysovellusten tiedonkeruulle tulee asettaa rajat ja lisätä avoimuutta päätöksiä tekevien algoritmien toiminnan logiikasta. Esimerkiksi vakuutuslaskujen kohdalla kuluttajan tulee tietää, miten summa on määräytynyt ja millä perustein.

Parlamentin ulkoasioinvaliokunnan raportti arktisesta alueesta hyväksytty

EU:n viimeisin arktinen strategia päivittyy vuodella 2016, mutta niin kansainvälinen tilanne kuin ympäristö arktisella alueella on läpikäynyt suuria muutoksia. Komissiolta odotetaan lähikuukausina päivitettyä versiota. Parlamentin ulkoasianvaliokunnan oma mietintö EU:n arktisesta lähestymistavasta valmistui eilen.

Raportin punaisena lankana on arktisen alueen strateginen ja poliittinen merkitys EU:lle niin sen arktisten jäsenmaiden Suomen, Tanskan ja Norjan kautta, kun merkittävänä arktisen alueen sidosryhmänä ja globaalina toimijana. Parlamentin tahtotila raportille olikin edistää EU:n arktisen politiikan päivitystä ja vahvistaa EU:n roolia alueella yhteistyön ja koordinaation puolestapuhujana ja aktiivisena kestävän kehityksen, innovatiivisen talouden ja tutkimuksen sekä investointien edistäjänä.

Raportti pureutuu myös geopoliittisiin ja turvallisuushaasteisiin Arktisella alueella, jotka ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen sekä kiristyneiden kansainvälisten suhteiden myötä. Venäjän sotilaallisen valmiuden lisääntyminen alueella sekä Kiinan pyrkimykset kasvattaa arktista vaikutusvaltaansa nähdään huolestuttavana. EU:lle alueen vakaus ja turvallisuus on prioriteetti ja siihen tulee pyrkiä kansainväliseen oikeuteen sekä yhteistyöhön perustuvan arktisen alueen hallintomallin myötä. Ilmastonmuutos ja alkuperäiskansojen oikeuksien turvaaminen edellyttävät erityisesti arktisen alueen maiden koordinoitua ja yhteistä työtä.

Talouden näkökulmasta arktisen alueen merkityksen odotetaan kasvavan: harvinaisten maamineraalien esiintymät luovat mahdollisuuden laajentaa vihreän kasvun edellyttämän teknologian tuotantoa Euroopassa ja vähentää näin riippuvuuttamme Kiinan markkinoista. Se edellyttää kuitenkin EU:n rahoitusinstrumenttien avaamista yritysten hyödynnyttäväksi sekä panostuksia tutkimukseen ja tieteeseen alueen yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa.

Korostin S&D kollegani kautta yhteistyössä laadituissa raportin muutosesityksissä kestävän talouden lisäksi liikenneyhteyksien kehittämistä arktisella alueella, jotka ovat Euroopan laidalla sijaitsevalle Suomelle ensiarvoisen tärkeitä. Toinen keskeinen elementti arktisen politiikan uudistamisessa on EU:n sitoutuminen alueen pitkäaikaiseen kestävään ja rauhanomaiseen kehitykseen kaikilla mahdollisilla alustoilla, kuten Arktisessa neuvostossa sekä Barentsin euroarktisessa neuvostossa, jonka puheenjohtajaksi Suomi nousee tänä vuonna.

EU:n tulee tehdä töitä saadakseen tarkkailija-asema Arktisessa neuvostossa, sillä se mahdollistaisi esimerkiksi EU-Venäjä-yhteistyön ja sitä kautta yhteisten intressien eteenpäinviemisen useilla arktiseen alueeseen liittyvillä aloilla. Toisaalta toin muutosesityksissäni huomioon sen, miten arktiset asiat tulee nostaa myös EU:n sisällä paremmin käsittelyyn keskittäen niitä yhden komissaarin alaisuuteen sekä perustamalla komissioon erityinen arktisten asioiden työryhmä.

Täysistunto tulee äänestämään raportista syyskuussa.

Ensi viikko

Ensi viikolla on tämän kesäkauden viimeinen täysistunto. Käsittelyssä on muun muassa parlamentin katsaus Covid-pandemian kaupankäynnin ja viennin vaikutuksista, EU-Nato suhteet, katsaus Euroopan investointipankin vuoteen 2020 sekä parlamentin oma mietintö makrotalouden sääntelyn talouspoliittisesta roolista läpinäkyvämmän ja demokraattisemman päätöksenteon puolesta. Tärkeä tulee olemaan myös edellä mainittu äänestys budjettivaliokunnan raportista, jossa linjataan suuntaviivoja oikeusvaltioperiaatteita koskevan ehdollisuusperiaatteen soveltamisesta unionin talousarvion suojaamiseksi. Kiireinen täysistuntoviikko siis tulossa, sillä usea raportti edellyttää vielä parlamentin käsittelyn ennen kesätauolle jäämistä.

Sunnuntaina otan suunnaksi Hakaniemen markkinat Helsingissä ja toivon kohtaavani siellä sinutkin hyvä lukijani. Tervetuloa siis keskustelemaan EU:n uudistamisesta helteiseen Hakaniemeen klo 11 alkaen!

Eero

Vieritä ylös