Helsinki aerial photo

Viikon kuulumiset 28/2021

Viimeinen valiokuntaviikko ennen kesätaukoa takana. Tällä viikolla on ollut vielä täysimääräisesti valiokuntakokouksia ja äänestyksiä. EU-parlamentti työskentelee Keski-Euroopan aikatauluilla. Se tarkoittaa, että lomatauko on elokuussa. Ensi viikko on varattu kotimaan yhteydenpitoon, joten valiokuntatyö siirtyy kesätauolle jatkuakseen taas elokuun viimeisellä viikolla.

Kesä on ollut mielenkiintoinen myös säiden puolesta. Brysselissä on alkukesä ollut enemmän Suomen normaalin sään mukainen ja Suomessa taas on ollut hellettä, jotka useimmiten kuuluvat Brysselin kesä- ja heinäkuuhun.

Maailma on siis eriskummallinen.

Viikon pääuutinen on tietysti keskiviikkona 14.7. julkaistu komission ilmastopaketti ja metsästrategia. Esitys ansaitsee tulla rauhassa arvioiduksi, mutta jo nyt voidaan sanoa, että kokonaisuus on lajissaan ensimmäinen maailmassa, jossa kunnianhimoiset ja välttämättömät ilmastolupaukset muutetaan todellisiksi teoiksi.

Laaja joukko europarlamentaarikkoja julkaisi maanantaina 12.7. avoimen kirjeen, jossa käsiteltiin erityisesti metsästrategiaa. Mukaan lähti yhdeksän suomalaista europarlamentaarikkoa. Kirjeessä toivottiin sitoutumista todellisiin päästövähennyksiin, luonnon monimuotoisuuteen ja myös metsien moninaiskäyttöön.

Pidän yhteiskannanottoa tervetulleena, vaikkakaan tekstin sopiminen ei ollut ihan helppoa. Ikävä kyllä vihreät ja vasemmistoliitto jäivät yhteiskannanotosta pois, vaikka Suomen äänen noteeraamisen kannalta laaja-alaista yhteistyötä tarvittaisiin.

Tässä koonnissa:
– Ilmastopaketista esitys
– EKP:n digieuro etenee
– Budjettivaliokunnassa paljon asiaa ennen kesätaukoa
– Raha- ja talousasioiden sekä veroasioiden valiokunnat kiireisinä
– Pandemia ja diktatuuri uhkia demokratialle
– Uutiskirje jää kesätauolle


Ilmastopaketista esitys

Komissio sai kuin saikin määräajassa valmiiksi esityksensä isosta lainsäädäntökokonaisuudesta, jolla on määrä leikata kasvihuonepäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Ehdotus on lajissaan ensimmäinen maailmassa, jossa kunnianhimoiset ja välttämättömät ilmastolupaukset muutetaan todellisiksi teoiksi. Fossiilisista polttoaineista luopuminen, uusiutuvaan energiaan siirtyminen, päästötön liikenne, rakennusten päästöjen huomattava vähentäminen sekä hiilinielujen kasvattaminen merkitsevät monin osin kokonaista elämäntavan muutosta.

Muutos on välttämätön, kuten Suomenkin kuukauden kestäneistä helteistä tai nyt Keski-Eurooppaa kurittavista tulvista voimme nähdä. Äiti luonto reagoi varoittaen jatkuvan lämpenemisen seurauksista. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on kova tehtävä, mutta komission tiekartta osoittaa sen olevan mahdollinen.

Muutos on välttämätön ja kannatettava, jotta lapsemme voivat ottaa maapallomme elinkelpoisena vastaan. Yhtä selvää on, että meidän suomalaisten tulee katsoa, että osuutemme talkoissa hoidetaan järkevällä, kustannustehokkaalla ja reilulla tavalla.

Komission esitys ansaitsee siis tulla rauhassa arvioiduksi. Varmaa on myös, että esitys tulee vielä monin tavoin muuttumaan, kun se tulee ulos jäsenmaiden ja EU-parlamentin käsittelystä. Ei siis pidä pelätä muutosehdotusten tekemistä.

Olen parlamentin etukäteisvalmistelussa puhunut sen puolesta, että taakanjaossa pitää ottaa huomioon EU:n reuna-alueiden olosuhteet ja suuremmat kustannukset. Kun päästöttömään maailmaan siirrytään, on selvää, että suurten kuljetusetäisyyksien ja kylmien alueiden kustannukset kasvavat muita enemmän.

Laiva- ja lentomatkustamisen kasvavat kustannukset tuntuvat enemmän Itämeren pohjoislaidalla kuin Keski-Euroopassa. Energiavaltainen teollisuus joutuu maksamaan enemmän energiastaan energiaverotuksen muutosten takia. Sähkön ulkomaantuontiin ulotettavat hiilimaksut nostavat energian hintaa Suomessa, joka ei ole kauniista puheista huolimatta energiaomavarainen.

Viidesosa tavaravientimme tuloista tulee metsäteollisuudesta, joten metsäpolitiikan ratkaisut ovat kannaltamme erityisen tärkeitä. Komission metsästrategia näyttää onneksemme muuttuneen merkittävästi vielä loppusuoralla, antaen enemmän tilaa kansallisille metsäratkaisuille, mitä pidän hyvänä asiana.

Yhdeksän suomalaista europarlamentaarikkoa julkistikin alkuviikosta avoimen kirjeen juuri metsäasioista. Olin tässä kannanotossa mukana, sillä siinä linjattiin selvästi ilmastonmuutostoimien välttämättömyys ja edellytettiin samalla metsäasioiden pitämistä jäsenvaltioiden päätösvallassa. Kirjeessä annettiin myös vahva tuki pääministerin toiminnalle suomalaisten näkökantojen huomioimiseksi EU-päätöksenteossa.

EU:n paketti on koko maailmalle suuntaa antava. EU-päästöt ovat maailman kaikista päästöistä vain kahdeksan prosenttia, joten vaikuttamisemme keskiössä pitää olla paitsi EU:n omat ja Suomea koskevat toimet, myös sen varmistaminen, että Yhdysvallat ja Kiina sekä maailman muut suuret taloudet seuraavat perästä.

Ilmasto- ja metsäasioihin palataan vielä monta kertaa. Kesälukemiseksi voi siis hyvin ottaa mukaan komission tuoreet esitykset.


EKP:n digieuro etenee

Euroopan keskuspankki julkisti keskiviikkona päätöksensä edetä digitaalisen euron kokeiluvaiheeseen. Tämän puolesta olen pitkään puhunut, sillä uskon sen olevan eduksi kuluttajien valinnanmahdollisuuksille ja rahoitusjärjestelmämme vakaudelle. Digitaalinen euro ei korvaisi käteistä rahaa, vaan tulisi sen rinnalle uudeksi maksuvälineeksi esimerkiksi korttina, netissä ja appien avulla. Samalla se haastaisi eurooppalaisia maksuvälinemarkkinoita dominoivien yksityisten maksukorttiyhtiöiden asemaa.

Keskuspankin kontrolloima valuutta suojaa yksilöitä ja rahoitusvakautta – jos ihmiset siirtyisivät joukolla virtuaalivaluuttoihin, jotka toimivat EKP:n ulottumattomissa, voisi se heikentää rahoitusvakautta. Digitaalisen euron myötä EU:n kansalaiset voivat pitää rahansa tallessa Euroopan keskuspankissa kaupallisten pankkien sijaan. EKP:n mukaan se on turvallisempaa, koska EKP:ta sitovat EU:n tietosuojadirektiivit.

Seuraavan kahden vuoden aikana keskitytään suunnittelutöihin. Tämän jälkeen mahdollista digieuroa kehitetään vielä kolme vuotta. EU-parlamentin raha- ja talousasioiden valiokunta tulee seuraamaan tiiviisti kokeilun edistymistä ja tehtäviä johtopäätöksiä.
Budjettivaliokunnassa paljon asiaa ennen kesätaukoa
Budjettivaliokunnalla oli poikkeuksellisen kiireinen työviikko, kun kokouksia ja äänestyksiä oli maanantaina, tiistaina, keskiviikkona ja torstaina. Kyseessä oli viimeinen valiokuntaviikko ennen parlamentin kesätaukoa.

Aiheena oli muun muassa elvytyspaketti, humanitaarinen tuki pakolaisille Turkissa, EU-instituutioiden kiinteistöpolitiikka sekä vuotuinen kokous EU:n virastojen kanssa, jossa pidin puheenvuoron.

EU:n virastot ja erilliselimet toimivat EU:n varsinaisista toimielimistä erillään ja kunkin vastuulla on tukea eri alojen politiikan täytäntöönpanoa. Eri EU-maissa sijaitsevat virastot myös tuovat yhteen EU-elinten ja kansallisten viranomaisten teknisiä ja erityisasiantuntijoita sekä tukevat EU:n ja sen jäsenmaiden hallitusten välistä yhteistyötä. Virastot rahoitetaan osin EU-budjetin kautta. Virastoja on yhteensä 48, 23:ssa eri jäsenmaassa.

EU-virastoja ovat muun muassa Helsingissä sijaitseva Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), joka hoitaa kemikaalien rekisteröintiin, arviointiin, lupamenettelyihin ja rajoituksiin liittyviä asioita. Pandemian aikana keskeiseen rooliin on noussut muun muassa Euroopan lääkevirasto (EMA), joka vastaa EU:n sisämarkkinoilla myytävien lääkevalmisteiden myyntilupahakemusten tieteellisestä arvioinnista. Se myös seuraa lääkkeiden haitallisia vaikutuksia ja antaa tieteellisiä lausuntoja.

Ensi viikolla komissiolta odotetaan ehdotusta uudesta virastosta, jolla olisi keskeinen rooli rahanpesun torjunnassa.

Budjettivaliokunnassa virastojen edustajien keskeinen viesti mepeille oli, että EU-politiikan painopisteiden ja pandemiatilanteen myötä tiettyjen virastojen, kuten EMA:n työtaakka on kasvanut, mutta tätä ei välttämättä olla huomioitu resursoinnissa.

Omassa puheenvuorossani esitin, että yhtenä keskeisenä prioriteettina tulisi varmistaa riittävät resurssit etenkin virastoille, jotka ovat keskeisessä roolissa pandemiasta selviytymisessä sekä virastoille, jotka edesauttavat oikeusvaltioperiaatteen toteuttamista. Tämä tarkoittaa muun muassa Euroopan syyttäjävirastoa, joka pyrkii torjumaan unionin taloudellisia etuja vahingoittavia, valtion rajat ylittäviä rikoksia – esimerkiksi korruptiota ja petoksia, kuten vakavia arvonlisäveropetoksia.


Raha- ja talousasioiden sekä veroasioiden valiokunnat kiireisinä

Verovaliokunnassa oli maanantaina esillä energiaverotus. OECD-maissa on huomattavia eroja tavoissa vähentää päästöjä. Korostin puheenvuorossani, että energiaverotuksessa sosiaalisen ja alueellisen oikeudenmukaisuuden näkökulmat ovat tärkeitä. EU:n verolinjauksissa Suomen oltava erityisen valppaana.

Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa äänestimme tilapäisestä EU:n pilottiprojektista rahoituspalveluiden sääntelyksi, koskien niitä rahoituspalveluita, jotka perustuvat hajautetulle kirjanpitotekniikalle. Projekti noudattaa lähestymistapaa, joka sallii väliaikaiset poikkeukset tietyistä EU:n rahoituspalvelulainsäädännön vaatimuksista. Pilottijärjestelmän kautta saatujen kokemusten pitäisi auttaa tunnistamaan mahdolliset käytännön ehdotukset sopiviksi uusiksi säännöiksi kaupankäynnille ja rahoitusvälineillä tehtyjen liiketoimien selvittämiselle hajautetun kirjanpitotekniikan perusteella. Hajautettu kirjanpitotekniikka sisältää monipuolisen joukon ratkaisuja, jotka yhdistävät tietokantatekniikan ja salauksen, mikä mahdollistaa tietojen hajautetun varastoinnin turvallisella ja tarkalla tavalla.

Keskustelimme valiokunnassa komission varapuheenjohtajien Dombrovskisin ja Gentilonin kanssa elpymis- ja palautumissuunnitelmista, sillä suunnitelmat ovat juuri saaneet hyväksynnän 12 jäsenmaan valtiovarainministereiltä. Tämän hyväksynnän myötä liikkeelle voidaan laskea 50 miljardia euroa etukäteismaksuja. Toivotimme tämän tervetulleeksi, mutta korostimme myös suunnitelmien tehokasta toimeenpanoa. Vihreät investoinnit ja erityisesti oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ovat tärkeitä ehtoja EU-varojen käytölle.

Käytiinpä valiokunnassa vielä keskustelua EU:n tilintarkastustuomioistuimen kanssa. Hiljattain julkaistiin melko kriittinen tilintarkastusraportti pääomamarkkinaunionista. Raportin päätelmissä todettiin, että vaikka pääomamarkkinoita ohjataan useilla lainsäädännön keinoilla, on PK-yritysten rahoituksen saanti edelleen varsin rajoittunutta. Raportissa todettiin myös, että paikallisten pääomamarkkinoiden kehityksessä on vakavia puutteita. Vaikuttavia uudistuksia tarvitaan ainakin kolmelle eri alueelle: taloudellista lukutaitoa on pikaisesti parannettava, maksukyvyttömyyssääntöjä on virtaviivaistettava ja lähdeveroa on uudistettava.

Odotan mielenkiinnolla ensi viikkoa, kun vierailen toimistoni tiimin kanssa Suomessa ja tapaamme Suomen pankin, valtiovarainministeriön ja Finanssialan johtoa. Aiomme keskustella edellä mainituista aiheista ja esimerkiksi Suomen kannoista suhteessa rahoitusmarkkinadirektiivin uudistamiseen, kestävään rahoituspolitiikkaan, täysharmonisointidirektiivi solvenssi II -uudistukseen, pääomavaatimusasetus CRR:ään ja muihin ajankohtaisaiheisiin. Suomen näkemykset tulee huomioida.


Pandemia ja diktatuuri uhkia demokratialle

Korona-pandemia on haastanut yhteiskuntia monin tavoin ympäri maailman. Yksi huolestuttavimpia ilmiöitä on ollut se, miten koronaa on käytetty tekosyynä kaventaa kansalaisoikeuksia ja estää demokratiaan kuuluva perusoikeus mielipiteen vapaudesta. Toisaalta pandemian myötä epätoivoon ajautuneet ihmiset ovat nousseet ja liittyneet yhteen vastustamaan jo vuosia – ellei vuosikymmeniä – kestäneitä yrityksiä tukahduttaa opposition vastaääniä ja turvata hallitsevan johtajan valta.

Näin on esimerkiksi Valko-Venäjällä, jossa poliisin otteet toisinajattelijoita kohtaan ovat vain koventuneet viime vuoden laajamittaisista protesteista presidentti Lukašenkan hallintoa vastaan. Parlamentin ulkoasiainvaliokunnan kuulemisessa maanantaina kuultiin Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan edustajia ja toimittajia, joiden mahdollisuudet tehdä työtään ja välittää kansalaisten ääntä on lähes viety. Väkivaltaisten pidätysten lisäksi hallinto on sulkenut useita sosiaalisen median alustoja sekä julkaisuja, joiden sisältö haastaa istuvan regiimin linjaa.

Myös merten tuolla puolen Kuubassa kuohuu. Viime sunnuntaina kaduille kokoontuneiden tuhansien mielenosoittajien iskulauseissa vaadittiin vapautta sekä presidentti Miguel Díaz-Canelin eroa. Protesteja ovat alustaneet Kuuban taloudellinen ahdinko, johon korona-pandemia on maan ajanut sekä hallinnon heikot toimet koronan kukistamiseksi. Mieltään osoittavat syyttävät myös Yhdysvaltoja sen vuosikymmeniä ylläpitämästä kauppasaarrosta. Vielä on kysymysmerkki, että minkä linjan Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tulee ottamaan ja pyrkiikö hän jatkamaan Trumpia edeltäneen Barack Obaman yrityksiä parantaa maiden välisiä suhteita.

Samaan aikaan Yhdysvalloissa Biden on pyrkinyt estämään republikaanien yrityksen uudistaa vaalilakia tavalla, joka voisi olla riski demokratian aidolle toteutumiselle. Republikaanit ovat pyrkineet kiristämään äänestysoikeuksia monissa osavaltioissa sekä vaikeuttamaan postiäänestystä, joka nousi koronan vuoksi entistä tärkeämpään rooliin presidentinvaaleissa. Republikaanit myös lyhentäisivät äänestysaikoja sekä rankaisisivat vaalityöntekijöitä heidän virheistään. Uudistusten tarvetta perustellaan vaalivilppien estämisellä, mutta samaan aikaan kymmenet tuomioistuimet ja korkein oikeus ovat todenneet Trumpin yllyttämät vilppisyytökset perusteettomiksi.

Korona-aika jää toivottavasti väliaikaiseksi, mutta sen paljastamia demokratian heikkouksia ei tule katsoa läpi sormien – pandemia kun on osoittanut, miten toimiva yhteiskunta auttaa myös kriisitilanteesta toipumisessa.


Uutiskirje jää kesätauolle

Kiitos Sinulle hyvä lukija kirjeeni seuraamisesta. Pyrkimyksenähän on antaa taustatietoa EU-parlamentin ja europarlamentaarikon arjesta. Asioista, jotka useimmiten jäävät pois julkisuudesta, mutta jotka ovat tärkeä osa EU-kannanmuodostusta.

Uutiskirje jää nyt kesätauolle. Seuraavan kirjeen postia on tulossa 27. elokuuta.

Itse pidän lomaa 26.7.-16.8. välisenä aikana. Elokuussa tosin alkavat monenmoiset kotimaiset tapahtumat. Voimme siis hyvinkin tavata heinäkuun lopulla tai elokuussa kotimaisissa kesätapahtumissa.

Syyskuussa on sitten vuorossa EU:n tulevaisuutta hahmottava ajankohtaisseminaari Helsingissä. Laita päivämäärä 5.9. ylös jo nyt, ilmoittautuminen aukeaa elokuussa.

Hyvää kesää!

Eero ja tiimi

Vieritä ylös