EU parliament

Viikon kuulumiset 3/2021

Vuoden ensimmäinen parlamentin täysistunto on takana. Neljän päivän aikana saatiin aikaan iso joukko päätöksiä kohtuullisen hyvässä hengessä.

Etukäteen täysistunnon asialistalla oli tiedossa muun muassa koronarokotusten tilanne, Portugalin pääministerin António Costan katsaus maan EU-puheenjohtajakauden ohjelmaan sekä työntekijöiden oikeus olla tavoittamattomissa. Parlamentin uusi verovaliokunta toi ensimmäisen päätösehdotuksensa istuntoon ja päätöslauselma saikin vahvan tuen. Kiireisinä asialistalle tuotiin Yhdysvaltain presidentinvaihdos sekä kongressiin kohdistuneet mellakat. Myös Navalnyin pidätys tuotiin keskusteluun ja parlamentti hyväksyi aiheesta päätöslauselman.

Tässä koonnissa:

• Bidenin virkaanastujaiset viikon seuratuin aihe
• Navalny tulee vapauttaa välittömästi
• Turkin oppositio ahtaalla
• Täysistunto hyväksyi verovaliokunnan päätöslauselman veroparatiiseista
• Makrotalouden lainsäädäntökehyksestä ja eurooppalaisesta ohjausjaksosta
• Etätyöt hämärtävät työn ja vapaa-ajan rajaa
• Skotlanti ja Wales takaisin Erasmus+-ohjelmaan?
• Ensi viikko


Bidenin virkaanastujaiset viikon seuratuin aihe

Keskiviikkona alkoi uuden toivon aikakausi Joe Bidenin virkaanastujaisten myötä. Uusi presidentti tulee palauttamaan Yhdysvallat kansainvälisiin sopimuksiin ja tiiviimmäksi osaksi yhteistyön jatkumoa. Bidenin virkaanastujaispuhe oli voimakas demokratian puolustus ja samalla kutsu puoluerajat ylittävään yhteistyöhön.

Euroopan parlamentti kävi keskustelun siitä, mitä Bidenin valtakausi tuo mukanaan. Selvää on, että kansakunnan kahtiajakautumiseen, digitaalisilla alustoilla leviävään vihapuheeseen ja disinformaatioon sekä demokratian kunnianpalautukseen tullaan kiinnittämään huomiota. EU odottaa yhteistyön tiivistymistä pitkäaikaisen kumppaninsa kanssa.


Navalny tulee vapauttaa välittömästi

Parlamentti hyväksyi suurella enemmistöllä kannanoton, jossa vaaditaan venäläisen oppositiopolitiikko Navalnyin vapauttamista ja hänen myrkytysyrityksensä asiallista ja puolueetonta selvitystä.

Nyt hyväksytty päätöslauselma on Venäjä-kohdissaan huomattavasti aikaisempaa syyskuussa hyväksyttyä päätöslauselmaa parempi. Neuvostohan ei ottanut omaan päätökseensä lokakuussa juuri mitään parlamentin syyskuisen päätöslauselman ehdotuksia. Nyt päätöslauselmasta jätettiinkin pois vaatimukset Venäjän täydellisestä eristämisestä, uusista talouspakotteista ja vaatimukset Venäjän perustuslain uudelleenkirjoittamisesta.

Päätöslauselmaan otettiin kuitenkin mukaan vaatimus Nordstream-kaasuputken rakentamisen keskeyttämisestä. Tätä vaatimusta en kannata enkä näe, että asialla olisi yhteyttä Navalnyin asiaan. Navalny itsekään ei kannata tällaisia talouspakotteita, vaan pitää niitä haitallisina myös Venäjän oppositiolle. Kuten lokakuussa neuvosto jo kertaalleen päätti, oikea linja on edetä keskusteluin ja tarvittaessa henkilöpakottein.

Olen omaa ajatteluani avannut tässä Helsingin Sanomien jutussa.


Turkin oppositio ahtaalla

Eurooppaa on puhututtanut tällä viikolla Navalnyin tapaus, mutta se ei valitettavasti ole ainoa esimerkki hallinnon yrityksestä hiljentää sitä haastavia oppositiopoliitikkoja. Parlamentti käsittelikin tällä viikolla Navalnyin lisäksi Turkissa vangittujen oppositiopoliitikkojen tilannetta, jotka ovat joutuneet hallituksen kovan pelin kohteeksi.

Laajaa suosiota viime vuosina kerännyt ja oppositiopuolue CHP:tä edustava Canan Kaftancioglu tuomittiin syyskuussa 2019 kymmeneksi vuodeksi vankilaan syytettynä mm. terroristipropagandan levittämisestä sekä hallitusta ja valtiota loukkaavista some-kirjoitteluista. Nyt Kaftancioglulle vaaditaan jälleen uutta 10 vuoden tuomiota.

Selahattin Demirtaş, entinen oppositiopuolue HDP:n varapuheenjohtaja ja presidenttiehdokas on ollut pidätettynä yli neljä vuotta huolimatta siitä, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vaatinut Turkkia vapauttamaan hänet.

Demirtaş pidätettiin alun perin vuonna 2016 syytettynä ”terroristijärjestöön kuulumisesta”, mutta EIO pitää vangitsemista poliittisiin motiivein perustuvana. Oppositioedustajien sananvapauden ja toiminnan rajoittaminen ei uhkaa vain vangittujen ihmisoikeuksia, vaan koko oikeuslaitoksen ja demokraattisen järjestelmän riippumattomuutta – kehityskulku, jonka suhteen EU:n tulee nyt pysyä valppaana ja valmiina toimimaan oikeusvaltioperiaatteiden ja demokratian suojelemiseksi. Tähän yhteisten julkilausumien lisäksi EU:n ulkoministerien viime joulukuussa hyväksymä ihmisoikeuksien pakotejärjestelmä on yksi keino: sen puitteissa voidaan mahdollistaa pakotteiden asettamisen yksittäisille henkilöille ja tahoille, jotka ovat vastuussa vakavista ihmisoikeusloukkauksista ja -rikkomuksista. Pakotteet myös toimivat vahvana signaalina EU:n periksiantamattomuudesta oikeudenmukaisuuden kysymyksissä.


Täysistunto hyväksyi verovaliokunnan päätöslauselman veroparatiiseista

Joka sekunti hoitajan vuosipalkkaa vastaava summa menetetään veroparatiiseihin. Vuositasolla arvioituna menetetty summa on jopa 427 miljardia dollaria globaalisti. Euroopan parlamentti otti täysistunnossa tärkeän askeleen kohti veroparatiisien lopettamista hyväksymällä verovaliokunnan historian ensimmäisen päätöslauselman.

Päätöslauselmassa vaaditaan EU:n veroparatiisilistaukselta laajempaa läpinäkyvyyttä ja tiukempia kriteerejä. Vaadimme, että nämä pitää ottaa käyttöön tämän vuoden loppuun mennessä. Esimerkiksi nolla-prosentin yritysveron maat kuuluisivat listalle automaattisesti.

Parlamentin tämän viikkoinen ratkaisu oli merkittävä myös siksi, että siinä tunnustettiin veroparatiisitoimintaa tapahtuvan myös EU:n rajojen sisällä. Parlamentti vaatiikin, että EU:n pitää soveltaa samoja sääntöjä omiin jäsenmaihin kuin se vaatii noudatettavan EU:n ulkopuolisiin valtioihin.


Makrotalouden lainsäädäntökehyksestä ja eurooppalaisesta ohjausjaksosta

Sosialidemokraattien ryhmässä käytiin mielenkiintoinen keskustelu kahden mietinnön ympärillä, kun käsittelimme makrotaloudellisen lainsäädäntökehyksen tarkastelua koskevaa raporttia sekä raporttia eurooppalaisen ohjausjaksosta. Keskeistä mietinnöissä on Euroopan budjettisääntöjen uudistaminen, lähinnä velka- ja alijäämäsäännöt. Keskustelu on todella oikea-aikainen, sillä koronakriisillä on valtavat vaikutukset myös taloudellisesti koko EU:n laajuisesti.

Tällä hetkellä vallitsevan poikkeuksellisen taloudellisen tilanteen vuoksi näiden talousarviota koskevien sääntöjen soveltaminen on keskeytetty niin kutsutun pakolausekkeen avulla. Kysymys on, milloin tämä pakolauseke olisi poistettava käytöstä, ja jos on, minkä tyyppisiä uudistettuja sääntöjä olisi sovellettava.

Suomen kannalta terve ja kestävä finanssipolitiikka on ratkaisevan tärkeää talouden kasvun tukemiseksi. EU:lla ei ole varaa tehdä samoja virheitä kuin 10 vuotta sitten, kun finanssikriisiä seurasivat melko kovat säästötoimet. Samanaikaisesti on välttämätöntä, että kaikkien veronmaksajien rahoilla rahoitettujen EU:n tukiohjelmien konkreettinen kestävä vaikutus mitataan perusteellisesti.

Komission ehdotus vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen uudistamiseksi on tarkoitus antaa myöhemmin tänä vuonna. Tämä keskustelu on yksi keskeisistä keskusteluista tulevina kuukausina.


Etätyöt hämärtävät työn ja vapaa-ajan rajaa

Nykyajan teknologia mahdollistaa paljon. Tietotyöläisille se on avannut etätyömahdollisuudet, jotka ovat yleistyneet ja joiltain osin tulleet pakollisiksikin koronapandemian myötä. Parlamentti otti täysistunnossa kantaa etätöihin ja työntekijän oikeuteen olla tavoittamattomissa vapaa-ajallaan. Kannaksi äänestettiin, että tämän tulisi olla perusoikeus EU:ssa. Hyväksytyssä lakialoitteessa komissiota pyydetään esittämään uusi EU-laki, joka sallii työntekijän olla digitaalisesti tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Ehdotuksessa olisi myös vahvistettava etätyön vähimmäisvaatimukset ja selvennettävä työoloja, työaikaa ja lepoaikaa koskevat ehdot.

Samanlainen laki on jo esimerkiksi Ranskassa, jossa työntekijää ei voida vaatia vastaamaan sähköpostiin työpäivän jälkeen. Töitä saa jatkossakin tehdä vapaa-ajalla. Sitä parlamentti ei ole kieltämässä.

Etätyöskentely on ollut suureksi avuksi työllisyyden ja liiketoiminnan turvaamisessa koronakriisin aikana. Pitkät työpäivät ja lisääntyneet vaatimukset aiheuttavat kuitenkin myös työuupumusta sekä muita psyykkisiä ja fyysisiä terveysongelmia. Näistä voi tulla tulevaisuudessa kalliit kustannukset inhimillisesti ja taloudellisesti. Asiaan on syytä vaikuttaa.

Parlamentin kannanotto on periaatteellisesti tärkeä turvaamaan työntekijöiden oikeuksia. Työmarkkinaosapuolilla on nyt peräti kolme vuotta aikaa hakea asiasta yhteistä näkemystä, Tämä aikavaatimus tuli tällä kertaa oikeistolta, koska työnantajapuoli vastusti ankarasti oikeutta kieltäytyä yhteydenpidosta vapaa-ajalla.


Skotlanti ja Wales takaisin Erasmus+-ohjelmaan?

Brexit tuli voimaan vuoden 2021 alussa. Erosopimusta viilattiin viime hetkeen asti. Yksi harmillinen seuraus erosta oli, että Britannia ei ole enää mukana Erasmus+ -opiskelijavaihto-ohjelmassa. Erasmus+ -ohjelma on mahdollistanut monen nuoren vaihto-opiskelun ja harjoittelun Euroopan eri maissa. Se on ollut tärkeä työkalu kulttuurisen vuoropuhelun, nuoren ikäpolven kansainvälistymisen ja yhteisymmärryksen lisäämiseksi.

Skotlannin ja Walesin hallitukset olisivat toivoneet, että ne jäisivät Erasmus+ -ohjelmaan. Tällä viikolla allekirjoitin kirjeen, jolla pyydetään komissiota tarkastelemaan mahdollisuuksia, joilla Skotlanti ja Wales voitaisiin ottaa takaisin Erasmus+-ohjelmaan. On tärkeää, ettei matka Englannin kanaalin yli pääse kasvamaan liian pitkäksi, ja kun tiedossa on, että näillä alueilla on halua osallistua ohjelmaan, on siihen mielestäni EU:n puolelta annettava mahdollisuus.


Ensi viikko

Ensi viikon torstai on erityisen tärkeä päivä, sillä silloin järjestämme ajatushautomo CEPS:n rahanpesun vastaisen politiikan raportin julkaisutilaisuuden. Olen puheenjohtanut CEPS:n asiantuntijatyöryhmää, joka on valmistellut raporttia evästääkseen komissiota tulevassa lainsäädäntötyössä. Rahanpesun vastainen lainsäädäntö ei ole toistaiseksi tehonnut tarvittavalla vaikuttavuudella, joten tarve uusille politiikkatoimenpide-ehdotuksille on kasvanut akuutiksi. Raporttimme antaa suosituksia niin julkiselle vallalle kuin yksityiselle sektorillekin.

Tiistaina alkavat kolmikantaneuvottelut julkisen sektorin lainajärjestelystä. Olen mukana neuvottelemassa kokonaisuudesta S&D-ryhmäni edustajana, eli ns. varjoraportöörinä. Tarkoituksena on, että julkisen sektorin lainajärjestely muodostaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannen pilarin. Kyseessä on keino varmistaa, etteivät ilmastonmuutoksen vastaiset toimet koidu liialti heikommassa asemassa olevien kohdalle. Järjestelyn avulla tuetaan julkisia investointeja edullisin lainaehdoin. Nämä investoinnit hyödyttävät alueita, joihin ilmastosiirtymän vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, sellaisina kuin ne on yksilöity oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa varten laadituissa alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa.

Lisäksi normaali valiokuntatyö jatkuu ja tiedossa on myös usea kiinnostava tilaisuus rahanpesun ja veronkierron ympärillä.

Pysytään kuulolla,
Eero

Scroll to Top