Kesä on auttamatta ohitse, niin myös lomat. Parlamentti aloitti tällä viikolla täysillä ja useimmat valiokunnat pitivät omia kokouksiaan. Syksyyn tulee raskas lainsäädäntösavotta ja se tulee vaikuttamaan myös omaan työhöni.
Mukava nähdä omia kollegoja myös täällä Brysselissä. Kaikki puhkuvat intoa ja tarmoa kesätauon jälkeen.
Tässä kirjeessä:
– EU:n omat varat
– Syksyn parlamenttityö käynnistyi myös talous- ja raha-asioiden valiokunnassa
– Afganistanin tilanne on kysymys myös EU:lle sen ulkopoliittisesta toimijuudesta
– Tulliliiton uudistaminen EU:n ja Turkin suhteiden ytimessä
– Toimistollani aloitti uusi harjoittelija
– Syyskauden avauswebinaari 5.9. klo 13
– Ensi viikko
EU:n omat varat
Kuten parlamentin muutkin valiokunnat, myös budjettivaliokunta palasi tällä viikolla kesätauolta. Syyskausi alkoi mielenkiintoisella keskustelulla budjettikomissaari Johannes Hahnin kanssa. Komissaari Hahn oli kuultavana komission odotetuista esityksistä EU:n uusiksi tulonlähteiksi, joiden avulla on tarkoitus kattaa elpymisvälineeseen liittyvä lainanotto.
Komission oli määrä esittää kesäkuuhun mennessä kolmea uutta EU:n omaa varaa viime vuoden budjettisovun mukaisesti: digiveroa, hiilitullia sekä uudistettuun päästökauppamekanismiin perustuvaa tulonlähdettä. Aikataulusta poiketen komissio on kuitenkin päättänyt lykätä esityksensä julkistamista myöhemmälle syksyyn. Ymmärrän lykkäyksen perusteet.
Komissaari Hahnin perustelujen mukaan lykkäyspäätöksen taustalla ovat OECD:n käynnissä olevat neuvottelut kansainvälisen verouudistuksen toteuttamiseksi, joista useamman viivästymisen jälkeen odotetaan lopullista päätöstä lokakuussa. Neuvottelutaktisesti lykkäys oli varmasti järkevää, mutta samalla komissio tuli sivuuttaneeksi EU:n neuvoston, parlamentin ja komission toimielinvälisen sopimuksen, jossa esitysten aikataulusta sovittiin. Tämä on närkästyttänyt useamman meppikollegani, jotka antoivat kritiikin kuulua.
Hahnille esitettiin myös useampi kysymys komission Fit for 55 -paketin yhteydessä esittämästä uudesta reilun 72 miljardin euron sosiaalisesta ilmastorahastosta. Uutta rahastoa on tarkoitus rahoittaa osin päästökauppatuloilla. Samasta potista pitäisi myös ottaa varat elpymisvälineen lainaeurojen maksuun. Näen tässä ison riskin, että uusia omia varoja luodaan EU-budjetin kasvattamista varten eikä sovitun mukaisesti elpymisvälineen lainojen maksua varten.
Lainojen takaisinmaksu on tarkoitus aloittaa vuonna 2028. Vuosittainen summa tulee olemaan keskimäärin noin 15 miljardia euroa, aina vuoteen 2058 asti. Uusien niin kutsuttujen omien varojen käyttöönotto todennäköisesti pienentäisi jäsenmaiden BKTL-perusteisia maksuosuuksia niin elpymiskokonaisuuden kuin myös EU-budjetin osalta. Ilman uusia tulonlähteitä elpymisvälineen takaisinmaksu vaatisi korotettuja jäsenmaksuja tai tulevien EU-budjettien leikkaamista.
Keskustelua herätti myös uusien varojen oikeudenmukainen ja tasainen jakautuminen jäsenmaiden kesken. Kysymyshän on lopulta uudesta tavasta kerätä veroja tai maksuja EU:n budjettiin. Komissaari Hahn korosti valiokunnalle, että komissio tiedostaa sen, että eri esityksillä on erilaisia vaikutuksia jäsenmaihin ja vakuutti, että komissio esittää tasapainoista kokonaisuutta. Esimerkiksi lento- ja meriliikenteen sisällyttäminen uuteen päästökauppaan saattaisi Suomen kaukaisen sijainnin takia tietää suhteetonta maksutaakkaa. On ehdottoman tärkeää, että oikeudenmukaisuus toteutuu uusia tulonlähteitä kehitettäessä, tarvittaessa erilaisten kompensaatiomekanismien kautta.
Syksyn parlamenttityö käynnistyi myös talous- ja raha-asioiden valiokunnassa
Keskiviikkona keskustelimme Kreikan valtiovarainministeri Christos Staikourasin sekä Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomission puheenjohtaja Gary Genslerin kanssa. Keskustellessani Kreikan ministerin kanssa pidin myönteisenä Kreikan hiljattain saavuttamaa taloudellista kehitystä, mutta ilmaisin samalla huoleni maan erittäin korkeasta velkatasosta ja korostin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja verotuksen porsaanreikien tukkimisen merkitystä. Ministerin melko optimistisesta sävystä huolimatta on mielestäni tärkeää olla valppaana tulevina kuukausina, myös talvella odotettavissa olevan vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamista koskevien keskustelujen aikana.
Keskustelu Genslerin kanssa liittyi olennaisesti neuvottelemaani kryptovaluuttojen sääntelykokonaisuus MiCA:an (Markets in Crypto-Assets). Hän on ollut kriittinen kryptovaluuttoja kohtaan siitä alkaen, kun hän aloitti pestissään. Omasta mielestäni kryptovaluuttojen louhinnan jatkuminen on vastuutonta, erityisesti siksi, että niiden ympäristökuormitus on niin suuri, että se kumoaa esimerkiksi sähköautojen käytöstä saatavat ilmastohyödyt kokonaan. Gensler myönsi, että tämä on suuri haaste, ja korosti, että kryptovarojen ilmastoriskien voimakkaampi esilletuonti on olennaista. Tulevina viikkoina ja kuukausina tämä on ehdottomasti asia, johon MiCA -neuvotteluissa palataan.
Tiistaina osallistuin keskusteluun komission äskettäin julkaisemasta rahanpesun torjunnan lakipaketista. Suhtaudun myönteisesti pakettiin tärkeänä ensimmäisenä askeleena. Yksi paketin kiinnostavimmista esityksistä on uusi rahanpesun torjunnan virasto. Olemme vaatineet tätä jo pitkään, ja on myönteistä, että komissio on nyt tehnyt ehdotuksen. Jotta virasto toimisi tehokkaasti, on sille osoitettava selkeä toimeksianto, resurssit ja tehokas päätöksentekoprosessi. Pidän hyvänä myös paketissa esitettyä 10 000 euron käteismaksurajoitusta. Olen varma, että tästä tulee mielenkiintoinen aihe syksyn jatkokeskusteluihin, sillä käteismaksut ovat edelleen tärkeitä useissa jäsenmaissa. Samalla uskon, että torjumalla massiivisia anonyymeja käteismaksuja, voimme torjua rahanpesua. Parlamentti alkaa työskennellä tämän tärkeän paketin parissa tulevina viikkoina, ja pidän teidät ajan tasalla siitä, miten kokonaisuus kehittyy.
Keskustelimme keskiviikkona komission varapuheenjohtaja Dombrovskisin ja komissaari Gentilonin kanssa jäsenmaiden elvytyssuunnitelmien tilanteesta. Komission mukaan suurin osa jäsenmaista on ollut oikeilla jäljillä, ensimmäiset ennakkomaksut maksetaan, ja komissio keskittyy nyt suunnitelmien oikeaan täytäntöönpanoon. Suurin osa kysymyksistä koski selityksiä kansallisten elvytyssuunnitelmien viivästymisistä, omien varojen kyvystä maksaa takaisinperintä sekä tilannetta Unkarissa ja Puolassa. Komissio oli myös hyvin selkeä siitä, että Puolan ja Unkarin suunnitelmia, jotka liittyvät korruption ehkäisyyn, vastuuvelvollisuuteen ja ennustettavuuteen, on vahvistettava, mikä oli hyvä kuulla.
Afganistanin tilanne on kysymys myös EU:lle sen ulkopoliittisesta toimijuudesta
Yhdysvaltojen Afganistan-kausi alkoi vuonna 2001 koko maailmaa järkyttäneen New Yorkin terrori-iskun jälkeen. YK:n turvallisuusneuvoston myöhemmällä valtuutuksella perustettiin ISAF-joukot ja myöhemmin Nato otti operaation johtoonsa.
Afganistanin kansan kohtalo on surullinen. Viimeiset 40 vuotta maassa on sodittu ilman taukoja. Lähes kaksi miljoonaa siviiliä on saanut surmansa ja miljoonia on maanpaossa. Vieraillessani Afganistanissa eduskunnan puhemiehenä 2012 keväällä, näin kehitysyhteistyön avulla saavutetut muutokset naisten ja tyttöjen asemassa. Sisäisesti maa oli kuitenkin edelleen levoton ja järjestystä piti yllä lähinnä länsimaiden sotavoima. Tuon voiman poistuessa Afganistanin hallinnon sortuminen oli ilmeistä.
Yhdysvaltain yleinen mielipide kääntyi hiljalleen sotaa vastaan. Vuonna 2020 presidentti Trump tekikin liittolaisia sekä Afganistanin hallitusta kuulematta sopimuksen Talibanin kanssa amerikkalaisten vetäytymisestä. Lopullisen vetäytymisen ajankohdan linjasi presidentti Biden, joka on nyt joutunut sekä kotimaassaan että globaalisti kritiikin kohteeksi. EU ei ollut niissä pöydissä paikalla, joissa Afganistanin vetäytymisestä ja vetäytymisen aikataulusta päätettiin. Yhdysvallat teki ratkaisunsa omin päin.
Kritiikkiä on kuitenkin esitetty myös EU:ta kohtaan: moni toivoi ja toivoo Euroopan unionin suurempaa läsnäoloa ja vaikutusta Afganistanissa. Niin presidentti Niinistö kuin EU:n presidentti, Belgian entinen pääministeri Charles Michel ja EU-parlamentin italialainen puhemies David Sassoli ovat vastanneet arvosteluihin mediassa. Niinistön puhe suurlähettiläspäivillä korosti, että voidakseen toimia omaehtoisesti, Eurooppa tarvitsee omaa voimaa. Voima taas edellyttää yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä, sitoutumista yhteisesti valittuun linjaan ja toimeenpanokykyä.
Michelin mukaan EU:n tulee Afganistanin kokemuksen valossa tavoitella vahvempaa päätöksenteon autonomiaa ja suurempaa toimintakapasiteettia maailmassa. Euroopan vaikutusvalta tulee olemaan suurin haasteemme tulevina vuosina, josta Afganistan on yksi esimerkki. EU-parlamentin puhemies Sassoli taas kaipasi kulkemista kohti todellista EU-maiden yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, jota ilman eurooppalaiset jäävät riippuvaiseksi muiden suurten valtojen hyväntahtoisuudesta ja altistuvat näin harvainvaltaisten maiden uhkille.
Unionissa tarvitaan nyt kriittinen keskustelu omasta toimintakyvystä ja eurooppalaisen äänen kuulumisesta maailmalla. Ulkopolitiikan alueella päätöksentekoa on virtaviivaistettava ja siirryttävä määräenemmistöiseen päätöksentekoon. EU:n omien kriisinhallintajoukkojen käyttömahdollisuuksia on parannettava ja rohkeutta joukkojen sijoittamiseen löydyttävä. Afganistanin tilanne osoittaa jälleen, että ylivoimaisenkin sotilaallisen voiman käytöllä on rajansa. Demokratia vientituotteena tarvitsee vakauttavia materiaalisia voimia taakseen, mutta keskiöön tulee nostaa ääri-ideologialta voimaa vievä kansan hyvinvoinnin kasvattaminen – ei ylhäältäpäin asetettu järjestys.
Tulliliiton uudistaminen EU:n ja Turkin suhteiden ytimessä
EU:n ja Turkin suhteet ovat käyneet vuosien läpi monia vaiheita päätyen tienristeykseen. Parlamentti on vaatinut komissiota jäädyttämään jäsenyysneuvottelut, ellei Turkki ole valmis konkreettisiin uudistuksiin demokratian saralla. Jäsenyyden sijaan agendalle on nyt nostettu osapuolten välinen tulliliitto ja sen uudistaminen, jota Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta käsitteli keskiviikkona kuulemisessaan. Tilaisuuden vieraspuhujana oli Erdal Yalcin, professori Konstanzin yliopistosta.
EU:n ja Turkin välisen tulliliiton uudistaminen kirjattiin jo vuonna 2015 osapuolten väliseen puitesopimukseen. Tulliliitto velvoittaa Turkkia seuraamaan EU:n tullitariffeja, harmonisoimaan kansallista lainsäädäntöä EU:n vastaavaksi sekä mukauttamaan EU-sääntöjä kansalliseen kilpailu- ja markkinasääntelyyn. Tulliliitto ei ole kuitenkaan puhtaasti taloudellinen sopimus, vaan sen on tarkoitus luoda yhteistyölle poliittiset raamit ja alustaa polkua Turkin mahdolliselle EU-jäsenyydelle. Tulliliitolla pyritään siis kannustamaan Turkkia hyvän hallinon periaatteiden mukaisiin käytänteisiin ja sitä kautta demokratian vahvistumiseen.
EU:n näkökulmasta tulliliiton uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden tukea Turkin talouskehitystä sekä edistää poliittisia reformeja. Toisin sanoen, se on voimakas poliittinen kannustin. Tästä osoituksena on Yalcinin mukaan vuosien 2002 ja 2006 kauppatilastot, jotka osoittavat yhteyden Turkin aktiivisen uudistusvauhdin sekä Turkin ja EU:n kauppavaihdon kasvussa. Tulliliitto tarjoaa kehykset taloussuhteiden kehittämiselle, mutta edellyttää kuitenkin rakenteellista ja poliittista vakautta Turkilta. Kasvua ei siis synny, ellei pohjalla ole demokratiaa. Jos tulliliitto taas jäädytettäisiin, voisivat sen aiheuttamat taloudelliset haasteet nekin pakottaa Turkin uudistustoimiin, mutta motivaatio siihen olisi pienempi.
Kysymys kuitenkin kuuluu, onko Turkki valmis niin laajamittaisiin uudistuksiin, joita tulliliitto vaatisi? Yalcinin mukaan todennäköisempää ja realistisempaa olisikin solmia EU:n ja Turkin välille laajennettu vapaakauppasopimus, joka ei toisi yhtä suuria taloudellisia ja poliittisia hyötyjä, mutta olisi kevyemmin toteuttavissa. Näin ovi Turkin ja EU:n lähentymiselle jäisi silti auki. Toisaalta, demokratian arvot ja ihmisoikeudet ovat ehdottoman tärkeitä eikä tavoitetason madaltaminen EU:n puolelta olisi hyvä signaali Turkille. Suomessa on tarve käydä oma keskustelunsa siitä, mitä linjaa Suomi Turkin kohdalla vetää.
Toimistollani aloitti uusi harjoittelija
Parlamentin syyskauden alku tietää myös uusia alkuja monelle harjoittelijalle. Toimistollani aloitti harjoittelijan työssä Ellen Petersén, jonka vastuulle kuuluu toimistoni yleishallintoa ja budjettivaliokunnan työssä avustamista. Harjoittelut ovat hieno ja tärkeä käytäntö, joilla nuoret pääsevät tutustumaan työelämään.
“Harjoittelu Eero Heinäluoman kabinetissa on erityisen hieno mahdollisuus päästä syventämään osaamista eurooppalaisesta vaikuttamisesta ja soveltamaan jo karttunutta kokemusta. Odotan innolla osallistumista tiimin työhön”, Petersén kertoo odotuksistaan harjoittelun suhteen.
Tervetuloa tiimiin, Ellen!
Syyskauden avauswebinaari 5.9. klo 13
Tervetuloa sunnuntaina 5.9. klo 13 alkaen seuraamaan syyskauden avausta webinaarin muodossa!
Euroopan uudistamiseen kansalaislähtöisesti tähtäävä EU:n tulevaisuuskonferenssi on käynnistynyt. Tulevaisuuskonferenssin ideana on kuulla EU:n kansalaisia, kansalaisjärjestöjä ja kaikkia kiinnostuneita siitä, millaiseksi unionin tulevaisuus pitäisi rakentaa. Konferenssin täysistuntojen kokoonpanoon kuuluu kansalaisten ja poliitikoiden edustajia. Suomea konferenssin täysistunnossa edustaa kansalaisten lisäksi neljän kansanedustajan valtuuskunta, jonka puheenjohtajana toimii SDP:n helsinkiläinen kansanedustaja Eve Heinäluoma. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen taas vastaa Suomen hallituksen kantojen valmistelusta. Kansanedustaja Kimmo Kiljunen vetää eduskunnan EU-valiokunnan sd-ryhmää. Hänellä on kokemus EU-sopimusten laajasta uudistustyöstä 20 vuotta sitten.
Tervetuloa kuulemaan, miltä tulevaisuuden EU näyttää Suomen näkökulmasta.
https://www.facebook.com/events/1452505965125888
Ensi viikko
Ensi viikolla on parlamentin kalenterikierron mukaisesti ryhmäkokousviikko, jolloin poliittiset ryhmät valmistautuvat tulevan täysistuntoviikon päätöksentekoon. Sosialidemokraattien ryhmä onkin useaan otteeseen koolla ja linjaamme ryhmän kannan täysistunnon asialistan kysymyksiin. Syksyn ensimmäinen täysistunto alkaa 13.9. Strasbourgissa. Täytyy toivoa, että Euroopan koronatilanne sallisi täysistuntojen pitämisen fyysisen läsnäolon kera.
Muutoin viikon ohjelmaan kuuluu kiinnostavia tapaamisia esimerkiksi aktuaariasioihin, finanssipalveluihin ja ulkopolitiikkaan liittyen. Ryhmäkokousviikon rutiineihin kuuluu myös tapaaminen kaikkien niiden suomalaisten kanssa, jotka työskentelevät sosialidemokraattisen ryhmän hyväksi Euroopan parlamentissa. Meitä onkin ihan hyvän kokoinen porukka.
Nähdään siis ylihuomenna sunnuntaina 5.9. webinaarin merkeissä ja pysytään kuulolla.
Eero
