European parliament

Viikon kuulumiset 37/2021

Euroopan parlamentti kokoontui viikolla täysistuntoon Strasbourgiin. Syyskauden avaus sujui varsin hyvähenkisesti. Tärkeitä keskusteluja, ryhmäkokousten välillä kiivastakin sananvaihtoa ja pitkä lista äänestyksiä takana.

Parlamentti normalisoi asteittain työtapojaan. Nyt on alustavasti päätetty, että syksyn aikana palataan fyysisen läsnäolon täysistuntoihin ja etäosallistumismahdollisuus valtaosin poistuu. Samoin parlamenttirakennuksiin pääsyä asteittain helpotetaan. Valiokuntatyössä mitä ilmeisemmin osittain jatketaan myös etäosallistumisen mahdollisuuksia mm. asiantuntijoitten kuulemiseksi.

Tässä kirjeessä:
– EU:n tila -puhe
– Parlamentti vaatii alustatyöntekijöiden aseman parantamista
– EU-parlamentin Venäjä-strategia pettymys
– Puolan oikeusvaltiotilanne
– Muita täysistuntoviikon päätöksiä
– EU:n taloussäännöt ja yritysten kestävä raportointi
– Viikonloppu ja ensi viikko


EU:n tila -puhe

Viikon odotettu pääasia oli jälkeen syksyn alkuun vuosittain kuuluva komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin Unionin tilaa käsittelevä puhe. Tunnin esitys sai kohtuullisen hyvän vastaanoton parlamentissa, vaikkei se pitänytkään sisällään erityisen suuria uudistushankkeita tai uutisia.

Suomalaisten kannalta merkittävää oli, että von der Leyen liputti selvästi eurooppalaisen puolustusyhteistyön puolesta. Komission puheenjohtajan sanavarastossa puhutaan nyt puolustusunionista, mikä kuvastaa halua kulkea pidemmälle myös puolustusyhteistyössä. Suomalaisilla on tässä yhteistyössä lähinnä voitettavaa, joten puheenjohtajan aloitteeseen kannattaa tarttua.

Suomen kannalta erityistä merkitystä omaa toinenkin von der Leyenin avaus: eurooppalaisen sirutuotannon käynnistäminen. Puolijohdeteollisuudessa Eurooppa on jäänyt täysin riippuvaiseksi aasialaisesta tuotannosta. Sirupula näkyy nyt monella alalla tuotantokapeikkojen syntymisenä ja toimitusten lykkäämisessä. Omaa eurooppalaista tuotantoa siis tarvitaan ja Suomen kannattaa tästä hankkeesta ottaa kaikki irti myös kotimaamme työllisyyden kannalta.

Muutoin taloudesta puheessa oli varsin vähän. EU:n taloussääntöjä koskevan keskustelun avaaminen odottaa nyt Saksan vaalitulosta ja Saksan uuden hallituksen syntymistä.

Oikeusvaltioperiaatten käytännön toteutuksesta puhe ei sisältänyt mitään uutta. Komissio kipuilee nyt Unkarin ja Puolan kanssa, kun rohkeus ei ainakaan toistaiseksi ei ole riittänyt näiden maiden oikeusvaltiokehityksen todelliseen haastamiseen. Samaan aikaan parlamentin puolella kasvaa ärtymys ja halu haastaa komissio oikeuteen valvontavelvoitteen laiminlyömisestä, jos Unkarin ja Puolan osalta ei tapahdu mitään.

Pettymyksiin kuului sekin, että sosiaalisen Euroopan rakentamisessa ei ollut uusia avauksia. Von der Leyen tyytyi toteamaan Euroopan sosiaalisen peruskirjan tärkeyden ja vanhojen sitoumusten voimassaolon yleisellä tasolla.

Vuodesta 2022 tulee EU:n nuorisovuosi ja se ilahduttaa kaikkia nuoria ja nuorisomielisiä. Valmisteluaika jää kyllä lyhyeksi, kun vertaa sitä edelliseen muistissani olevaan nuorisovuoteen, joka oli YK:n nuorisovuosi 1985. Suomalaisilla nuorisojärjestöille tässä on profiilinnoston paikka.


Parlamentti vaatii alustatyöntekijöiden aseman parantamista

Hyväksyimme täysistunnossa mietinnön koskien alustatyöntekijöiden asemaa. Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti antaa lähtökohdan kaivatulle komission lakiesitykselle digitaalisten alustojen kautta työllistyvien henkilöiden aseman parantamiseksi. Vaikka alustavälitteinen työ on digitalisaation myötä lisääntynyt huomattavasti, ei nykyistä eurooppalaista säädöskehystä ole päivitetty vastaamaan työelämän uusiin tarpeisiin.

Julkisuudessa puhutuimpien esimerkkien – kuten ruokalähettien ja taksipalvelujen – lisäksi alustatalouden epävarmat työolot koskettavat myös monia muita ammattiryhmiä. Siitä huolimatta, että työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, jäävät he vailla työlainsäädännön takaamaa turvaa. Näin työnantajavelvoitteiden kiertäminen näkyy muun muassa työsuhdeturvan, sosiaaliturvan, työsuojelun sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen puuttumisena. Eurooppalaisilla sisämarkkinoilla työntekijöiden oikeuksien polkeminen vääristää myös kilpailua.

Lainsäädännön puutteellisuuden vuoksi lukuisissa jäsenvaltioissa on turvauduttu tuomioistuinten lausuntoihin työsuhteen tunnustamiseksi. Esimerkiksi Alankomaissa Amsterdamin tuomioistuin linjasi Uber-kuljettajien olevan työntekijöitä eikä itsenäisiä toimijoita. Näin ollen kuljettajat kuuluvat taksiautoilijoiden työehtosopimuksen piiriin ja ovat oikeutettuja heidän kanssaan samoihin etuuksiin.

Nyt hyväksytyssä mietinnössä esitetään, että alustatyöntekijöillä tulisi lähtökohtaisesti olla samat oikeudet kuin muillakin työntekijöillä. Digitaalisten alustojen ollessa eri mieltä, tulisi heidän todistaa, ettei kyseessä ole työsuhde, vaan aidosti itsenäinen ammatinharjoittaja. Työllisyydestä ja sosiaalisista oikeuksista vastaava komissaari Schmit vakuutti täysistunnossa komission julkistavan alustatalouden epäkohtiin puuttuvan lakiesityksen ennen vuodenvaihdetta. Olen tyytyväinen, että oikeudenmukaiset työelämän pelisäännöt ovat korkealla EU:n agendalla.


EU-parlamentin Venäjä-strategia pettymys

Euroopan parlamentin Venäjä-strategia on iso pettymys. Liettuan entisen pääministerin, konservatiivipoliitikko Andrius Kubiliuksen johdolla valmisteltu kannanotto menee esityksissään pahasti äärimmäisyyskantoihin eikä tarjoa uusia käyttökelpoisia aineksia EU-Venäjä-kanssakäymiseen. Ehdotukset ovat kovin kaukana EU-neuvoston ulkopolitiikan kestävistä kannoista ja Suomen ulkopolitiikan linjoista.

Kubiliuksen keskeinen ehdotus on, että EU:n Venäjä-yhteistyö tehtäisiin ehdolliseksi ja kohdistettaisiin kansalaisyhteiskuntaan ikään kuin ohittaen Venäjän hallinto. Voi kysyä, kuinka realistista ja toimivaa on rakentaa ulkopolitiikkaa ja ylipäänsä kanssakäymistä tällaisten hallitusvaihdokseen tähtäävien tavoitteiden pohjalta.

Edelleen Kubilius esittää, että EU:n keinovalikoimaan otettaisiin Venäjän sulkeminen kansainvälisen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle. Kansainvälisten maksujen estäminen tarkoittaisi käytännössä kaikenlaisen kaupankäynnin merkittävää vaikuttamista tai lopettamista.

Venäjä-strategian esityksiin kuuluu myös uhkaus lopettaa kaasun ja öljyn tuonti Venäjältä. Tällä kannanotolla EU tekisi juuri sen, mitä EU on varoittanut Venäjää tekemästä, eli öljyn ja kaasun käyttämistä poliittisena aseena. Kubiliuksen esityksiin kuuluu myös, ettei Nordstream-kaasuputkea oteta käyttöön, vaan yli 10 miljardin euron investointi jätettäisiin ruostumaan Itämeren pohjaan. Keski-Euroopan energiahuollolle ja kivihiilestä irrottautumiselle tällaiset linjaukset ovat aikamoinen myrkkykeitos.

Strategiaehdotuksen uutena asiana on rauhanomaisen ydinenergiayhteistyön ja Venäjältä tulevan sähköntuonnin kyseenalaistaminen. Suomen kannalta kyseiset linjaukset ovat erityisen onnettomia, sillä ennen uusien voimaloiden valmistumista parhaimmillaan kymmenesosa sähkönkulutuksestamme on perustunut sähkön tuontiin Venäjältä.

Kubiliuksen Venäjä-strategiaan on liitetty myös lupauksia sotilasmateriaalin toimittamisesta EU:n itäisen kumppanuuden maille ja ehdotukset turvallisuussopimusten tekemisestä mm. Ukrainan, Moldovan ja Georgian kanssa. Näiden ehdotusten toteuttaminen muuttaisi olennaisesti EU:n roolia kansainvälisessä yhteistyössä ja EU:n ulkopolitiikan luonnetta.

Venäjän toimien ankaraakin kritiikkiä tarvitaan, mutta samalla on vältettävä ajautuminen uuden kylmän sodan maailmaan. Omassa sosialidemokraattisessa ryhmässämme kritiikki parlamentin oikeiston Venäjä-linjauksille kasvaa. Kaikki pohjoismaiden sosialidemokraatit pidättäytyvät äänestyksestä ja mm. saksalaiset äänestivät vastaan tai pidättäytyivät äänestyksestä.

EU-neuvostolta odotetaan nyt omia ratkaisuja Venäjä-strategiaan, jotta EU voi toimia uskottavana kansainvälisenä toimijana Euroopassa ja maailmassa. EU:n omien arvojen puolustamista tarvitaan, mutta tämän tulee tapahtua dialogissa naapureidemme kanssa.


Puolan oikeusvaltiotilanne

Euroopan parlamentille oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen on arvo, josta se ei ole valmis joustamaan. Täysistunto käsittelikin tällä kertaa päätöslauselmaa tiedotusvälineiden vapaudesta ja oikeusvaltion heikkenemisestä Puolassa, joilla pyritään vähentämään monimuotoisuutta ja kriittisiä äänenpainoja mediassa. Puolan parlamentin alahuoneen hyväksymä niin kutsuttu Lex TVN -lakiesitys on parlamentin mielestä räikeä yritys kriittisten äänien vaimentamiseksi ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden kaventamiseksi – ollen samalla EU:n perusoikeuksia ja -sopimuksia sekä ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta vastaan.

Hallitsevan Laki ja oikeus -puolueen lakiesitys muuttaisi sääntöä yleisradioyhtiöiden omistussuhteesta niin, että valtiolla tulisi olla aina osake-enemmistö. Uudistus tarkoittaa opposition mielestä valtion kontrollin lisäämistä. Äänin 502 puolesta, 149 vastaan ja 36 tyhjää hyväksytyssä julkilausumassa parlamentti myös toistaa vaatimuksensa komissiolle rikkomusmenettelyiden käynnistämiseksi. Menettelyt liittyvät laitonta perustuslakituomioistuinta ja sen laitonta kokoonpanoa, korkeimman oikeuden erityisvalvontajaostoa ja kansallista tuomarineuvostoa koskevaan lainsäädäntöön.


Muita täysistuntoviikon päätöksiä

EU-parlamentin täysistunnot ovat tunnettuja siitä, että äänestyksiä on lukuisia. Tällä viikolla myös Afganistan-kannanotto, uusi EU-Kiina-strategia ja EU:n terveysunioni herättivät laajaa mielenkiintoa.

Itse pidin hyvänä, että hyväksyimme täysistunnossa neuvottelemani Brexit-mukautumisvarauksen. Sillä tuetaan niitä EU-jäsenmaita, joihin Britannian EU-erolla on ollut merkittäviä vaikutuksia. Kyseessä on viiden miljardin euron rahasto, jonka jakoesityksen neuvotteluista vastasin oman ryhmämme osalta.

Lisäksi täysistunto hyväksyi verotietojen vaihtamista koskevan raportin, jonka avulla EU puuttuu aiempaa tehokkaammin veronkiertoon ja verovälttelyyn.


EU:n taloussäännöt ja yritysten kestävä raportointi

Kaikkien katseiden kohdistuttua tällä viikolla Ursula von der Leyenin puheeseen, on kiinnostavaa, miten vähän puheessa sanottiin EU:n taloussäännösten uudistuksista. Von der Leyen sanoi puheessaan, että EU:n on pohdittava, miten koronakriisi on vaikuttanut talouteen, mukaan lukien velkaantumiseen ja eri alojen eri tavoin ottamiin iskuihin. Tätä varten komissio käynnistää keskustelun talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelusta tulevina viikkoina. Tavoitteena on päästä yksimielisyyteen tulevaisuudesta hyvissä ajoin ennen vuotta 2023.

Todennäköisesti tärkein syy siihen, miksi hän pysyi melko epämääräisenä ja lyhyenä tästä keskeisestä aiheesta, ovat tulevat Saksan vaalit. Aiemmin tällä viikolla keskustelimme aiheesta komissaari Gentilonin kanssa. Italialainen komission jäsen, joka on poliittisesti vastuussa uudistuksesta, oli linjoissaan melko selkeä: emme voi jatkaa nykyisten taloussääntöjen kanssa, koska ne eivät enää vastaa sitä taloudellista todellisuutta, jossa olemme. Niiden noudattaminen ei ole taloudellisesti järkevää, ja aiheuttaisi myös mainehaittaa EU:lle. Hänen mielestään kysymys on enemmän siitä, mitä nykyisiin sääntöihin on muutettava. Hän korosti, että EU:n on pidettävä huoli pehmeästä laskusta, kun valtavasta elvyttävästä julkisesta tuesta ennen pitkää luovutaan. Hänen mielestään EU:n on tuettava kasvua tulevina vuosina talouden elvyttämiseksi, etenkin kun otetaan huomioon merkittävä investointihaaste vihreän sopimuksen rahoittamiseen. On selvää, että tämä aihe herättää melko kiivaita keskusteluja tulevina kuukausina, varsinkin Euroopan eri maiden ja pääkaupunkien varsin erilaiset näkemykset huomioiden.

Kestävyys kaikissa muodoissaan oli toinen keskeinen viesti von der Leyenin puheessa. Tältä osin kävimme mielenkiintoisen sisäisen keskustelun ehdotuksesta delegoiduksi säädökseksi EU:n taksonomialainsäädännön täytäntöönpanemiseksi. Tämä delegoitu säädös sisältää teknisiä seulontakriteereitä taloudelliselle toiminnalle, joka voi merkittävästi edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä tai siihen sopeutumista ja samalla välttää merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Tämä on tärkeää myös suomalaiselle metsäteollisuudelle, ja olen useissa yhteyksissä nostanut ja tulen jatkossakin esille Suomen metsäalan erityispiirteitä tässä keskustelussa.

Osallistuin myös mielenkiintoiseen konferenssiin, joka koski yritysten kestävää raportointia ja EU:n taksonomiaa. Tavoitteena oli hahmotella uuden yritysten kestävän raportoinnin direktiivin (CSDR) ja luokittelusääntöjen vaikutuksia sijoittajiin ja yrityksiin. Komission pääjohtaja Berrigan korosti EU:n luokittelusääntöjen tärkeyttä, mutta korosti, että työ on kesken. EU:n olisi myös tarkasteltava edelleen sosiaalisia ja hallinnollisia elementtejä. Siksi CSDR on tärkeä työkalu. Siinä suunnitellaan EU:n kestävän kehityksen raportointistandardien käyttöönottoa. Siten se auttaa toimittamaan oikeat tiedot kaikille toimijoille, jotta lopullinen sijoittaja voi tehdä oikeita päätöksiä.

CSDR-ehdotuksessa, josta neuvotellaan parhaillaan, ehdotetaan tärkeitä muutoksia: yritysten määrä, joiden on julkaistava kestävyysraportteja, laajenee, ja erityinen järjestelmä koskee pörssiyhtiöitä, joita ei ole listattu. Se edellyttää myös raportoitujen tietojen tarkastusta ja ottaa käyttöön yksityiskohtaisempia raportointivaatimuksia sekä raportointivelvollisuuden pakollisten EU:n kestävän kehityksen raportointistandardien mukaisesti. Lisäksi raportit tulisi digitalisoida tehokkuuden lisäämiseksi.

Alan edustajat pitivät EU:n ehdotusta tärkeänä askeleena kohti kestävämpää järjestelmää, mutta kehottivat samalla varaamaan riittävästi aikaa ja välttämään monimutkaisia raportointivaatimuksia. Ehdottomasti keskustelu, joka herättää enemmän huomiota tulevina kuukausina.


Viikonloppu ja ensi viikko

Lauantaina löydät minut Myllypurosta demarien Myllypuro-päivän tilaisuuksista ja Roihuvuoren eläkkeensaajien vuosijuhlasta iltapäivällä.

Ensi viikolla on parlamentin kotimaan viikko, jolloin mepit voivat järjestää tilaisuuksia ja tapaamisia kotimaissaan. Omaa viikkoani värittävät esimerkiksi tapaamiset Finanssialan kanssa sekä vierailu Paasikivi-seuran tilaisuuteen Hämeenlinnaan. On mukavaa, että koronatilanteen helpotettua voidaan tilaisuuksiakin järjestää.

Pysytään kuulolla.

Eero

Vieritä ylös