Viikon kuulumiset 39/2021

Mennyt viikko on ollut ryhmäkokousviikko, jolla valmistaudutaan ensi viikon parlamentin täysistuntoon Strasbourgissa. Mukaan mahtuu myös valiokuntatilaisuuksia ja asiantuntijatapaamisia. Hybridityöskentely jatkuu edelleenkin valiokunnissa, mikä mahdollistaa niin osallistumisen kuin äänestyksetkin etänä.

Sosialidemokraattien S&D-ryhmä piti ryhmäkokouksensa Maltalla. Kyseessä oli vaalikauden ensimmäinen kokoontuminen parlamentin kahden istuntopaikan – Strasbourgin ja Brysselin – ulkopuolella. Samalla kyseessä oli ensimmäinen yhteinen fyysinen kokoontuminen, jossa ryhmän jäsenten enemmistö oli mukana. Ensimmäistä kertaa koko vaalikauden alun jälkeen ryhmän jäsenet saattoivat tavata toisiaan myös iltaohjelmassa.

Tässä koonnissa:

  • S&D-ryhmäkokous Maltalla
  • Nousevat energian hinnat puhuttavat
  • Tiukkoja äänestyksiä valiokunnassa vuoden 2022 EU-budjetista
  • Venäjä jälleen aiheena
  • Raha- ja talousasioiden valiokunnassa suuria teemoja
  • Henkilökuntavaihdoksia
  • Ensi viikko

S&D-ryhmäkokous Maltalla

S&D-ryhmän mepit kokoontuivat tällä viikolla siis ensimmäiseen Brysselin ulkopuolella järjestettävään ryhmäkokoukseen Maltalla Välimerellä. Saarivaltio ei turhaan valikoitunut poliittisen ryhmän vierailukohteeksi: Maltalla joka toinen äänestää sosialidemokraatteja ja pääministeri Robert Abelan johdolla maassa toteutetaan tällä hetkellä vahvasti tasa-arvoon ja hyvinvoinnin kasvuun perustuvaa politiikkaa.

Viikon ohjelma oli kattava: vierailuja, työryhmien keskusteluja, valmistautumista ensi viikon Strasbourgin täysistuntoon, tapaamisia Maltan hallituksen edustajien kanssa – aikaa ei liiemmin jäänyt Välimerestä nauttimiseen. Tärkeiden poliittisten keskustelujen lisäksi viikon anti oli ehdottomasti kollegoiden tapaaminen, sillä koronapandemian johdosta fyysiset tapaamiset ovat olleet kortilla. Ilmapiiri olikin innostunut ja rento, ihmiset nauttivat silmin nähden mahdollisuudesta tavata tovereita useiden kuukausien etätyöajan jälkeen. Toinen tunnelmaa nostattanut asia oli myös Saksan demareille suotuisa vaalitulos, joka on saanut jo nyt Saksan delegaation keskuuteen positiivista virettä ja yhteen hitsautumista. Vaalivoitoilla on näin siis merkitys koko poliittisen ryhmän dynamiikalle ja tavoitteiden läpiviemiselle.

Vuonna 2004 Euroopan unioniin liittynyt Malta on selvinnyt koronapandemian synnyttämistä haasteista kunnialla. Työttömyysprosentti on vain noin 5 %:n luokkaa ja koronarajoitusten vapauttaminen on tuonut jälleen toivoa vahvasti turismiin nojaavalle taloudelle. Pääministeri
Abelan johdolla maassa on toteutettu ennen kaikkea rohkeita sosialidemokraattisia linjauksia, sillä heti pandemian alkaessa hallitus ryhtyi julkisen sektorin säästötoimien sijaan uudistuslinjalle. Ilmaisen päivähoidon takaaminen, verohelpotukset pienituloisille sekä erityisesti naisten toimeentulon turvaaminen ovat esimerkkejä, jolla hallitus on pyrkinyt turvaamaan kansalaistensa hyvinvoinnin tänä vaikeana aikana. Kuten meillä Suomessa, myös Maltalla tunnustetaan siis pitkän tähtäimen päätösten merkityksellisyys, vaikkeivat ne tuottaisi välitöntä hyötyä.

Haasteita Maltalla riittää myös, sillä saarivaltio on erityisen herkkä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Toinen meppejä puhututtanut kysymys oli Maltan abortinvastainen laki, joka on yksi maailman tiukimmista. Malta on Euroopan unionista ainoa maa, joka kieltää abortin kokonaan. Ryhmäkokousviikon viimeisenä päivänä kuulimmekin naisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavien kansalaisyhteiskunnan edustajien puheenvuoroja, jotka jakoivat huolestuttavaa viestiä kentältä. Naisaktivistit kohtaavat Maltalla entistä voimakkaampaa vastustusta ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia eväävät ovat jopa siirtyneet vastustamaan naisten oikeuksia yleisesti. EU:n tuki, rajat ylittävä kansalaisyhteiskunnan yhteistyö, mutta myös ammattiliittojen vahvempi rintama naisten oikeuksien puolustamisessa nähdään avaimina edistysten saavuttamiseen.

Keskustelua naisten oikeuksista oli vauhdittamassa komissaari Helena Dalli. Komissio esitti viime keväänä palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevan ehdotuksen, jonka tavoitteena on varmistaa, että naisille ja miehille maksetaan samasta työstä sama palkka. Palkkauksen läpinäkyvyys on myös yksi puheenjohtaja von der Leyenin poliittisista painopisteistä. Dallin mielestä palkkatasa-arvo saavutetaan lisäämällä palkkauksen läpinäkyvyyttä: tietämys samaa työtä tekevien palkkatasosta ja sukupuolten palkkaerosta tarjoaisi naisille selkänojaa puuttua palkkauksen epäkohtiin. Dallin mielestä se ei kuitenkaan vielä riitä: tarvitaan asenneilmapiirin muutos. Sitä olikin jo nähtävissä ryhmäkokouksen debatissa, kun juuri maltalainen kollegani Cyrus piti erittäin vahvan ja rohkea puheen naisten oikeuksien tärkeydestä!

Kokonaisuudessaan viikko oli siis onnistunut ja ryhmähengen rakentamisen kannalta hyvin tärkeä. Eikä koko viikkoa siivittänyt auringonpaistekaan huonoa tehnyt.


Nousevat energian hinnat puhuttavat

Nousevat energian hinnat puhuttavat nyt myös europarlamentissa. Erityisesti eteläisissä jäsenmaissa energian kuluttajahinnat ovat nousseet nopeasti iskien kipeästi pienituloisten perheiden arkeen. Sosialidemokraattisen ryhmän keskusteluissa vaadittiinkin parlamentin ensi viikon täysistunnolta selkeitä kannanottoja kotitalouksien energialaskun pienentämiseksi.

Olen vuosia seurannut energiamarkkinoiden kehitystä, koska taloutemme ja ympäristömme kannalta toimivat energiamarkkinat ovat ratkaisevan tärkeitä. Suomi on tällä alueella vuosikymmeniä hoitanut leiviskänsä hyvin. Monipuolinen energiapaketti ja uusiutuviin sekä
ylipäänsä päästöttömiin energialähteisiin satsaaminen ovat toimineet eduksemme kauan aikaa ja erityisesti nyt kun käynnissä on fossiilisista polttoaineista asteittain luopuminen.

Maailmalla on nyt käynnissä kaksi isoa muutosta, jotka yhtäaikaisesti johtavat energian hinnan nousuun.

Ensimmäinen on koronarajoituksista luopuminen ja siitä seuraava nopea talouskasvun vaihe. Talouden nopeasti kasvaessa kasvaa myös energian kysyntä. Ilmiö toteutuu yhtälaisesti lähes koko maailmassa ja erityisen suuria energiasyöppöjä löytyy Aasian maista. Nopeasti kasvava kysyntä nostaa siis kaikkia energialaskuja ylöspäin.

Toinen iso muutostrendi on pyrkimys irrottautua fossiilisista polttoaineista, siirtyminen uusiutuviin ja muut ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tähtäävät toimet. Kuvitelma ja lupaukset siitä, että siirtyminen uusiutuviin voisi tapahtua ilman kustannuksia tai ilman
siirtymävaiheen kipuja, on ollut harhaanjohtava.

Päästökaupassa hiilidioksiditonnin hinta on lyhyessä ajassa kuusinkertaistunut. Se tietenkin näkyy sähkön hinnassa silloin kun sähkö tehdään hiilellä, öljyllä tai kaasulla. Ja kaasu näistä fossiilisista tuottaa vähiten päästöjä. Kallistuvat päästöoikeudet tekevät siirtymisen uusiutuviin kannattavammaksi, muttei tietenkään ilman lisäkustannuksia, joiden viimekätisenä maksajan on myös tavallinen kuluttaja.

Öljyn hinta on puolestaan vuodessa kaksinkertaistunut. Kaasun hinta normaalioloissa seuraa öljyn hintakehitystä, mutta tämän kesän aikana kaasun hintakäyrä on sojottanut vielä enemmän ylöspäin. Syynä on ankaran viime talven jälkeiset alhaiset kaasuvarastot, joiden täyttäminen vie aikansa ja osaltaan johtaa kilpailuun kaasusta. LNG-kaasun hinta on sekin nousussa erityisesti Aasian maiden maksaessa LNG-kaasusta selvästi korkeampia hintoja varmistaakseen oman energian saannin kasvavien talouksien tarpeeseen.

Normaalioloissa kohoavat hinnat johtavat rahan hakeutumiseen uusiin energiainvestointeihin, mutta nyt näin ei tapahdu sen paremmin kaasun kuin öljynkään kohdalla, koska on syntynyt looginen epäilys siitä, ettei uusinvestoinneille löydy pitkäaikaisia ostajia. Öljy- ja kaasumarkkinoilla voi siis syntyä pidempiaikaista niukkuutta ennen kuin siirtyminen uusiutuviin on täysin tapahtunut ja sitä kautta fossiilisten polttoaineiden kysyntä on loppunut.

Erityisesti Keski-Eurooppa on rakentanut energiansaantinsa pitkälti maakaasun varaan. Maakaasulla toimivat monet tuotantolaitokset, maakaasulla tuotetaan sähköä ja lämpöä kotitalouksiin.

Energiansaantiongelmaa pahentaa ideologinen pyrkimys yhden päästöttömän energiamuodon eli ydinvoiman käytön estämiseen. EU:n rahoitusalan taksonomiamääräykset odottavat edelleenkin kannanottoa ydinvoimaan. Jos ydinvoima rajataan näin rahoituskriteerien ulkopuolelle, on seurauksena entistä kovempi kysyntä jäljelle jääviin energialähteisiin. Tämä taas tarkoittaa lisää painetta energian hintaan.

Energiapolitiikkaan liittyy myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja maiden välisiä keskinäissuhteita. Nekin tuovat oman suolansa energiakeitokseen.

Kun politiikka astuu kuvaan mukaan, on energialinjauksista aika ajoin logiikka kaukana. Kaksi viikkoa sitten suomalaistenkin europarlamentaarikkojen enemmistö äänesti sen puolesta, että EU uhkaisi lopettaa energiaostot Venäjältä. Nyt energian hinnan noustessa
samat europarlamentaarikot vaativat Venäjältä lisää energian ja erityisesti maakaasun toimituksia. Venäläisten kanssa käytäviin maakaasuneuvotteluihin voikin alkajaisiksi ottaa hyvin mukaan tuon edellisessä uutiskirjeessa selostetun EPP-euroedustaja Kubiliuksen
Venäjä-kannanoton.

Ilmastokeskustelussa kaikilta osallistujilta kaivattaisiin suurempaa rehellisyyttä. Ikävä kyllä energian hinnan nousu on välttämätön ilmiö seuraavien vuosien talouskehityksessä. Monipuolinen päästötön energiatuotanto, energiatehokkuus sekä siirtymävaiheessa realismin säilyttäminen suojelevat Suomea ja Eurooppaa kalliiksi tulevilta virhelupauksilta. Hintakehityksen pitäminen kohtuullisena kaikin mahdollisin keinoin on todellinen oikea tavoite.


Tiukkoja äänestyksiä valiokunnassa vuoden 2022 EU-budjetista

Tiukkoja äänestyksiä valiokunnassa vuoden 2022 EU-budjetista: en voi hyväksyä, että EU-rahoitusta käytetään minkäänlaiseen lapsille suunnattuun vihapuheeseen.

Euroopan parlamentin budjettivaliokunta äänesti tiistaina tarkistuksista EU:n vuoden 2022 budjettiin. Useampi tarkistus hyväksyttiin vain yhden äänen enemmistöllä. Esimerkiksi Horizon-tutkimusohjelmaan lisättiin maininta tasa-arvon edistämisestä ja EU:n EU4Health terveysalan toimintaohjelmaan lisättiin maininta lisäresurssien varaamisesta erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviin palveluihin.

Tiukka äänestys käytiin myös palestiinalaisalueiden koululaitokselle tarkoitetun EU-tuen ehdoista. Viime vuosina monissa länsimaissa on ollut käynnissä iso keskustelu siitä, millaista opetusta palestiinalaisalueiden kouluissa annetaan EU:n ja monien länsimaiden rahoituksella. Huoli on ollut siitä, että oppikirjoissa esiintyy paitsi hyvin vahvaa vastakkainasettelua, myös suoranaista vihapuhetta ja antisemitismiä.

Tuoreet selvitykset kertovat, että oppikirjojen sisältö on jossain määrin maltillistunut, mutta edelleen niissä esiintyy suoranaista vihankylvöä. Budjettivaliokunnassa keskustalaisen Renew-ryhmän edustajat esittivät budjettikannanottoa, jossa osa palestiinalaisalueiden rahoituksesta jäädytettäisiin, kunnes riittävät korjaukset oppikirjoihin on tehty. Mikäli muutoksia ei kuluvana vuonna syntyisi, jäädytetyt rahat ohjattaisiin palestiinalaisille kansalaisjärjestöille, jotka tukevat suvaitsevaisuutta edistäviä koulutusaloitteita.

Äänestin tämän muutosehdotuksen puolesta, koska en halua, että EU-rahoitusta käytetään minkäänlaiseen lapsille suunnattuun vihapuheeseen. Uskon, että parlamentin vahva kannanotto näissä asioissa johtaa muutoksiin ja rakentavaan dialogiin EU:n ja palestiinalaishallinnon välillä.

Lähi-idän kriisi on edelleenkin suuri inhimillinen tragedia. Monet Israelin toimet palestiinalaisalueilla loukkaavat palestiinalaisten ihmisoikeuksia. Israelin edellisen pääministeri Netanjahun aikana maa on jatkanut siirtokuntien rakentamista ja etääntynyt kahden valtion mallista, joka olisi ainoa mahdollinen tie kestävään rauhaan alueella.

Olemassaolevat vääryydet eivät kuitenkaan oikeuta lasten keskuudessa tehtävään vihakylvöön.

YK:n erityisjärjestö UNRWA tekee arvokasta työtä alueella inhimillisen kriisin helpottamiseksi. Äänestin budjettivaliokunnassa EU:n UNRWA-avustuksen vahvistamisen puolesta. Myös Suomi on pitkään tukenut UNRWA-työtä.

Budjettiesityksen valmistelu jatkuu tulevien viikkojen aikana, kun valiokunta laatii hyväksyttyjen tarkistusten pohjalta mietinnön, josta äänestetään lokakuussa valiokunnassa ja sen jälkeen täysistunnossa. Budjetin hyväksyminen tapahtuu neuvoston ja parlamentin yhteispäätösmenettelyssä myöhemmin syksyn aikana.


Venäjä jälleen aiheena

Venäjä oli jälleen agendalla keskiviikkona, kun osallistuin ajatushautomo FEPS:n tilaisuuteen. Tilaisuudessa haettiin näkemyksiä EU-Venäjä-suhteiden tulevaisuuteen ja siihen, miten EU:n tulisi hakea yhtenäisyyttä strategiassaan.

Korostin puheessani rakentavaa kanssakäymistä sekä tukea demokratiaa tavoittelevalle Venäjän kansalaisyhteiskunnalle. Kantani on, ettei EU voi ottaa vastuuta Venäjän hallinnon oppositiota tukahduttavista toimista – saatikka valita Venäjän johtoa – vaan sen tulisi tarjota
impulssia muutosta haluavalle kansalle. Yhteiskunnan suuri muutos lähtee aina ihmisistä, ja tässäkin tapauksessa Venäjän kohtalon voi ratkaista vain sen kansa itse.

Venäjän heikko talouskehitys lisää Venäjällä epävarmuutta ja epävakautta.

Venäjää ulossulkeva taktiikka ei ole oikea polku, koska moni globaali kriisi tarvitsee kaikkia toimioita neuvottelupöytään. Keskusteluyhteyden rakentaminen ja yhteistyö Venäjän kanssa esimerkiksi Lähi-idässä sekä arktisella alueella on ehdottoman tärkeää ja EU:n etujen mukaista.

Ensi viikolla täysistunto äänestää parlamentin näkemyksistä EU:n arktiseen strategiaan. Venäjä on läsnä myös tuon mietinnön sivuilla, joten aiheesta lisää ensi viikolla.


Raha- ja talousasioiden valiokunnassa suuria teemoja

Energian hintojen viimeaikainen nousu on koko EU:n yhteinen huoli. Kaasun ja öljyn hinnannousu sekä toimitusvaikeudet ovat haastaneet monia EU:n jäsenmaita.

Puhuimme aiheesta Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarden kanssa parlamentin talousvaliokunnan kokouksessa. Hänen mukaansa nyt nähtävästä noususta huolimatta meillä on edelleen kaikki syyt uskoa, että energian hintojen nousu ja tarjonnan pullonkaulat helpottavat ensi vuonna. Lagarden mukaan nyt nähtävän nousun syyt eivät ole pysyviä tekijöitä ja ne vähenevät erityisesti vuoden 2022 aikana.

Lagarde totesi myös, että euroalueen talous elpyi 2,2 % vuoden toisella neljänneksellä, mikä oli enemmän kuin odotettiin. Tämä on myönteistä, mutta tulevaisuuden kasvusta on epävarmuutta.

Joka tapauksessa EU:n elpymispaketti ja sen kohdennusvaatimukset erityisesti vihreään siirtymään tulevat tarpeeseen. Elpymiskokonaisuudessa painopisteinä ovat panostukset edulliseen puhtaaseen energiaan, päästövähennyksiin, energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, energian varastointimenetelmiin sekä uusiutuvalla energialla tuotettuun kaukolämpöön. Tarve tälle kaikelle on nyt nähtävän hintakehityksenkin myötä ilmeinen.

Vahvistimme valiokunnassa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) uuden puheenjohtajavalinnan ja valitsimme tehtävään Verena Rossin. Vaikka parlamentti oli jo nimennyt hänet parhaaksi ehdokkaaksi jo viime vuoden marraskuussa, neuvostolta kesti lähes vuosi päästä samaan johtopäätökseen.

Kuulemisessa hän teki hyvän vaikutelman, minkä vahvisti myös selkeä kannatus äänestystuloksessa (46 puolesta, kuusi vastaan, viisi tyhjää). Euroopan keskuspankin ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen lisäksi ESMA on suuri eurooppalainen finanssialan sääntelyviranomainen, jonka puheenjohtajana toimii nyt nainen. Tärkeä askel yhä pitkälle matkalle kohti tasa-arvon tasapainoa rahoitusalalla.

Rossi peräänkuulutti ESMA:n ja kansallisten toimivaltaisen viranomaisten välistä tiivistä yhteistyötä sekä tarvetta käyttää kaikkia ESMA:n työkalupakissa olevia välineitä. Hän korosti myös kansainvälisen kontekstin merkitystä, sekä suhteellisuusperiaatteen tärkeyttä sekä tarvetta huolehtia pienten yritysten erityispiirteistä. Lisäksi hän ilmaisi huolensa kryptovaluuttateollisuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Hän oli myös selvillä Wirecard -tapauksen epäonnistumisista ja paremman viestinnän ja yhteistyön tarpeesta eri valvojien välillä sekä täydellisestä riippumattomuudesta politiikasta. Kestävän rahoituksen osalta hän myönsi, että ESMA:lla on merkittävä rooli luokituslaitosten valvojana sen varmistamisessa, että kaikki asiaankuuluvat tekijät otetaan huomioon luokituksissa. Nykyään jotkut suuret öljy-yhtiöt hyötyvät edelleen A plus -luokituksesta. Hän ilmaisi edelleen huolestuneisuutensa Kiinan Evergrande-skandaalista ja tarpeesta seurata enemmän kansainvälisesti muitakin kuin pankkisektoreihin liittyviä riskejä.


Henkilökuntavaihdoksia

Poliitikon työssä suuri merkitys on sillä, että taustalla on osaava avustajakunta. Nykyinen tiimini on erinomainen osaajien kokonaisuus, jonka seuraus on käänteisesti se, että tämä osaaminen on huomattu myös muualla. Siitä syystä toimistollani on tiedossa muutamia henkilöstövaihdoksia.

Kotimaan avustajani Emmi Mäkelän osaaminen haluttiin Suomessa SDP:n hyödyksi ja hänet rekrytoitiin sosialidemokraattiselle eduskuntaryhmälle EU- ja kansainvälisten asioiden asiantuntijaksi. Hieno askel, mutta Emmin panosta tullaan kyllä toimistollani kaipaamaan. Kiitos Emmille jo nyt yhteistyöstä. Emmin viimeiset työpäivät ovat lokakuun lopussa. Uuden kotimaan avustajan etsintä on käynnissä.

Brysselissä avustajani ollut Maria Loima kutsuttiin Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyarin erityisavustajaksi Helsinkiin. Maria on vielä tämän vuoden loppuun asti tukenani Brysselissä, mutta siirtyy jouluna Helsinkiin ja aloittaa uuden työn tammikuussa. Marian tilalla aloittaa tammikuussa entinen harjoittelijani, nykyinen Miapetra Kumpula-Natrin kotimaan avustaja Rosamari Rissanen. Rosamarille tervetuloa takaisin tiimiin!

Onnittelut Emmille ja Marialle hienoista uusista mahdollisuuksista!

Parlamentin S&D-ryhmässä olisi nuorille nyt aukeamassa uusia uramahdollisuuksia, sillä maanantaina avataan haku erilaisiin harjoitteluohjelmiin. Francis Vals -ohjelmaan haetaan jälleen suomalaisia. Francis Vals -ohjelmassa eri maat vuorottelevat harjoittelijoiden saamisessa. Lisäksi ryhmässä aukeaa Ghilardotti-harjoittelu, joka keskittyy FEMM, LIBE, JURI, CULT -valiokuntiin, sekä Individual-harjoittelu Press & Communication -puolelle. Haku päättyy perjantaina 29.10. ja harjoittelujakso alkaa helmikuun 2022 puolivälissä. Kannattaa siis kannustaa nuoria hakemaan töihin Brysseliin. Lisätietoja harjoitteluista on täällä.


Ensi viikko

Ensi viikolla on siis parlamentin täysistuntoviikko Ranskan Strasbourgissa. Aiemmin mainitut teemat, eli arktinen alue ja Venäjä sekä energian hintojen nousu ovat täysistunnon aiheina. Lisäksi EU-parlamentti keskustelee esimerkiksi transatlanttisten suhteiden tilasta, EU:n autonomian lisäämisestä ja yhteistyöstä Bidenin hallinnon kanssa. Paljon asiaa on taas tiedossa.

Nähdään kuitenkin vielä ennen ensi viikkoa huomenna lauantaina 2.10. klo 11 Keravalla The New Sherwood -ravintolassa, klo 14 Kirkkonummen kirjastolla ja sunnuntaina 3.10. tuttuun tapaan klo 11 Hakaniemen markkinoilla.

Eero

Vieritä ylös