Tällä viikolla saatiin valmiiksi viime vuoden suuri ponnistus, CEPS:n rahanpesun vastaisen työryhmän ehdotukset. Julkistustilaisuus keräsi liki 200 osallistujaa ja sai hyvän vastaanoton. Budjettivaliokunnassa, talous- ja raha-asioiden valiokunnassa sekä verotuksen erityisvaliokunnassa on myös jatkettu keskeneräisten asioiden valmistelua.
Tässä koonnissa:
– Rahanpesun torjunnan raportti julkaistiin
– Työlistalla Euroopan investointipankki, julkisen sektorin lainainstrumentti sekä Brexit-mukautusvaraus
– Talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuulumiset
– Brexitin jälkeen huomio veronkierron ja rahanpesun torjuntaan
– Puun potentiaali rakennusmateriaalina
– Venäjän toimet suurennuslasin alla
– Ensi viikko
Rahanpesun torjunnan raportti julkaistiin
Puheenjohtamani ajatushautomo CEPS:n asiantuntijatyöryhmän valmistelema rahanpesun torjunnan raportti julkaistiin torstaina avoimessa online-tilaisuudessa. Ilokseni linjoille löysi liki 200 kiinnostunutta kuuntelemaan ehdotuksemme rahanpesun torjumisen uusiksi toimenpiteiksi.
Jopa 2–5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta pestään vuosittain kansainvälisessä rahanpesussa. Määrästä vain 1,1 prosenttia jää rahanpesun torjunnan myötä kiinni. Rahanpesun torjuntaan sisältyy veronkierron, terrorismin, ihmiskaupan, elinkaupan, valtioiden ja yritysten lahjonnan torjunta sekä huumekaupan ja muun laittoman toiminnan pysäyttäminen. Joka päivä EU-maissa pestään arviolta yli 400 miljoonaa euroa rahaa, joten uusia ja järeämpiä toimia tarvitaan nopeasti.
Suurena linjana esityksissä on yhtenäisen lainsäädännön tarve nykyisten direktiivien sijaan, parempi EU-tason valvonta, kansallisten rahanpesua seuraavien viranomaisten yhteistoiminnan tiivistäminen ja monta muuta asiaa.
Raporttimme suosittelee rahanpesun torjumiseksi muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
– Sallitaan yritysten kehittää ja käyttää riskipohjaisia järjestelmiä tehokkuuden parantamiseksi. Yksityinen sektori on eturintamassa rahanpesutapausten havaitsemisessa ja tietojen välittämisessä viranomaisille – kovin kustannuksin ja monien miljoonien eurojen sakkojen uhalla. Nyt tarvitaan puitteet turvalliselle tiedonvaihdolle julkisen ja yksityisen sektorin välillä samalla noudattaen sovittuja valtuuksia, tietosuojaa ja vapaata kilpailua.
– Korjataan rahanpesun sääntelykehys sekä sen myötä valvonnan puutteet. Euroopan unionin jäsenvaltiot kannattavat ajatusta EU:n laajuisen rahanpesua estävän valvontaviraston perustamisesta. Tarvitsemme täysin uuden lähestymistavan, joka perustuu EU:n suhteellisuusperiaatteisiin ja johon sisältyy perusteellinen hyöty-/kustannusanalyysi rahanpesua koskevista säännöistä. Tämä voisi ohjata mitattavaan ja tehokkaampaan riskipohjaiseen lähestymistapaan.
– Valvontatasolla EU:n jäsenvaltioiden on vastattava kansallisista puitteista ja virtaviivaistettava rahanpesun torjunnan valvontarakenteita. Rahanpesun valvonta edellyttää useiden valvontayksiköiden, rahoitusalan toimijoiden, rahanpesun selvittelykeskusten ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä. EU:ssa tämä tarkoittaa yli 100 eri tahoa, jotka tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoja.
– Todellinen pullonkaula rahanpesun estämisen tehokkuudessa on jäsenmaiden rahanpesun selvittelykeskuksissa, jotka on nimetty käsittelemään sekä käteistapahtumaraportteja että epäilyttäviä toimintoja koskevia ilmoituksia. Rahanpesun selvittelykeskukset on järjestetty ja resursoitu hyvin eri tavoin eri jäsenvaltioissa. Rahanpesun selvittelykeskusten välisen yhteistyön lisääminen on vielä kiireellisempiä toimi kuin yhden uuden valvontaviraston perustaminen.
– Samalla nousee kysymyksiä EU:n toimivallasta. Tarvitaan yksi toimintamalli epäilyttäviä tapahtumaraportteja varten rahanpesun selvittelykeskusten käyttöön.
– Lopullisten, tosiasiallisten edunsaajien rekisterit on pantava täytäntöön paljon paremmin ja oikeushenkilötunnuksia on käytettävä laajemmin tunnistamisen helpottamiseksi.
Pestyillä rahoilla rikolliset hankkivat jalansijaa yhteiskunnissamme, syrjäyttävät rehellisiä yrittäjiä ja väistävät verovastuita. Tarvitsemme muutoksen välinpitämättömyyden asenteissa ja paremmat työkalut viranomaisille rahanpesun lopettamiseksi.
CEPS:n raportti osoittaa ongelman vakavuuden ja laajuuden, mutta myös sen, että muutos on mahdollinen. Direktiivien sijaan tarvitaan sitovaa lainsäädäntöä ja sen yhtenäistä toteuttamista koko EU:ssa. Myönteistä on, että myös finanssimaailma toivoo yhtenäistä lainsäädäntöä ja sen johdonmukaista toteuttamista kaikissa EU-maissa.
EU-parlamentissa on laaja sitoutuminen uudistuksiin. Parlamentissa toivotaan myös kansallisten toimijoiden parempaa yhteistoimintaa ja EU-tason viranomaista, joka varmistaisi rahanpesun vastaisten toimien yhdenmukaisuuden.
Systeemin uudistaminen on välttämätöntä, sillä tällä hetkellä tehtävä laaja valvontatyö syö resursseja, mutta johtaa kovin vaatimattomiin tuloksiin. Pelkästään suurimpien pankkien arvioidut hallintokulut nousevat miljardeihin ja samaan aikaan rahanpesusta saadaan kiinni vain reilu prosentti.
Rahoituslaitosten vastuiden ohella on aika puhua myös yritysten tilintarkastuksen vastuista. Tilintarkastusyhtiöiden roolia on syytä sitäkin käydä lävitse, kun rahanpesusta halutaan eroon.
Voit lukea raportin täältä. Hyvän tiivistyksen tarjosi myös Helsingin Sanomat.
Työlistalla Euroopan investointipankki, julkisen sektorin lainainstrumentti sekä Brexit-mukautusvaraus
Tällä viikolla ei ollut budjettivaliokunnan kokousta, mutta neuvottelut jatkuivat julkisen sektorin lainainstrumentin asetusehdotuksen sekä Euroopan investointipankin lausunnon osalta. Lisäksi minut nimitettiin ryhmäni neuvottelijaksi budjettivaliokunnan lausuntoon viiden miljardin euron Brexit-mukautusvarauksen perustamisesta.
Alkuviikosta käytiin ensimmäiset trilogineuvottelut oikeudenmukaisen siirtymän lainainstrumentista parlamentin, neuvoston ja komission välillä. Osallistuin kokoukseen S&D:n edustajana osana parlamentin neuvotteluryhmää – etänä tietenkin. Julkisen sektorin lainainstrumentti on uusi EU-instrumentti, jonka kautta Euroopan investointipankki lainoittaa 10 miljardin edestä investointeja oikeudenmukaiseen siirtymään alueilla, joissa siirtymän toteuttamisessa on erityisiä haasteita. Julkiset toimijat esimerkiksi Puolan kivihiilialueilla tai Suomen turvealueilla voisivat hakea lainaa hankkeisiin, jotka tukevat alueen ilmastosiirtymää. Minulle tärkeät teemat, kuten siirtymän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja EU:n ilmastotavoitteiden korostaminen, ovat mukana parlamentin kannassa. Mukana on myös viittaukset oikeusvaltioperiaatteeseen. Ensimmäisessä trilogissa osapuolet esittelivät omat prioriteettinsa ja neuvottelut jatkuvat helmikuun aikana.
Euroopan investointipankin (EIP) lausunnon osalta neuvottelut kompromisseista saatiin päätökseen, vaikka tällä kertaa tekniset ongelmat toivat ylimääräisiä haasteita. Kokoukset peruttiin teknisten ongelmien takia ja neuvottelut käytiin lopulta kirjallisen menettelyn avulla. Lopullisesta lausunnosta äänestetään ensi viikon maanantaina.
Olen tyytyväinen, että valiokunnan lausunnossa tullaan korostamaan erityisesti pk-yritysten rahoituksen tarvetta sekä terveys- ja koulutussektorin investointeja, jotka tarvitsevat erityistukea koronapandemian seurauksena. Vaikeimmat keskustelut liittyivät kuitenkin yllättäen 5G-teknologiaan, joka on keskeinen Euroopan digitalisaation ja globaalin kilpailukyvyn kannalta, sekä EIP:n liikennesektorin lainoituspolitiikkaan. Vihreiden ranskalainen neuvottelija pyrki pysäyttämään EIP:n 5G-rahoituksen vaatien EIP-rahoituksen ehdoksi uusia kuhunkin projektiin liittyviä terveystutkimuksia.
Vaatimus ei siis liity tavallisiin projektien riskiselvityksiin, vaan pohjautuu enemmänkin erilaisiin salaliittoteorioihin, kuten muodikkaaseen väitteeseen, jonka mukaan koronavirus tulee 5G- teknologiasta. Terveysasiat pitää aina ottaa vakavasti, mutta yhtä selvää on, että 5G-teknologian hyödyntäminen avaa koko Euroopalle uusia hyvinvoinnin ja menestyksen mahdollisuuksia, joten siinä kannattaa olla mukana. Siksi en voinutkaan tukea vihreän kollegani äärimmäisiä vaatimuksia. Keskustelu asiasta varmasti jatkuu parlamentissa.
Myös liikennesektorin uudistaminen ilmastoystävälliseen suuntaan on lausunnossamme vahvasti esillä. Esitämme, että EIP rahoittaa myös pyöräteiden investointeja. EIP:n tulee edelleen jatkossakin voida rahoittaa tärkeitä infrastruktuurihankkeita – myös tieverkostoja, satamia ja lentokenttien kunnostustöitä – sillä Euroopan tavaraliikennettä ei tietysti pelkillä pyöräteillä hoideta.
Eurooppa-neuvosto sopi viiden miljardin euron Brexit-mukautusvarauksesta osana rahoituskehys- ja elvytyspakettikokonaisuutta viime heinäkuussa. Brexit-varauksen tarkoituksena on tukea jäsenmaita, alueita ja toimialoja, joihin Brexit vaikuttaa eniten. Rahoitustuella katetaan Yhdistyneen kuningaskunnan eroamiseen suoraan liittyviä julkisia lisämenoja, joilla jäsenmaat mukautuvat uuteen tilanteeseen. Suomi ei näillä näkymin ole suurimpien saajien joukossa, mikä on ymmärrettävää, sillä arvioidut taloudelliset vaikutukset eivät ole yhtä dramaattiset, kuin lähimmillä kauppakumppanimailla kuten Irlannilla. Ensi viikon maanantaina komissio esittelee uuden instrumentin budjettivaliokunnan mepeille ja minulla on silloin mahdollisuus kysyä selvennyksiä asetusehdotuksesta.
Talous- ja raha-asioiden valiokunnan kuulumiset
Tällä viikolla talousvaliokunnassa oli mielenkiintoinen kuulemistilaisuus Euroryhmän puheenjohtajan Donohoen kanssa. Yksi keskustelun pääkohdista oli finanssipoliittisten sääntöjen tulevaisuus EU:ssa koronakriisin jälkeen. Esiteltyään kriisin vakavat taloudelliset vaikutukset ja jäljellä olevat epävarmuustekijät Donohoe korosti, että on tärkeää, että valtiovarainministerit keskustelevat ja pääsevät yhteisymmärrykseen asianmukaisesta finanssipolitiikasta kesään mennessä. Tätä voidaan sitten käyttää ohjeena valmisteltaessa vuoden 2022 budjettisuunnitelmia.
Hän korosti, että kyse ei kuitenkaan ole julkisen talouden elvytyksen välittömästä peruuttamisesta. Hän korosti, että tämän hetken välittömänä prioriteettina on suojella kansalaisia, erityisesti nuorempia sukupolvia ja kriisille eniten alttiita. Lisäksi hän painotti kansallisten elvytyssuunnitelmien merkitystä.
Donohoen huomiot ovat osuvia. Koronakriisin kokonaisvaikutukset ovat edelleen epäselvät. On siis tärkeää, että poikkeuslauseke – joka on väliaikaisesti asettanut eurooppalaisten verosääntöjen soveltamisen pidätykseen – poistetaan käytöstä talouden näkökulmasta oikea-aikaisesti. Stimuloivaa politiikkaa tarvitaan. Samanaikaisesti on keskeistä, että kansalliset elvytyssuunnitelmat, jotka on laadittava selittämään, kuinka miljardit elvytys- ja sopeutumisvälineestä kohdennetaan investointeihin ja uudistuksiin, ovat uskottavia ja auttavat kestävien rakenneuudistusten rahoittamisessa. Tämä on EU:n veronmaksajien rahaa, ja siksi on elintärkeää, että komissio valvoo asiaa tiukasti eikä anna periksi poliittiselle painostukselle.
Samaan aikaan meidän on keskusteltava jossain vaiheessa tulevina kuukausina siitä, miltä tulevan EU:n finanssipoliittisen kehyksen tulisi näyttää. Tältä osin on tärkeää korostaa, että nykyiset lainaa ja alijäämää koskevat säännöt hyväksyttiin yli 30 vuotta sitten yhteiskunnassa, joka oli melko erilainen kuin nykyään. Siksi sääntöjen päivitys, joka ottaa huomioon uudet realiteetit, olisi tervetullut.
Brexitin jälkeen huomio veronkierron ja rahanpesun torjuntaan
Rahanpesun tehokas torjuminen alkaa sääntelyn kehittämisestä ja sen asianmukaisesta täytäntöönpanosta. Oikeudenmukaisen verojärjestelmän tulisi olla keskeisessä asemassa tarkasteltaessa EU:n tulevia taloussuhteita Britanniaan.
Veroasioiden alivaliokunnassa käytiinkin tärkeä keskustelu EU:n ja Iso-Britannian kauppasopimuksen vaikutuksista EU:n yritysten kilpailukykyyn ja erityisesti jäsenmaiden mahdollisuuksiin torjua veropetoksia. EU:n vastaavuusarvioinnin mukaan kolmansille maille, joiden lainsäädännön katsotaan olevan linjassa EU:n kanssa, voidaan myöntää pääsy EU:n sisämarkkinoille.
Euroopan komission edustaja piti tärkeänä, että painottamani verotus ja rahanpesun vastainen toiminta otetaan huomioon tulevissa vastaavuusarvioinneissa. Iso-Britannian kohdalla tämä edellyttäisi rahanpesunvastaisen toiminnan ja standardien kiristämistä.
Sääntelyn tiukentaminen koskisi myös Iso-Britannian merentakaisia alueita sekä erityisesti kruununsiirtomaita, esimerkiksi Man- ja Kanaalisaaria, missä Iso-Britannian rahanpesun ja verotuksen lait eivät ole voimassa.
Rahanpesun lopettaminen on mahdollista vain oikeudenmukaisen järjestelmän pohjalta, johon sekä EU:lta että Iso-Britannialta edellytetään nyt aktiivista sitoutumista.
Puun potentiaali rakennusmateriaalina
Tällä viikolla osallistuin webinaariin puurakentamisen eduista. Puurakentamisella on paljon potentiaalia, jota EU voi hyödyntää suunnitelmissaan ilmastotavoitteensa saavuttamiseksi. Hiilidioksidipäästöjä on tarkoitus leikata 55 % vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Euroopan päästöistä 40 % syntyy rakentamisesta. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen mainitsi hänkin viime syksyisessä Euroopan tila -puheessaan, että tulevaisuuden rakentamisen tulee olla vähäpäästöisempää, edullisempaa ja ympäristön kannalta kestävämpää. Hiilipäästöistä tulisi siirtyä hiilinieluihin käyttämällä esimerkiksi puuta.
Webinaarin asiantuntijoiden mielestä puu on järkevä ratkaisu rakennusmateriaaliksi. Puuhun sitoutunut hiilidioksidi säilyy, vaikka sitä käytettäisiin rakentamiseen. Esimerkiksi betonin hiilijalanjälki on huomattavasti suurempi kuin puun. Puu on myös kevyt rakennusmateriaali, joten raskaan liikenteen päästöt vähenisivät, sillä puuta on verrattain kevyempi kuljettaa rakennustyömaille.
Toisin kuin Euroopassa, väestö kasvaa vielä pitkään kehittyvissä Afrikan ja Aasian maissa. Näin kasvaa myös tarve rakentaa uusia rakennuksia. Betonirakentamisen aiheuttamat päästöt ovat tiedossa ja haaste päästöjen vähentämiseksi on suuri. Tätä haastetta ei ratkaista päivässä, mutta puulla voitaisiin korvata muita rakennusmateriaaleja. Suomelle voisi olla tässä rooli puurakentamisen edelläkävijänä.
Venäjän toimet suurennuslasin alla
Venäjää ei voi järjellä ymmärtää. Venäläisen runoilija Fjodor Tjuttševin 1860-luvulta peräisin oleva toteamus on varmasti monelle tuttu ja verrattain helppo yhtyä. Sen loppu ”Venäjään voi vain uskoa” on taas meille ulkoapäin maata tarkasteleville vaikeampi pala erityisesti viime aikaisten tapahtumien valossa.
Osallistuin eilen Venäjän-valtuuskunnan delegaation kokoukseen, jossa keskusteltiin Venäjä-tutkijoiden alustamana Venäjän perustuslain uudistuksesta ja poliittisesta kehityksestä. Viime vuonna hyväksytyt muutokset perustuslakiin mahdollistavat Putinin jatkaa presidenttinä vielä vuoden 2024 jälkeen, toisaalta ne antoivat parlamentin ylähuoneelle aikaisempaa suuremman vallan päättää ulko-ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Toisin sanoen, valta voidaan yhä säilyttää keskitetysti Putinilla tai vähintään kokoonpanossa, joka koostuu presidentin lähipiiristä.
Navalnyn kohtalo puhututtaa koko Eurooppaa, mutta samalla analyysejä yritetään muodostaa Putinin seuraavista askelista. Tutkijoiden mielestä puheissa on kuultu viime aikoina merkkejä epävarmuudesta, sillä presidentti on poikkeuksellisesti ottanut kantaa häneen kohdistettuihin korruptiosyytöksiin. Toisaalta Maailman talousfoorumin kokouksessa Davosissa Putin varoitti puheessaan laajamittaisesta konfliktista, jos vallitsevat jännitteet jatkuvat. Vaikka viittaus koski enemmän vallitsevaa pandemiaa, on se lähempänä sitä taipumattomuuden otetta, jota Venäjänkin ulkopolitiikassaan on viime aikoina nähty.
Tuhannet kansalaiset osoittivat viime viikonlopun mielenosoituksissa haluavansa muutosta, mutta vallankumousten haaste on historiallisesti aina ollut tulevaisuuden visioiden epäselvyys. Kun Navalny vapautuu 30 päivän vangitsemistuomiostaan, ehkä kuulemme tästä lisää. Venäjä-valtuuskunnan kokouksessa useampikin puhuja viittasi siihen, että Navalnyin linjasta tiedetään kovin vähän ja hänen aiemmissa kannanotoissaan on ollut paljon myös äärikansallista ajattelua.
Ensi viikko
Ensi viikolla on tärkeä viikko sekä valiokunnissa että S&D-ryhmässä. Viikon ohjelmassa ovat asiat niin Euroopan investointipankista julkisen sektorin lainainstrumenttiin, kuin Nordic-Baltic-yhteistyöstä vähimmäispalkkaan. Paljon suuria aiheita työpöydällä siis.
Ensi viikolla on hyvä suunnata katse jo ennakkoon 17.2. järjestämääni rahanpesun torjunnan webinaariin. Järjestän “Puhtaampaa rahaa reiluilla säännöillä – EU rahanpesu-lainsäädäntöä uudistamassa” -webinaarin livenä klo 9.30 Facebookissa ja mukana ovat Suomen keskeisimmät rahanpesun torjunnan asiantuntijat. Katso lisätiedot täältä.
Eero
