Takana tiivistahtinen valiokuntaviikko
Valiokuntaviikko takana. Tiivistahtinen viikko, sillä kaikki omat valiokuntani olivat koolla viikon aikana. Viikkoon mahtui myös tapaamisia asiantuntijoiden kanssa ja koskettava parlamentin erityisistunto holokaustin uhrien muiston kunnioittamiseksi.
Tässä uutiskirjeessä:
• Aluevaaleissa menestyi asiakysymyksillä
• Euroopan investointipankki vahvistuu kehittyvissä maissa
• Vahva panos neljään suureen kokonaisuuteen
• Rahanpesussa huima 30 prosentin kasvu
• Uusi vastuu Euroopan parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokunnassa
• Unionin rooli turvallisuuspoliittisessa dialogissa voimistuu
• Eroon laturiarmeijasta
• Ympäristö, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja turvallisuus eurobarometrin kärjessä
• Et ikinä arvaa -podcast on täällä taas
• Uusi viikko
Aluevaaleissa menestyi asiakysymyksillä
Maamme ensimmäiset aluevaalit osoittivat, että tulevien aluevaltuustojen tehtäviin liittyvät asiakysymykset olivat niitä, joiden perusteella kansalaiset valitsivat ehdokkaansa. Kolmen selkeästi eniten ääniä saaneen puolueen peruslinja oli hyvinvointialueuudistusta rakentava.
Toki vaalivoittajan kokoomuksen sekä seuraavina rinta rinnan kärkisijoille rynnineiden sosialidemokraattien ja keskustan linjoissa oli selkeitä arvoeroja liittyen sekä palvelujen laatuun ja laajuuteen, tuottamistapoihin että työntekijöiden asemaan. Mutta nämä erot eivät ole ylipääsemättömiä, joten on lupa luottaa siihen, että maaliskuussa käynnistyvä hyvinvointialueiden valtuustojen työskentely löytää rakentavan uomansa.
Huolestuttavaa on toki se, että vain alle puolet äänioikeutetuista kansalaisista käytti äänioikeuttaan. Osaltaan tähän vaikutti varmaankin lietsottu keskustelu teemoista, joilla ei ollut minkäänlaista yhtymäkohtaa aluevaltuustojen tuleviin tehtäviin. Tällainen hämmentäminen näytti valitettavasti ”onnistuneen”, josta heikko äänestysaktiivisuus erityisesti eniten sosiaalipalveluja tarvitsevien keskuudessa kertoo omaa karua viestiään.
Sosialidemokraattien osalta vaalit sujuivat kohtuullisen hyvin, kannatuksen kasvua kesän 2021 kuntavaaleihin ja kevään 2019 eduskuntavaaleihin verrattuna tuli kuitenkin noin yhden prosenttiyksikön verran.
Erityisesti haluan toivottaa menestystä kaikille aluevaltuustoihin valituille sekä kiittää kaikkia hyvässä vaalityössä ahertaneita.
Euroopan investointipankki vahvistuu kehittyvissä maissa
Euroopan investointipankin pääjohtaja Werner Hoyer vieraili parlamentin valiokuntien kuulemistilaisuudessa keskiviikkona. Pankki sai viime vuonna tehtäväkenttäänsä merkittävän laajennuksen, kun sille hyväksyttiin kehittyvien maiden rahoituksen toimialan perustaminen.
EIP on Euroopan Unionin rahoituksellinen käsivarsi, joka toteuttaa EU:ssa yhteisesti sovittuja tehtäviä omassa rahoituksessaan niin Unionin sisällä kuin EU:n rajojen ulkopuolella. Olen kahteen kertaan ollut ryhmäni pääneuvottelija, kun parlamentti on linjannut kantaansa EIP:n toimintojen kehittämiseen.
Tehtävien laajentuessa entistä haastavammalle alueelle on tärkeää, että pankki kehittää omaa toimintaansa ja varautuu uusiin riskeihin. Kysyin keskustelussa, miten pankki on ottanut riskien lisääntymisen ja esimerkiksi korruption ongelmat huomioon toiminnassaan. Pääjohtajan vastaukset eivät tällä kertaa olleet kovin selkeitä, joten asia pysyy jatkossakin vahvasti omalla työlistallani.
Vahva panos neljään suureen kokonaisuuteen
Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa viikko oli kiireinen. Viikko alkoi valiokunnan järjestäytymisellä, jossa puheenjohtajaksi parlamentin toimikauden toiselle puoliskolle valittiin uudestaan italialainen S&D-kollegani Irene Tinagli. Irene on hoitanut tehtävänsä hyvin ja odotan yhteistyön jatkamista hänen kanssaan myös vastaisuudessa.
Toimikauden toinen puolisko tulee olemaan osaltani todella työntäytteinen, sillä toimin ryhmäni neuvottelijana neljässä lainsäädäntökokonaisuudessa.
Rahanpesulainsäädännön uudistamisen kohdalla toimin parlamentin raportoijana, yhdessä ranskalaisen vihreän kollegani David Carêmen kanssa. Tämän lisäksi vastaan ryhmäni puolesta kryptovaluuttamarkkinoita koskevasta MiCA-lainsäädännöstä, vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntöjen uudistamisesta sekä rahoitusmarkkinoiden sääntelykokonaisuudesta (MiFID II ja MiFIR).
Rahanpesussa huima 30 prosentin kasvu
Rahanpesulainsäädännön osalta kokoonnumme ensi viikolla parlamentin eri poliittisten ryhmien kanssa kuulemaan yksityisen sektorin asiantuntijoiden näkemyksiä ehdotukseen. Tämä on tärkeää, sillä heidän on noudatettava nyt työn alla olevia sääntöjä.
Myös neuvottelut kryptovaluuttamarkkinoiden sääntelykokonaisuudesta etenee ensi viikolla. Kuluneella viikolla saimme asiaan liittyen huolestuttavia uutisia, kun kryptovaluuttojen läpinäkyvyyteen ja niihin liittyvään rikollisuuteen valvontatyökaluja kehittävä Chainalysis julkaisi raportin, jonka mukaan kyberrikolliset pesivät viime vuonna 8.6 miljardia dollaria kryptovaluuttoja. Määrä on valtava ja kasvua vuoteen 2020 verrattuna on peräti +30 prosenttia. Kaiken kaikkiaan kyberrikolliset ovat vuodesta 2017 vuoteen 2021 mennessä pesseet kryptovaluuttoja eri arvioiden mukaan yli 33 miljardin dollarin edestä.
Omat prioriteettini lainsäädännön uudistamisen kohdalla ovat olleet sijoittajien parempi suojaaminen, rahanpesuriskien kitkeminen sekä ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen. Tällä viikolla paljastuneet luvut osoittavatkin, kuinka tärkeätä on puuttua niin rahanpesu- kuin myös kryptovaluuttamarkkinoiden lainsäädäntökokonaisuuksissa nykyisiin porsaanreikiin ja löytää työvälineitä niiden tukkimiseen.
Rahoitusmarkkinoiden sääntelykokonaisuudesta kävin tällä viikolla hyviä keskusteluja alan toimijoiden kanssa. On selvää, että poliittisen keskustelun keskipisteessä tulevat olemaan toimeksiantojen maksukielto sekä konsolidoidut kaupankäyntitiedot. Kun pyrimme lisäämään vähittäissijoituksia EU:ssa sen sijaan, että annamme säästöjen maata pankkitileillämme, on tärkeätä, että asetamme sijoittajille parhaan tarjouksen mahdollistavat sääntelyehdot.
Vakavaraisuusasetukseen liittyen kuulin suomalaisen vakuutusalan huolenaiheita. Myös tässä on tärkeätä saavuttaa tasapainoinen neuvottelutulos. Samaan aikaan kun on taattava, että vakuutusyhtiöt ovat pitkällä aikavälillä vakaita ja tarjoavat asiakkailleen korkean suojan, on myös varmistettava, että raportointivaatimukset ovat oikeasuhtaiset verrattuna riskeihin.
Uusi vastuu Euroopan parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokunnassa
Aloitin tällä työviikolla myös työskentelyn EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnassa (SEDE), jonka tehtävänä on mahdollistaa EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asioiden käsittely parlamentissa ja aihealueen parlamentaarinen valvonta.
Valiokunnan tämän viikon työlistalla olivat jo muun muassa uuden EU-US turvallisuus- ja puolustusdialogin käynnistäminen, Euroopan Indopasifisen merialueen strategian kuuleminen sekä keskustelu Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen kanssa.
Tämä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valiokunta on erityisen merkittävä nykyisessä jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa ja Ranskan EU-puheenjohtajakaudella. Ranskan puheenjohtajakauden yksi painopiste on juuri puolustusyhteistyön kehittäminen.
EU on kehittänyt vuoden 2016 globaalistrategian hyväksynnän jälkeen uusia välineitä puolustukseen, kuten 25 jäsenvaltion pysyvä rakenteellinen yhteistyö sekä Euroopan puolustusrahasto. Parhaillaan EU:ssa laaditaan strategiseksi kompassiksi nimettyä asiakirjaa, jossa asetetaan tavoitteita EU:n puolustuksen ja turvallisuuspolitiikan yhteistyön kehittämiselle.
Monet eurooppalaiset ovat toivoneet EU:n turvallisuuden ja puolustusroolin vahvistamista. Nämä kehitetyt välineet edistävät unionin itsenäistä toimintakykyä, mikä on viime vuosien kokemuksen pohjalta erittäin tärkeää.
SEDE toimii yhteistyössä parlamentin ulkoasianvaliokunnan (AFET) kanssa. SEDEn toiminnan ytimeen liittyvät myös suhteiden kehittäminen Naton ja YK:n kaltaisten strategisten kumppaneiden kanssa sekä kolmansien maiden kanssa, jotka edistävät rauhanomaista kansainvälistä järjestystä.
Unionin rooli turvallisuuspoliittisessa dialogissa voimistuu
Kovan kolauksen kokeneet Euroopan ja Yhdysvaltain väliset suhteet ovat presidentti Bidenin hallinnon alla saaneet jälleen uutta tuulta purjeisiin. Biden on korostanut maansa paluuta maailmanpolitiikan näyttämölle, niin myös EU-kumppanuuden suhteen.
Nyt tätä yhteistyötä pyritään uuden dialogin myötä lujittamaan myös turvallisuuden ja puolustuksen saralla. Kuulimme parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokunnassa asiasta kuluneella viikolla Euroopan ulkosuhdehallinnon pääsihteeriä Stefano Sanninoa ja EU:n sotilasesikunnan päällikköä Hervé Bléjeania.
Yhdysvaltain ulko- ja puolustusministeriöiden sekä EU:n ulkosuhdehallinnon, komission ja puolustusviraston välisen dialogin on määrä alkaa tämän vuoden alussa. Uusien turvallisuusuhkien varjossa, puhujat nostivat keskiviikkona esiin muun muassa kyber- ja hybridiuhat, ilmastonmuutoksen, murrokselliset teknologiat ja tiedustelutiedon jakamisen mahdollisina prioriteetteina. Myös yhteisen kapasiteetin ja yhteentoimivuuden edistäminen tulevat olemaan keskeisessä roolissa turvallisuusyhteistyön kehittämisessä. Tulevat kuukaudet lupaavat dialogin lisäksi myös runsaasti muita hankkeita, kun EU:n strateginen kompassi, Naton strateginen konsepti, Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden strategia sekä EU:n ja Naton yhteinen julistus julkaistaan.
Eroon laturiarmeijasta
Parlamentin käsittelyssä oleva esitys älypuhelimiin, tabletteihin, digitaalikameroihin ja kuulokkeisiin sopivasta yhtenäisestä latauslaiteen liitännästä eteni tällä viikolla suuren askeleen, kun ministerineuvosto vahvisti jäsenmaiden
myönteisen kantansa yleislatureihin. Olen itse puhunut muutosten puolesta jo pitkään ja Eu-parlamentti vaati asiassa uutta lainsäädäntöä vuosi sitten.
Toteutuessaan uudistus lisää kuluttajien mukavuutta yhdenmukaistamalla latausliitännät ja pikalataustekniikan. Uudella lailla laturien myynti erotetaan elektroniikkalaitteiden myynnistä siten, että uuden laitteen mukana ei enää välttämättä tule uutta laturia. Tämä vähentää laturien tuotantoon, kuljetukseen ja hävittämiseen liittyvää elektroniikkajätettä. Tässä on yksi esimerkki aisoista, joissa eurooppalainen lainsäädäntö on kansallisia säädöksiä parempi.
Ympäristö, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja turvallisuus eurobarometrin kärjessä
Tällä viikolla julkaistiin eurobarometri, jossa kartoitettiin eurooppalaisten mielipiteitä etenkin Euroopan tulevaisuudesta. Kyselyn tulokset eivät tarjonneet suuria yllätyksiä. 65 prosenttia suomalaisista pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana – luku on miltei samaa luokkaa niin nuorten kuin ikääntyneidenkin keskuudessa. Kymmenisen prosenttia suomalaisista taas uskoo EU-jäsenyyden olevan huono asia.
Barometrissa kysyttiin myös kansalaisten mielipiteitä parhaiksi katsotuista vaikuttamiskeinoista. Suomalaiset kokevat hyviksi vaikuttamisen tavoiksi äänestämisen vaaleissa, erilaiset vetoomukset sekä puolueiden, järjestöjen ja liittojen kautta vaikuttamisen. Kulttuurilliset erot näkyvät: monet muussa Euroopan maassa painotetaan hieman enemmän esimerkiksi mielenosoituksia.
Kyselyssä nousee esiin, että niin suomalaisten kuin eurooppalaistenkin mielestä tärkeitä asioita Euroopan tulevaisuudelle ovat etenkin ympäristö- ja ilmastokysymykset, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä turvallisuuteen liittyvät aihepiirit. Suomalaiset ovat muita eurooppalaisia huolestuneempia esimerkiksi populismin voimistumisesta, talouskysymyksistä sekä väestön ikääntymisestä. Suomalaiset olivat EU-maista eniten huolissaan myös velkaantumisesta. Siinä on vahvaa viestiä myös suomalaisille päättäjille, kun EU sääntöjä uudistetaan.
Et ikinä arvaa -podcast on täällä taas
Et ikinä arvaa -podcast palaa muutaman kuukauden tauolta eetteriin tässä viikonvaihteessa. Puhumme uudessa jaksossa Eveliinan kanssa menneistä aluevaaleista, tulevista Tradekan vaaleista ja laturiarmeijasta. Jatkossa Et ikinä arvaa -podcast tehdään joka viikonvaihde ja julkaistaan lauantaisin. Tule kuulemaan mitä meillä on sanottavaa Euroopan, Suomen ja Helsingin elämästä”.
Linkki Et ikinä arvaa -podcastiin löytyy aina lauantaisin fb-sivultani www.facebook.com/heinaluoma ja kotisivultani www.eeroheinaluoma.fi
Lauantaina 29.1. olemme Even kanssa JHL:n demareiden webinaarissa yhdessä JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen kanssa keskustelemassa julkisen ja hyvinvointialojen työntekijöiden ajankohtaisista teemoista ja tätä webinaaria voi seurata lauantaina klo 13 alkaen tämän linkin kautta.
Uusi viikko
Ensi viikon tiistaina käynnistyvät kaksi viikkoa kestävät Tradekan edustajiston vaalit. Itse olen hakemassa valtuutusta uudelle kaudelle tähän tärkeään osuustoiminnan luottamustoimeen ja olen ehdolla Tradekan Etelä-Suomen vaalialueella numerolla 76. Osuustoiminnalla on itselleni, ja varmasti myös monille uutiskirjeeni lukijoille, suuri historiallinen ja periaatteellinen arvo, mutta nykyaikaisella Tradekalla on tarjolla jäsenilleen myös merkittävä määrä erilaisia taloudellisia hyötyjä.
Ensi viikolla on jälleen tiedossa valiokuntaviikko. Ja hieman yli viikon kuluttua, sunnuntaina 6. helmikuuta järjestetään jälleen myös perinteiset Hakaniemen markkinat. Minut voi tuttuun tapaan löytää paikalta klo 11 alkaen.
Pysytään kuulolla
Eero
