EU Parliament building

Viikon kuulumiset 40/2021

Mennyt viikko oli täysistuntoviikko Strasbourgissa. Monia tärkeitä äänestyksiä ja keskusteluja sisältyi tähänkin viikkoon.

Tässä kirjeessä:
• Ursula von der Leyen Suomessa
• Pandoran paperit
• Parlamentti vaatii toimia energiahintojen hillitsemiseksi
• Unkari- ja Puola-keskustelut jatkuvat
• Budjettivaliokunta arvioi Euroopan investointipankin toimintaa
• Talousteemat vahvasti täysistunnon asialistalla
• Saksan vaalit Euroopalle
• Parlamentti vahvistaisi EU:n roolia arktisen alueen vakauttajana
• Venäjä heräämässä ilmastonmuutoksen uhkiin
• Ensi viikko


Ursula von der Leyen Suomessa

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin Suomen vierailu sujui varsin onnistuneesti. Vierailun virallinen syy oli Suomen elvytysohjelman hyväksyminen ja Suomen ohjelman arviointi.
Suomi sai ohjelmalleen hyvän vastaanoton komissiolta. Puolet rahasta suuntautuu ilmastoinvestointeihin, mikä on EU-maiden parhaita lukemia.

Vierailu antoi myös mahdollisuuden esitellä Suomen toiveita ison ilmastopaketin viimeistelyssä. Suomen metsät, ydinvoiman hyödyllisyys päästöjen vähentämisessä ja talvimerenkulun tarpeet ovat asioita, joita nyt pitää esitellä kaikille päättäjille.


Pandoran paperit


Laajasti uutisoitu, järkyttävä Pandoran paperit -paljastus osoittaa hämmästyttävän suuren määrän pöytälaatikkoyrityksiä, joiden todellisia edunsaajia on piiloteltu monimutkaisten omistusketjujen taakse. Todellisten edunsaajien rekisteröinti on keskeinen asia rahanpesun, hämärien liiketoimien ja EU:n jäsenmaihin kohdistuvien ulkopuolisten vaikuttamisyritysten lopettamiseksi. Euroopan parlamentin raportoijana rahanpesun ja terrorismin torjunnassa aloitan työn, joka tekee uutta, jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä aikaisempien direktiivien sijaan.

Myös Suomen kannattaa oikaista käytännön rahanpesun valvontaansa nopeasti, ennen kuin maa joutuu ylimääräisen kielteisen huomion kohteeksi eurooppalaisessa yhteistyössä. Helsingin Sanomissa ollut uutinen, ettei Finanssivalvonta Suomessa ole käynnistänyt yhtään rahanpesuselvitystä, on yllättävä. Korona ei kelpaa toimimattomuuteen syyksi. Hyvä, että pankkivaltuusto puuttuu asiaan.

On hämmästyttävää, kuinka paljon todellista valvontaa rahanpesun selvittämiseksi tekevät edelleen tiedotusvälineet viranomaisten sijaan. Kiitos siis kuuluu riippumattomalle medialle ja sen edustajille. Pandoran paperit on jälleen yksi esimerkki, miksi EU-maissa on pidettävä yhdessä huolta median vapaista toimintamahdollisuuksista. Kaikki vallankäyttö ansaitsee tulla läpivalaistuksi ja kontrolloiduksi.

Parlamentin neuvottelijana rahanpesun ja terrorismin torjunnan kokonaisuudessa näen selkeät askelmerkit siitä, mitä seuraavaksi pitää tehdä. Direktiivien, jotka ovat puitelainsäädäntöä, aika on nyt ohitse. Tarvitaan sitovaa, kaikkia EU-jäsenmaita koskevaa, yhteistä pakottavaa lakia.

Yritysomistusten avoimuutta on lisättävä. Monimutkaisten yritysrakenteiden todelliset edunsaajat on tehtävä julkiseksi. Veroparatiisimaiden mustien listojen käytäntöjä on tiukennettava. Rahanpesun vastainen lainsäädäntö on uudistettava. Kansainvälisten yritysten verokäytäntöjä on yhdenmukaistettava; on saatava sopimus yritysten minimiverotuksen tasosta.

Kaikissa näissä asioissa ratkaisujen avaimet ovat EU-parlamentilla ja neuvostolla. Rahanpesun torjunta on esimerkki asioista, jota kansalliset päätökset eivät pysty ratkaisemaan. Vain tiukka eurooppalainen lainsäädäntö voi varmistaa, että nopeasti liikkuvan rahan maailmassa noudatetaan jonkinlaisia reiluja pelisääntöjä.


Parlamentti vaatii toimia energiahintojen hillitsemiseksi

Viime aikoina paljon huomiota herättänyt voimakas energian hintojen nousu puhutti myös Euroopan parlamenttia tällä viikolla. Täysistunnossa käytetyissä puheenvuoroissa vaadittiin Euroopan unionilta nopeita toimia kansalaisten auttamiseksi ennätysmäisen hintojen nousun yli. Erityistä huolta esitettiin jo valmiiksi heikossa asemassa olevien kotitalouksien sekä pienten ja keskisuurten yritysten tilanteesta. Ratkaisuksi monet meppikollegani ehdottivat panostuksia energian varastointiin, yhteisten kaasuhankintojen käyttöönottamista ja muutoksia eurooppalaisten energiamarkkinoiden sääntelyyn.

Energiapolitiikasta vastaava komissaari Simson painotti Euroopan vihreän kasvun ohjelman tarjoavan haasteeseen ratkaisun avaimet. Panostamalla uusiutuviin energianlähteisiin ja energiatehokkuuteen, ohjelma vähentää pitkällä aikavälillä unionin riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, joihin tämänhetkinen hintapiikki on pääsääntöisesti kohdistunut. Simson huomauttikin, että jäsenmaissa, joissa uusiutuvien osuus koko energiapaketista on suuri, myös kustannukset ovat alhaisemmat. Näin muun muassa suomalaiset kotitaloudet ovat välttyneet samankaltaiselta energialaskujen paisumiselta, kuin mitä monessa muussa jäsenvaltiossa on nähty.

Lyhyellä tähtäimellä Simson vakuutti komission esittävän ensi viikolla toimenpidepakettia, joihin jäsenvaltiot voivat nykyisen EU-lainsäädännön puitteissa turvautua auttaakseen kansalaisia ja yrityksiä selviämään hintojen noususta. Lisäksi komission on ennen vuodenvaihdetta määrä julkistaa uusi lakiesitys kaasumarkkinoiden uudistamiseksi, jonka yhteydessä tullaan tarkastelemaan energian varastointia tarjonnan turvaamiseksi.

EU:n energiastrategiassa ratkaisevassa asemassa on nyt realistisen siirtymävaiheen strategian hahmottaminen.


Unkari- ja Puola-keskustelut jatkuvat

Täysistunnossa käytiin myös kiivasta keskustelua Unkarin ja Puolan elpymissuunnitelmista yhdessä talousasioista vastaavan komissaari Gentilonin kanssa. Parlamentissa maiden rikkomukset oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja vapaata lehdistöä kohtaan ovat herättäneet huolta kunkin hallituksen kyvystä turvata elpymispaketista saatavien varojen oikea käyttö. Viestimme komissiolle olikin, ettei suunnitelmia tule hyväksyä ennen kuin maat ovat sitoutuneet varojen saannin ehtona noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta.


Budjettivaliokunta arvioi Euroopan investointipankin toimintaa

Minut on valittu ryhmäni neuvottelijaksi laatimaan budjettivaliokunnan vuosittaista Euroopan investointipankin toimintaa arvioivaa mietintöä. Saan tämän kunnian nyt kolmatta vuotta peräkkäin.

EIP on vuoden aikana rahoittanut useampaa hanketta Suomessa, viimeisimpinä Lapin ja Vaasan keskussairaalojen nykyaikaistamista, kumpaakin noin 72 miljoonalla eurolla. EIP:n lainoilla on tarkoitus parantaa sairaaloiden valmiuksia vastata koronapandemian ja mahdollisten tulevien kriisien asettamiin haasteisiin.

Euroopan investointipankilla on koronapandemian aikana ollut merkittävä rooli muidenkin terveysalan investointien rahoittajana, esimerkiksi tukemalla koronarokotteiden tutkimusta. EIP tuki muun muassa BioNTech/Pfizer-rokotevalmistajien koronarokotekehitystä 100 miljoonan euron lainalla viime vuonna. Kyseinen rokote on sittemmin noussut Euroopassa yleisimmäksi koronarokotteeksi. EU-maissa annetusta yli 571 miljoonasta rokoteannoksesta BioNTech/Pfizer-rokotteen osuus on 424 miljoonaa annosta (lähde ECDC). Pankki on myös tukenut Afrikan rokotekattavuuden parantamista esimerkiksi investoimalla rokotteiden tuotantoon Senegalissa.

EIP on toiminut myös aktiivisesti pk-yritysten ja suurempien yritysten tueksi pandemian iskiessä talouteen ja yritysten kassavirtaan. EIP perusti yritysten pandemiatueksi väliaikaisen 25 miljardin euron yleiseurooppalaisen takuurahaston, joka on toiminut paikallisten kumppaneiden välityksellä. Suomessa esimerkiksi Finnvera ja Nordea ovat myöntäneet käyttöpääoma- ja investointilainoja yritykselle takuurahaston avulla.

Budjettivaliokunnan vuosiraportissa tulemme arvioimaan pankin rahoituksen vaikuttavuutta ja sitä, miten hyvin rahoitus kohdistuu EU:n prioriteettien, kuten reilun ilmastosiirtymän mukaisesti. Arvioimme myös pankin käytäntöjä esimerkiksi korruption ja petosten torjumiseksi. Työ käynnistyy myöhemmin syksyllä.

Talousteemat vahvasti täysistunnon asialistalla

Pandoran paperit oli selvästi viikon keskeisin teema Strasbourgissa ja sen ulkopuolella. Puhuin täysistunnossa käytävässä keskustelussa EU:n verolainsäädännön samankaltaisuudesta sveitsiläisen juuston kanssa, erityisesti sen aukoista. Jotta saisimme oikeudenmukaisemman verojärjestelmän, on tärkeää korjata nämä puutteet mahdollisimman pian ja rahanpesun torjunnan uudistamisen neuvottelijana tämä on yksi tärkeimmistä tavoitteistani.

Matka kohti oikeudenmukaisempaa verojärjestelmää on edelleen melko pitkä. Tämän osoittivat myös tuskallisesti neuvoston tällä viikolla tekemät päätökset: maat, kuten Seychellit, poistetaan yhteistyöhaluttomien verotuksen lainkäyttöalueiden mustalta listalta, ja vain kaksi päivää Pandoran paljastusten jälkeen. On selvää, että tämä musta lista ei todellisessa muodossaan ole tehokas, koska kuuluisat veroparatiisit, kuten Iso-Britannian Neitsytsaaret, jotka ovat esillä myös Pandoran papereissa, eivät edes ole listalla. Jäsenmaiden on korkea aika saada asia kuntoon.

Tähän liittyen äänestimme tällä viikolla haitallisia verokäytäntöjä koskevan EU:n politiikan uudistamisesta. Tämä on avainasemassa, koska yhteisten periaatteiden tulisi ohjata sitä, miten maat käyttävät verojärjestelmiään ja -politiikkaansa houkutellakseen yrityksiä ja voittoja. Kokonaisuus on kuitenkin jäänyt vajaaksi, koska politiikka ja lainsäädäntö eivät ole pysyneet mukana innovatiivisissa verojärjestelmissä viimeisten 20 vuoden aikana. Raportti sisältää hyviä suosituksia haitallisia verokäytäntöjä koskevista uudistuksista.

Keskustelimme myös toisesta ajankohtaisesta verotukseen liittyvästä asiasta, nimittäin kryptovarojen verotuksesta, OECD:n ja Finance Watchin asiantuntijoiden kanssa. Asiantuntijat viittasivat erilaisiin haasteisiin, jotka liittyvät näiden varojen luokitteluun, verotuksen ajoitukseen ja omaisuuden arvostamiseen. OECD työskentelee globaalin veroraportointijärjestelmän puitteissa kryptovarallisuusmarkkinoilla, jonka pitäisi auttaa niiden verotuksessa. Lisäksi kysymyksestä siitä, voisiko lohkoketjuteknologia ja DLT olla väline petosten torjunnassa, asiantuntijat olivat yhtä mieltä: teoriassa kyllä, mutta käytännön esteitä ilmenee toiminnallisesta, oikeudellisesta ja yksityisyyden näkökulmasta. On selvää, että tekniikka voi olla erittäin hyödyllistä veronkierron ja petosten torjunnassa edellyttäen, että sääntelykehykset ovat oikeat.


Saksan vaalit Euroopalle

Saksan vaalitulos ja vaalitulokselle rakentuva uusi hallitus lähettävät monenlaisia jälkiaaltoja niin maailmalle kuin Eurooppaankin. Suomelle Saksan uusien päättäjien tunteminen ja saksalaisiin linjauksiin vaikuttaminen on erityisen tärkeää.

Sosialidemokraattien voitto toteutui aika lailla sen suuruisena kuin mielipidetutkimukset viime viikkoina povasivat. Suurimman puolueen asema ja 25,7 prosenttia äänistä olivat jotain sellaista, mitä kukaan ei vielä puoli vuotta sitten osannut odottaa. Vaalitulos oli suuri henkilökohtainen voitto SPD:n kansleriehdokkaalle Olaf Scholzille. Hänen maltillinen uudistuslinjansa ja rauhallinen esiintymisensä saivat saksalaisilta vahvan luottamuksen.

Vaalien jälkeisissä mielipidetutkimuksissa 70 prosenttia vastaajista on kannattanut Scholtzia kansleriksi. Hänen syrjäyttämisensä hallituksen vetovastuusta on näiden lukujen valossa todella vaikeata, vaikka CDU:n vaalit hävinnyt puheenjohtaja Laschet on sitä yrittänytkin.

Scholzin persoonalla on suuri merkitys Saksan tulevalle politiikalle. Olimme yhtä aikaa puolueidemme puoluesihteereitä vajaat 20 vuotta sitten ja voin sanoa, että hän on käytännönläheinen, luotettava, yhteistyökykyinen ja rauhallinen toimija. Nykymuotoisen Saksan ensimmäisen monipuoluehallituksen johtamiseen hänellä on erinomaiset edellytykset.

Tämän päivän Scholz on ajattelultaan ennen muuta valtiovarainministeri. Vastuullisen taloudenpidon iso linja tulee Saksassa jatkumaan. Liike-elämän toimintaedellytyksissä pidetään huolta, mutta verotuksen oikeudenmukaisuuskysymykset nousevat asialistalla askeleen ylemmäksi. Eurooppalaisessa talousintegraatiossa mennään eteenpäin ilman, että talouskuurin sääntöjä unohdetaan. Avainasemaan nousee erityisesti ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tehtävien tarpeellisten investointien mahdollistaminen.

Suomalaisilla ja saksalaisilla sosialidemokraateilla ja vihreillä on pitkään ollut tiivis keskinäinen kanssakäyminen. Suomen keskustalla ja saksalaisilla vapailla demokraateilla kanssakäyminen on ollut jonkin verran etäisempää politiikkaan liittyvien aitojen erojen vuoksi. FDP voi hyvinkin nousta Saksan uudeksi valtiovarainministeripuolueeksi, joten keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikolla on kaikki syyt avata aktiivinen Saksa-yhteys jo nyt.

Ulkopolitiikassa Saksa hakee jatkossa korkeampaa profiilia. Suomelle iso asia on, millaiseen Venäjä-strategiaan uusi hallitus nojaa. Sosialidemokraatit ja Scholz ovat korostaneet dialogin ylläpitämistä ja yhteistyömahdollisuuksien kunnioittamista silloinkin, kun Venäjän ei-hyväksyttäviin toimiin joudutaan reagoimaan pakotteilla. Saksan Vihreät ovat taas edustaneet erittäin kovaa Venäjä-linjaa, joka tähtää enemmänkin Venäjän eristämiseen ja järjestelmämuutokseen kuin yhteistyöhön. Suomen vihreän ulkoministerin Pekka Haaviston näkemyksillä saattaa saattaa hyvinkin olla kysyntää, jos Saksan ulkoministeriön johtoon nousee vihreä poliitikko.

Saksan vaaleista lähtee monenlaisia jälkitauteja myös eurooppalaiseen puoluepolitiikkaan. Sosialidemokraateille Saksan vaalitulos antaa myötätuulta, itseluottamusta koko mantereella. Vihreät nousevat vakavaksi tekijäksi eurooppalaisessa valtiollisessa politiikassa, mikä voi puolestaan maltillistaa EU-parlamentin vihreitä. Keskustaoikeistolainen EPP-puolue taas joutuu hakemaan vaikutusvaltaansa uudelleen, kun sen saksalainen peruskallio rapautuu pahasti. Saksan hallitusvaihdokseen jälkeen Itävallasta länteen kulkevalla vyöhykkeellä ei löydy yhtään EPP-puolueen johtamaa hallitusta.

Ja sitten vielä sanotaan, ettei vaaleilla ole väliä.


Parlamentti vahvistaisi EU:n roolia arktisen alueen vakauttajana

Täysistunto äänesti viikolla myös parlamentin omasta, arktisen alueen geopoliittisia ja turvallisuushaasteita koskevasta päätöslauselmasta (506 puolesta, 36 vastaan, 140 tyhjää), jolla se pyrkii vauhdittamaan komission käynnissä olevan arktisen strategian laadintaa.

Päätöslauselmassa tuodaan esiin arktinen alue strategisesti merkittävänä yhteistyön alueena, josta on kuitenkin muodostunut yhä enemmän suurvaltapoliittisten ja taloudellisten intressien risteyspaikka. Niin Kiina kuin Venäjä ovat kääntäneet katseensa pohjoiseen ja pyrkivät hyödyntämään alueen luonnonvaroja ja turvallisuuspoliittisia mahdollisuuksia. Samalla kiihtyvä ilmastonmuutos uhkaa alueen herkkää luontoa ja erityisesti alkuperäiskansojen toimeentuloa.

EU on alueella arktisten jäsenmaiden – Suomen, Tanskan ja Norjan – kautta aktiivisesti läsnä, mutta parlamentti näkee EU:n myös keskeisenä rauhaa ja vakautta edistävänä sidosryhmänä. EU:n arktisen strategian tulee heijastaa alueen uutta turvallisuustilannetta, tiedostaen alueella kasvavat geopoliittiset jännitteet, mutta samalla perustuen kansainväliseen oikeuteen sekä käytännönläheiseen ja alueelliseen yhteistyön. Näin myös Venäjän kohdalla.

Päätöslauselmalla parlamentti pyrkii myös vahvistamaan EU:n roolia alueella kestävän kehityksen, innovaatioiden, tutkimuksen sekä investointien edistäjänä. Arktinen alue ja sen väestö on erityisen haavoittuvainen ilmastonmuutoksen seurauksille ja EU:n tulee päätöslauselman mukaan panostaa kaikin tavoin alueen kestävään kehitykseen. Yksi keino tässä on yksityisten yritysten mukaan ottaminen EU:n rahoitusinstrumenttien avulla sekä panostusten lisääminen tutkimukseen ja tieteeseen alueen yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa.

Keväällä päätöslauselman ollessa valiokuntakäsittelyssä jätin yhdessä S&D-kollegani kanssa tekstiin muutosesityksiä, joissa korostin kestävän talouden lisäksi liikenneyhteyksien tärkeyttä arktisella. Arktisen politiikan uudistamisessa on mielestäni keskeistä EU:n sitoutuminen alueen pitkäaikaiseen kestävään ja rauhanomaiseen kehitykseen kaikilla mahdollisilla alustoilla, kuten Arktisessa neuvostossa sekä Barentsin euroarktisessa neuvostossa. EU:n tulee tehdä töitä saadakseen tarkkailija-asema Arktisessa neuvostossa, sillä se mahdollistaisi esimerkiksi EU-Venäjä-yhteistyön ja sitä kautta yhteisten intressien eteenpäinviemisen useilla arktiseen alueeseen liittyvillä aloilla. Arktisten kysymysten päätöksentekoa tulee myös sujuvoittaa sisäisesti EU sisällä lisäten sen painoarvoa komission ja ulkosuhdehallinnon sisällä.


Venäjä heräämässä ilmastonmuutoksen uhkiin

Keskiviikkona äänestysten lomalla kuuntelin myös Brysselin energiaklubin tilaisuuden Venäjän energia- ja ilmastostrategiasta, jota meille esitteli yksi Venäjän johtavista ilmastoasiantuntijoista, Mikhail Yulkin. Yulkin on jo parin vuosikymmenen ajan vaikuttanut aktiivisesti Venäjän ilmasto- ja energiapolitiikkaan sekä vahvistanut rooliaan akateemisen tutkimuksen edustajana.

Yulkinin mukaan ilmastonmuutos etenee Venäjällä 2,5 kertaa (arktisella alueella jopa 4,5-5 kertaa) nopeammin verrattuna maailman keskiarvoon. Ikiroudan sulaminen on Venäjälle suurin riski. Vaikka Venäjällä keskustelu ilmastonmuutoksen vaikutuksista on vähäistä, jopa valtamedioissa on viime aikoina julkaistu arvioita lämpenevän ilmaston seurauksista. Fossiilisten polttoaineiden kysynnän väheneminen tiedostetaan, mutta kansallisella tasolla Venäjä on jäänyt kauas kunnianhimoisia ilmastostrategioita laativista maista.

Muutoksen aallot ovat kuitenkin tavoittamassa myös Venäjää. Maassa on kolme voimassa olevaa federaatiotason ilmastolakia, joista viimeisin, tänä vuonna säädetty pyrkii rajoittamaan päästöjä, mutta ei vähentämään. Tämä on Yulkinin mukaan osoitus kunnianhimon puutteesta ilmastotoimissa. Päästöjä myös joiltakin osin säädellään siksi, että niitä pidetään terveydelle vaarallisena, eikä siksi, että niiden ilmastovaikutus tunnustetaan. Toisaalta ilmastokasvatuksen puute ja salaliittoteoriat, joiden mukaan ilmastonmuutos on Venäjään uhkaavan lännen keksimä tarina, hidastavat asenneilmapiirin muutosta.

Yulkinin arvion mukaan Venäjä tähtää nollapäästöihin vuoteen 2060 mennessä, jota vauhdittaa kansallisten ilmastotoimien sijaan fossiilisten polttoaineiden kysynnän väheneminen. Tuotannon vähentäminen on kuitenkin Yulkinin mielestä kaikkein kallein strategia, puhtaamman teknologian käyttöönotto parempi. Hallinnon Venäjällä tulisikin investoida nyt puhtaan teknologian yrityksiin. Kaasu- ja öljysektorin herääminen ilmastonmuutoskeskusteluun on silti ollut hidasta, eikä ymmärrys markkinoiden muuttumisesta saatikka uudenlaisesta teknologiasta tai päästöjen valvonnasta ole vielä läpäissyt koko sektoria.


Ensi viikonloppuna ja ensi viikko

Ensi viikolla on tiedossa valiokunta- ja ryhmäkokouksia Brysselissä. Suunnitelmissa on myös tavata Euroopan petostentorjuntaviraston suomalaisjohtaja Ville Itälää, sekä osallistua korruption vastaiseen seminaariin. Lauantaina järjestän keskustelutilaisuuden Porin Noormarkussa, jossa mukana keskustelemassa ovat Satakunnan sosialidemokraattien puheenjohtaja Harri Lehtonen ja Porin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arja Laulainen. Lisätietoja tilaisuudesta antaa avustajani Maria Loima.

Pysytään kuulolla.

Eero

Vieritä ylös