Parlamentti oli päättyvällä viikolla koolla Strasbourgissa täysistunnon merkeissä. Asteittain myös täysistunnoissa siirrytään normaaliin kanssakäymiseen ja odotuksissa on, että marraskuussa täysistunnossa palattaisiin jo normaaliin fyysiseen läsnäoloon.
Viikon aikana pidettiin myös sosialidemokraattisen parlamenttiryhmäni, eli S&D-ryhmän johdon ja sd-komissaarien yhteistapaaminen, jossa arvioitiin lähimmän vuoden yhteisiä tavoitteita. Hyvähenkinen tapaaminen antaa aiheen odottaa käytännön tuloksia myös komission työn painopisteissä ensi vuoden aikana.
Tässä koonnissa:
– Rahanpesun torjunta jälleen täysistunnon asialistalla
– Kryptovaluuttojen sääntelykokonaisuuden neuvottelut alkoivat
– Globaali minimiverosopu
– Pellolta pöytään – äänestimme maatalouden jättiuudistuksesta
– Keskustelu Puolan oikeusvaltiotilanteesta jatkuu
– Parlamentin poliittiset ryhmät sopuun Fit for 55 -ilmastopaketin valiokuntavastuista
– Suomi suhtautuu kriittisesti uuteen ilmastotoimien sosiaalirahastoon
– EU ja Länsi-Balkan
– Euroopan parlamentin Saharov-palkinto Navalnyille
– Ensi viikko
Rahanpesun torjunta jälleen täysistunnon asialistalla
Täysistunto kävi hyvää keskustelua rahanpesun torjunnasta, mikä olikin tärkeää tämänvuotisen tilintarkastustuomioistuimen raportin julkaisun jälkeen. Raportissa korostetaan sitä, miten finanssialalla sovelletaan tällä hetkellä liian pirstaleista rahanpesun torjunnan sääntelyä.
Komissaari McGuinness korostikin moneen kertaan, miten tärkeää sääntelyn tehokas ja eheä soveltaminen on. Erityismaininnan sai EU:n jäsenmaiden varsin löperösti soveltama rahanpesun torjunnan direktiivi neljä, jossa rahoituslaitosten kuuluisi tehdä tiukempia toimenpiteitä rahanpesun torjunnan ehkäisemiseksi heidän tarjoamillaan alustoilla. McGuinness korosti myös, että komissio on aloittanut valvontatoimet niitä jäsenmaita kohtaan, jotka eivät sovella sääntelyä riittävällä tarkkuudella.
Nykyisen sääntelyn puutteet huomioiden on tärkeää, että uusi rahanpesun torjunnan uudistuskokonaisuus onnistuu tavoitteissaan. Tehokkaaseen tulokseen pääsemiseksi tarvitsemme selkeän, koko EU-alueella yhdenmukaisesti voimassaolevan säännöstön. Tämän tulevan lainsäädäntökokonaisuuden neuvottelijana olen täysin samaa mieltä näistä komissaarinkin nostamista huomioista: samat säännöt kaikille. Säännöstössä korostuu sen velvoittavuus aiempien direktiivien sijaan.
Keskeistä säännöstössä on, että todelliset edunsaajat tulevat tiukemman lainsäädännön piiriin. Kuten Pandoran paperit -skandaali paljasti, monimutkaisten omistusketjujen taakse kätkeytyy niin rikollista toimintaa kuin salattua yhteiskunnallista päätöksentekoa.
Omassa puheenvuorossani korostin, että säädökset purevat kyllä tavallisiin pientallettajiin, mutta edelleenkin sadat miljoonat siirtyvät tileiltä toisille ilman todellista estettä. Rikollinen raha muodostaa yhteisöllemme myös todellisen turvallisuusuhan.
Järeitä toimia tarvitaan. Direktiivien sijaan sitovaa lainsäädäntöä. Kansallisten valvojien rinnalle tarvitaan eurooppalainen valvoja. Todelliset edunsaajat rahaliikenteessä on selvitettävä ja korkean rahanpesuriskin maat on listattava ilman epäröintiä.
Kryptovaluuttojen sääntelykokonaisuuden neuvottelut alkoivat
Kryptovaluutta bitcoinin voimakkaat arvon vaihtelut ovat puhututtaneet laajalti viime aikoina. Yksin bitcoinin louhinta aiheuttaa vuosittain yhtä suuret päästöt kuin koko Singaporen valtio.
Olen sosialidemokraattisen ryhmän pääneuvottelijana uudessa kryptovaluuttamarkkinoiden sääntelykokonaisuudessa. Neuvottelut kompromissiehdotuksesta alkoivat tiistaina. On selvää, mihin uudessa sääntelyssä pitää keskittyä. Voimakas arvon vaihtelu on uhka niin talouden vakaudelle kuin sijoittajien suojallekin. Ylipäänsä valuutan liikkeellelaskun pitäisi olla julkisen vallan tehtävä, jolloin tavallisille kansalaisille tärkeään valuutan vakauteen voidaan vaikuttaa.
Lakikokonaisuuden saksalainen esittelijä Stefan Berger esitti joukon kompromissiehdotuksia. On ilo nähdä, että hän ottaa huomioon useita ehdotuksiani, kuten tiukemmat säännöt rahanpesun torjunnasta, yhteyksien lopettamisesta yhteistyöhaluttomiin veroalueisiin, Euroopan keskuspankin suurempi rooli ja tiukemmat sijoittajansuojaa koskevat säännöt.
Nykyinen lainsäädäntö on auttamatta vanhentunut, eikä huomioi nykytilaa niin kryptovaluutan louhinnan, käytön kuin ympäristökuormankaan osalta. Ikävä kyllä arviolta puolet kryptovaluuttaliikenteestä näyttää liittyvän rikolliseen toimintaan, kuten rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen.
Globaali minimiverosopu
Epäsuorasti rahanpesuun liittyen kävimme keskustelua myös kansainvälisistä verosovuista, varsinkin liittyen ensi viikolla Roomassa pidettävään G20-maiden kokoukseen. Olen komissaari McGuinnesin kanssa samaa mieltä siitä, että aiemmin syntynyt kansainvälinen sopu globaalista minimiverosta sekä tuloksen verottamisesta siellä, missä se on syntynyt, ovat historiallisia saavutuksia. Verotuksellinen vallankumous ja merkki siitä, että monenvälinen yhteistyö toimii. 136 maan välille syntynyt minimiverosopu tarkoittaa, että yritykset maksavat kaikissa näissä maissa vähintään 15% veroa, jolloin kikkailu matalan verotuksen maihin olennaisesti vähenee tai peräti loppuu.
Tämä on keskeinen askel, mutta ei vielä sellaisenaan riittävä. EU:n on sovellettava minimiveroa mahdollisimman pian, olemme sen velkaa äänestäjille ja kansalaisille. Monikansallisten yritysjättien tulee osallistua koronan jälkeiseen jälleenrakennukseen ihan samalla tavalla, kuin pienet ja keskisuuretkin yritykset osallistuvat. Vastuun välttelyn aika on päättymässä.
Pellolta pöytään – äänestimme maatalouden jättiuudistuksesta
Äänestimme parlamentin täyistunnossa uudesta Pellolta pöytään -strategiasta, jolla EU keskittyy tehokkaaseen ruokatuotannon ilmastosiirtymään. Strategia on yksi osa EU:n suurta vihreän siirtymän kokonaisuutta. On keskeistä, että EU-alueella pidetään kiinni ruoan korkeista laatustandardeista ja siitä, että meillä on riittävästi ruokaa kansalaistemme tarpeisiin. Samalla ruoantuotannon ilmastovaikutuksiin pitää kiinnittää huomiota. Strategia tulikin hyväksytyksi, vaikkakin monin soraäänin.
Äänestin esimerkiksi muutosesityksen puolesta, jossa EU-alueen ulkopuolelta tuotaviin tuontituotteisiin pitäisi soveltaa samoja laatustandardeja, kuin sisämarkkinoiden tuotteisiin. Muutosesitys menikin sitten lopulta läpi. Isossa kuvassa merkittävää on, ettei ruokatuotanto siirry matalamman standardin maihin ja pois unionin alueelta. Torjunta-aineet, hormonit ja esimerkiksi antibioottien käyttö ovat ruokaturvallisuuden kannalta EU:ssa tarkasti säänneltyjä ja sääntely takaa, että ruokamme on turvallista. Erikoista oli, että äänestys tästä jakoi parlamenttia voimakkaasti.
Maataloussektorilta vaaditaan myös laajemmin ilmastotoimia. JRC-tutkimuskeskus julkaisi keväällä arvion, jonka mukaan Pellolta pöytään -ohjelma toteutuessaan siirtäisi jopa 15 % ruokatuotannosta EU-alueen ulkopuolelle, joka olisi lisännyt ruoan päästöjä. Onneksi ohjelma nostaa isoon rooliin nyt sen, miten ruoan tuotantoa säilytetään EU-alueella.
Keskustelu Puolan oikeusvaltiotilanteesta jatkuu
Jo pitkään jatkunut keskustelu Puolan oikeusvaltiotilanteesta puhutti Euroopan parlamenttia myös kuluneella viikolla. Tällä kertaa keskustelun keskipisteeksi nousi Puolan perustuslakituomioistuimen hiljattain antama päätös, jonka mukaan Euroopan unionin perussopimuksen keskeiset kohdat olisivat maan perustuslain vastaisia. Päätös haastaa täten Euroopan oikeusjärjestystä kyseenalaistamalla EU-oikeuden ensisijaisuuden ja EU-tuomioistuinten päätösten sitovuuden jäsenvaltioissa. Päätös ei suinkaan ole ainut kiistelty uutinen, vaan on jatkoa pitkään huolestuttaneelle kehityskululle.
Täysistuntokeskustelussa meppikollegani korostivat jokaisen jäsenmaan vapaaehtoisesti hyväksyneen yhteiset pelisäännöt liittyessään unioniin. Torstaina äänestämässämme päätöslauselmassa Euroopan parlamentti vaatiikin komissiolta ja neuvostolta järeitä toimia heikkenevän oikeusvaltiokehityksen kääntämiseksi. Ennen kaikkea komission tulisi ottaa käyttöön oikeusvaltion ehdollisuusmekanismi ja neuvoston viedä eteenpäin rikkomusmenettelyä Puolan hallitusta vastaan.
Lisäksi parlamentti valmistautuu viemään komission oikeuteen, jos ei se kahden viikon sisällä ala soveltamaan ehdollisuusmekanismia. Jos parlamentti haastaisi komission oikeuteen, olisi kyseessä historiallinen ratkaisu, jolla olisi monenmoisia jatkoseurauksia kaikkien instituutioiden kannalta. Toteamme hyväksymässämme päätöslauselmassa, että Puolan perustuslakituomioistuin ei ole laillisesti pätevä eikä riippumaton, eikä siksi ole päätösvaltainen tulkitsemaan maan perustuslakia.
EU-budjetin ja elpymisvälineen varoja suojeleva mekanismi on ollut voimassa vuoden alusta lähtien, mutta komissio ei ole ryhtynyt sen asettamien sääntöjen mukaisiin toimiin. Täysistunnossa puhunut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vakuutti komission ryhtyvän toimiin ja parlamentin ehdottamien välineiden sisältyvän sen työkalupakkiin.
Parlamentin poliittiset ryhmät sopuun Fit for 55 -ilmastopaketin valiokuntavastuista
Parlamentin poliittiset ryhmät pääsivät vihdoin tällä viikolla sopuun komission 14. heinäkuuta julkaiseman valtavan ilmastopaketin valiokuntajaottelusta. Kyseessä on yksi tämän parlamenttikauden merkittävimmistä lainsäädäntökokonaisuuksista, joka tähtää EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen vähintään 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Paketti koskettaa laajasti talouden eri osa-alueita metsistä ja maankäytöstä tie-, lento- ja meriliikenteeseen, uusiutuvaan energiaan sekä kansainväliseen kauppaan.
Nyt kun vastuut on jaettu eri valiokuntien kesken, kantojen muodostaminen parlamentissa voi alkaa. Edustamani budjetti-, vero- ja talousvaliokunnat eivät ole paketin kannalta keskeisimpiä valiokuntia, mutta aion seurata ja vaikuttaa tiiviisti Suomelle keskeisiin kysymyksiin. Useampi ympäristö-, maatalous- ja teollisuusvaliokunnissa istuva suomalaismeppikollega on hakeutunut keskeisille neuvottelupaikoille työstämään kantoja esimerkiksi uusiutuvan energian direktiiviin, maankäytön, maankäytön muutosten ja metsien ilmastovaikutusten LULUCF-direktiiviin sekä päästökauppadirektiiviin.
Suomi suhtautuu kriittisesti uuteen ilmastotoimien sosiaalirahastoon
Fit for 55 -lainsäädäntöpaketti sisältää myös ehdotuksen uudesta 72,2 miljardin euron ilmastotoimien sosiaalirahaston perustamisesta, johon Marinin hallitus on eilen ilmoittanut suhtautuvansa erityisen kriittisesti. Rahasto liittyy komission ehdotukseen laajentaa päästökauppajärjestelmää tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen.
Budjettivaliokunta antaa lausunnon uuteen rahastoon ja työ valiokunnassa alkaa myöhemmin syksyllä.
Sosiaalirahaston tarkoituksena on lieventää uuden päästökauppajärjestelmän aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia tukemalla esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia tai mikroyrityksiä – lähinnä Puolassa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Suomen arvioitu saanto olisi varsin vähäinen, nettomaksu saattaisi nousta 840 miljoonaan euron tuntumaan.
Olen itsekin aika varovainen luomaan järjestelmiä, jossa EU toimii jäsenvaltioiden rinnalla suorien sosiaalietuuksien rahoittajana. Oikeudenmukaisen ilmastosiirtymän korostaminen on perusteltua, mutta komission ehdotus uudesta rahastosta pitää sisällään huonosti perusteltuja tulonsiirtomalleja. Uuden sosiaalirahaston mallissa jäsenmaat voivat osoittaa suoria tulonsiirtoja kotitalouksille ja mikroyrityksille.
Ongelmallinen on myös tapa, jolla rahasto aiottaisiin rahoittaa. Jäsenmaiden tulisi luovuttaa neljäsosa uuden tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökaupan huutokauppatuloista EU:n omiksi varoiksi. Tämä edellyttäisi muutoksia omia varoja koskevaan päätökseen ja myös EU:n 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys tulisi avata – molemmat erittäin vaikeiden neuvottelujen kautta sovittuja isoja kokonaisuuksia. Uusi rahasto kyseenalaistaa myös elvytyspaketin neuvotteluissa esille tuodut suunnitelmat siitä, että uusilla omilla varoilla voitaisiin vähentää elpymisvälineen takaisinmaksusta jäsenvaltioille aiheutuvaa maksuosuutta.
Kysyntää rahastolle kuitenkin on parlamentissa ainakin omassa ryhmässäni, jossa moni olisi halukas sopimaan rahastosta – jopa ilman päästökaupan laajentamista. Edessä voivat olla hankalat neuvottelut Suomen kannalta.
EU ja Länsi-Balkan
Oikeusvaltioperiaatteista ja demokratiasta on tullut EU:lle niin sen sisäistä politiikkaa kuin ulkopolitiikkaa johtava arvo. Täysistunnon äänestysten lisäksi keskustelua teeman ympärillä käytiin viikolla erityisesti EU:n laajentumisen osalta.
Seitsemästä Länsi-Balkanin laajentumiseen kuuluvasta kumppanimaasta jäsenyysneuvottelut ovat käynnissä Montenegron ja Serbian kanssa. Pohjois-Makedonian ja Albanian osalta viralliset neuvottelut pyritään käynnistämään mahdollisimman pian. Bosnia&Herzegovina ja Kosovo ovat yhä nk. kandidaattimaita, joiden osalta komissio edellyttää yhä suurempia uudistustoimia neuvottelujen käynnistämistä vastaan. Turkin kanssa jäsenyysneuvottelut ovat yhä jäissä, mutta EU on kuitenkin halukas edistämään yhteistyötä ja uudistamaan EU:n ja Turkin välistä tulliliittoa.
Komissio julkisti tällä viikolla siis laajentumispaketin, joka sisältää tarkan arvion kuuden Länsi-Balkanin kumppanimaan sekä Turkin edistymisestä polulla kohti Euroopan unionin jäsenyyttä. EU-jäsenyysprosessi perustuu EU:n keskeisiin arvoihin perustuviin kriteereihin ja vastavuoroisuuden periaatteeseen: jäsenyysneuvotteluissa edetään aina kandidaattimaan osoittaman kehityksen mukaan. Jotta prosessi voisi edetä, liittymisehdokkaiden on ensisijaisesti osoitettava kestäviä tuloksia oikeusvaltioperiaatteen ja hyvän hallinnon, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, turvallisuuden, perusoikeuksien turvaamisen sekä taloudellisen kehityksen ja kilpailukyvyn osalta.
Yleisarvio on, että vaikka edistysaskelia on jokaisessa maassa otettu, työtä tulee jatkaa erityisesti oikeusvaltion ja perusoikeuksien toteutumiseksi. Myös alueelliset jännitteet esimerkiksi Serbian ja Kosovon sekä Pohjois-Makedonian ja sen EU-jäsenyyttä vastustavan Bulgarian välillä luovat varjoa jäsenyyden polulla. Bosnian EU:hun liittyminen edellyttää jäsenyyden velvoittamaa vastuunkantoa, mutta lähentyminen merkitsee myös monien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Lokakuun alussa pidetyssä EU:n Länsi-Balkanin huippukokouksessa hyväksytyllä, lähes 30 miljardin euron Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelmalla halutaan edistää alueen taloudellista kehitystä sekä pitkäaikaista elpymistä pandemian jälkeen. Viisumivapauksien myöntäminen taas lisäisi vapaata liikkuvuutta.
EU:n näkökulmasta vakaa Länsi-Balkan on taas strategisesti tärkeää. Euroopan vihreän siirtymän tukemiseksi Länsi-Balkanin mukaan saaminen kestävän kehityksen vauhtiin on sekin tarpeellista.
Euroopan parlamentin Saharov-palkinto Navalnyille
EU:n arvostus demokratian edistämiselle näkyi myös vuoden 2021 mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon voittajan valinnassa: parlamentin puhemies sekä poliittisten ryhmien puheenjohtajat päättivät luovuttaa palkinnon venäläiselle oppositiopoliitikolle ja korruption vastaiselle aktivistille Aleksei Navalnyille.
Euroopan parlamentin puhemies David Sassolin mukaan Navalnyi on kampanjoinut väsymättä Venäjän hallinnon korruptiota vastaan. Sosiaalisessa mediassa ja poliittisilla kampanjoillaan Navalnyi on paljastanut eliitin väärinkäytöksiä ja mobilisoinut miljoonien ihmisten tuen eri puolilta Venäjää. Vuodesta 1988 jaetulla, neuvostoliittolaisen fyysikon ja toisinajattelijan Andrei Saharovin mukaan nimetyllä palkinnolla, Euroopan parlamentti tunnustaa Navalnyin rohkean työn perusoikeuksien ja vapauden puolesta Venäjällä. Navalnyi kärsii tällä hetkellä kolmen ja puolen vuoden vankeusrangaistusta rangaistussiirtolassa, jonne hänet vietiin heti palattuaan Venäjälle myrkytysyrityksen jälkeen. Euroopan parlamentti on vaatinut Navalnyin välitöntä vapauttamista.
Parlamentti antoi voittajan valinnan ohella tunnustusta myös Afganistanissa tasa-arvon puolesta taistelleille afgaaninaisten ryhmälle, jotka olivat myös ehdolla Saharov-palkinnon saajaksi.
Ensi viikko
Ensi viikolla tiedossa on tiivis valiokuntaviikko, ja tiedossa on tiukkoja äänestyksiä esimerksi varainhoitoasetuksen tarkistamisesta monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027 voimaantulon vuoksi. Kaikki valiokuntani, eli budjettivaliokunta, raha- ja talousasioiden valiokunta sekä veroasioiden erityisvaliokunta, ovat viikon aikana koolla. Lisäksi tapaan useita käynnissä olevien lakipakettien uudistusprosessien asiantuntijoita ja esimerkiksi parlamentin EU-Turkki-delegaatio kokoustaa.
Pysytään kuulolla.
Eero
