EU parliament voting

Viikon kuulumiset 43/2021

Monipuolinen valiokuntaviikko takana. Omien valiokuntieni asiat tällä kertaa pääroolissa.

Tässä kirjeessä:
– EU:lta tiukka ratkaisu Puolan irtiotoista: miljoona euroa sakkoa päivässä
– Suomen elpymissuunnitelma on saanut hyväksynnän
– Rahanpesun torjunta etenee
– EU:n ensi vuoden budjetti
– Koronakriisi iskee erityisesti naisiin
– EU:n ja Iso-Britannian valtuuskunta
-Ensi viikko


EU:lta tiukka ratkaisu Puolan irtiotoista: miljoona euroa sakkoa päivässä

Euroopan unionin tuomioistuin on määrännyt Puolan maksamaan miljoona euroa sakkoa päivässä oikeusvaltiorikkomuksista.

Taustalla on jo huhtikuussa Euroopan komission käynnistämä rikkomusmenettely Puolan viime vuoden joulukuussa voimaan saatetuista lakiuudistuksista. Euroopan tuomioistuimen heinäkuussa antaman päätöksen mukaan Puolan tuomareita koskeva korkeimman oikeuden kurinpitolautakunta ei ole yhteensopiva EU:n lainsäädännön kanssa. Kurinpitolautakunnalla, jonka jäsenet valitaan poliittisin perustein, on muun muassa oikeus poistaa tuomareilta syytesuoja tai leikata näiden palkkoja. Tämä vaarantaa merkittävällä tavalla oikeusjärjestelmän riippumattomuutta.

Koska Puola ei osoittanut riittäviä toimia ongelman korjaamiseksi, Euroopan komissio pyysi tuomioistuinta asettamaan Puolalle päivittäisen sakon. Sitä tullaan perimään siihen asti, kunnes maa peruuttaa EU:n arvostelemat muutokset oikeusjärjestelmäänsä.

Toinen painava peruste komissiolla sakkojen taustalla on myös Puolan oikeuslaitosuudistusta koskeva kiista siitä, onko EU:n lainsäädäntö ensisijainen maan omaan perustuslakiin nähden. Puolan mukaan EU-tuomioistuimen päätös on Puolan perustuslain vastainen ja täten maan sisäinen asia. Tosiasiassa riitatilanteissa, jotka koskevat sen toimivallan piiriä, joissa molemmilla – sekä EU:lla että jäsenmailla – on jaettu päätäntävalta, EU:n laki on aina ylivertainen.

Euroopan parlamentti hyväksyi jo viime täysistunnossa päätöslauselman, jossa se kritisoi kovin sanoin Puolan viranomaisten pyrkimyksiä politisoida EU:n kivijalkaan kuuluva oikeusvaltioperiaate omista kansallisista intresseistään. Parlamentin mukaan Puolan perustuslakituomioistuin ei ole laillisesti pätevä eikä riippumaton, eikä näin ollen legitiimi tulkitsemaan maan perustuslakia.

Oikeusvaltioperiaate puhutti myös Suomen eduskunnassa tällä viikolla, kun hallitus esitteli EU-selontekoaan. Suomi on siinä sitoutunut kehittämään pitkäjänteisesti juuri oikeusvaltioon, demokratiaan ja perus- ja ihmisoikeuksiin perustuvaa yhteistyön unionia. Euroopassa, jossa globaalit ja monisyiset haasteet koskettavat jokaista jäsenmaata, ennustettavuus ja vakaus tuovat turvaa. Irtaantuminen EU:n selkärankaan kirjatuista säännöistä päinvastoin rapauttaa sitä.

Komission tarttuminen poikkeuksellisin koviin toimiin on näin perusteltua ja noudattaa myös parlamentin päätöslauselmassaan ottamaa kantaa. EU:n olemassaolo on aina perustunut yhteisiin pelisääntöihin, jäsenmaiden jaettuun sitoutumiseen EU:n perussopimuksien noudattamiseen. Puolalle tämä on nyt osoitus siitä, ettei oikeusvaltioperiaate ole sanahelinää tai tyhjiä lupauksia ja ettei EU:n sisällä pelätä tarttua jäsenmaidensa irtaantumiseen perusarvoista.


Suomen elpymissuunnitelma on saanut hyväksynnän

Torstaina Suomen elpymis- ja palautumissuunitelma sai hyväksynnän, kun EU-maiden valtiovarainministerit ilmoittivat olevansa siihen tyytyväisiä. Suunnitelmassa linjataan, miten Suomi tulee käyttämään elpymisvälineestä saamansa 2,1 miljardin euron rahoituksen. Ohjelman uudistukset ja investoinnit painottuvat vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittamiseen sekä työllisyyden ja osaamisen vahvistamiseen. Tähän mennessä 22 jäsenvaltion elpymissuunnitelmalle on annettu vihreää valoa. Päätöstä odottavat edelleen Unkarin ja Puolan suunnitelmat, joiden hyväksyntä on oikeusvaltioperiaatteen puutteellisen toteutumisen takia laitettu toistaiseksi jäihin.


Rahanpesun torjunta etenee

Rahanpesun torjunnan uuden säännöstön esittelijänä talousvaliokunnassa kävin tällä viikolla mielenkiintoisia keskusteluja eri sidosryhmien kanssa. Tapasin FATF:n, Financial Action Task Force -järjestön, joka on maailmanlaajuinen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen valvontaelin. Kansainvälisenä valvojana se pitää tervetulleena komission ehdotusta, jonka tavoitteena on yhtenäisempi säännöstö kaikissa 27 jäsenvaltiossa.

Tulevien kuukausien hankala, mutta keskeinen keskustelunaihe on korkean riskin kolmansien maiden tunnistaminen. Rikollisuudella on globaali luonne, kuten Pandoran paperit -skandaali jälleen kerran osoitti. Siksi tärkeää, että myös kolmansissa maissa on voimassa ja sovelletaan tiukkoja rahanpesun torjuntaa koskevia sääntöjä. Tässä on löydettävä oikea tasapaino kunnianhimon ja realismin välillä. Toinen tärkeä asia on välittäjien, kuten lakimiesten, notaarien ja kirjanpitäjien, rooli. Hyvin usein heillä on keskeinen rooli epäilyttävien liiketoimien välittäjinä. Siksi on varmistettava, että niihin sovelletaan tiukkaa rahanpesun torjunnan järjestelmää.

Tavoite rahanpesun torjunnan säännöstön uudistamisessa on selkeä ja yleisesti jaettu: rikollisuuden torjuminen ja rahanpesun vähentäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi on ratkaisevan tärkeää, että institutionaalinen rakenne on asianmukainen, jotta tieto kulkee nopeasti sinne, missä sitä tarvitaan. Uuden rahanpesuntorjuntavirasto AMLA:n perustamisen pitäisi tehostaa tätä prosessia. Samanaikaisesti on oltava valppaana, ettei päällekkäisyyksiä synny ja vältettävä sitä, että esimerkiksi Europolin vuosien ajan kertynyt asiantuntemus ei jää huomiotta. Tästä kaikesta on löydettävä oikea tasapaino neuvotteluprosessin aikana.

Lisäksi tiukempien rahanpesun torjuntaa koskevien sääntöjen yhteydessä hyväksyimme lopullisen maakohtaisen raportointilainsäädännön. Tämä laki pakottaa yritykset kertomaan avoimesti maksamiensa verojen määrästä jokaisessa maassa, jossa ne toimivat. Keskeinen askel taistelussa kohti oikeudenmukaisempaa verotusta.

Kirjoitimme tällä viikolla myös yksityiskohtaisia huomioita kryptovaluuttojen sääntelyä koskeviin kompromissiehdotuksiin. Asiakirjan monimutkaisuuden vuoksi odotan edelleen vaikeita neuvotteluja tulevina viikkoina tasapainoisen tuloksen saavuttamiseksi. Varsinkin valvojien roolin laajuus ja kryptovarojen negatiivisten energiavaikutusten käsitteleminen voivat olla hankalia kysymyksiä.


EU:n ensi vuoden budjetti

EU:n vuoden 2022 budjetin sovitteluneuvottelut alkoivat tällä viikolla. Neuvotteluissa parlamentti ja neuvosto sovittavat yhteen EU:n vuosibudjettia koskevia kantojaan komission toimiessa neuvottelujen nk. reiluna välittäjänä.

Osallistun neuvotteluihin Euroopan parlamentin neuvotteluryhmän jäsenenä. Parlamentti tavoittelee 2,7 miljardin euron lisäystä komission alkuperäiseen 167,8 miljardin euron ehdotukseen, neuvosto taas 1,43 miljardin euron leikkauksia. Määrärahoja tulisi parlamentin mukaan nostaa etenkin Horizon-tutkimusohjelman, Erasmus-liikkuvuusohjelman sekä humanitaarisen avun osalta.

Itse olen korostanut sitä, että elpymisvälineen myötä EU-budjetin varat lähes tuplaantuvat. Toisin sanoen, myös tarkistettavan rahan määrä on lähes kaksinkertainen aikaisempaan rahoituskauteen verrattuna. Tästä syystä seuraan sovitteluneuvottelujen etenemistä etenkin EU-varainhoidon valvontaan liittyvien elimien määrärahojen osalta. Keskeiset virastot ovat Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF sekä vasta perustettu EU:n syyttäjävirasto EPPO.


EU:n ja Iso-Britannian valtuuskunta

Euroopan parlamentti on perustanut uuden valtuuskunnan EU:n ja Iso-Britannian parlamentaariseen yleiskokoukseen ja minut on nimetty valtuuskunnan jäseneksi. Valtuuskunnan toiminnan tärkeys korostuu nyt erityisesti brexitin jälkeen.

Valtuuskunnassa Euroopan parlamentin jäsenet ja Iso-Britannian parlamentaarikot antavat suosituksia kumppanuusneuvostolle, joka valvoo EU:n ja Iso-Britannian suhteita.

Parlamentaarinen yleiskokous perustettiin EU:n ja Iso-Britannian välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen voimaantulon jälkeen joulukuussa, eli brexitin voimaantulon myötä.

Uusi valtuuskunta tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin Iso-Britannian yhteysryhmän kanssa, joka kokoaa myös edustajia kaikista poliittisista ryhmistä tarkastelemaan EU:n ja Iso-Britannian välisiä suhteita ja koordinoimaan parlamentin kantaa asioihin.


Koronakriisi iskee erityisesti naisiin

Sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusarvoista. Sitä pidetään laajalti myös talouskasvun merkittävänä liikkeellepanevana voimana. Tällä viikolla EU-parlamentissa vietetään sukupuolten tasa-arvon viikkoa ja aihe oli esillä budjettivaliokunnassa, jossa kuulimme OECD:n asiantuntija Jón Blondalia.

Komissio on sitoutunut sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat korostaneet, että EU:n on täytettävä korkean tason sitoumuksensa, jotka koskevat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista.

Parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sopineet sukupuolten tasa-arvonäkökulman huomioimisesta EU:n budjetoinnissa. Koronakriisi on vaikuttanut eri sukupuoliin eri tavoin, ja komission tekemät tutkimukset osoittavat, että kriisin taloudelliset vaikutukset naisiin ovat suhteettoman suuret.

Euroopan parlamentti on todennut, että pandemia on pahentanut tämänhetkistä rakenteellista eriarvoisuutta sukupuolten välillä. Parlamentti onkin puhunut sen puolesta, että koronan jälkeisessä elpymisessä otetaan huomioon tasa-arvotavoitteet.

Sukupuolten tasa-arvo on itsessään tärkeää ja täysin syystä unionin perusarvo. Tasa-arvolla on myös kiistaton talousvaikutus: sukupuolten tasa-arvo lisää työllisyyttä ja tuottavuutta. Euroopan tasa-arvoinstituutin mukaan sukupuolten tasa-arvon parantamisen myötä EU:n BKT henkeä kohti voisi vuoteen 2050 mennessä kasvaa 6,1–9,6 prosenttia. Eräissä EU:n jäsenvaltioissa potentiaalinen vaikutus BKT:hen voisi olla jopa 12 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Budjettivaliokunnan kuulemisessa Blondal korosti, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseksi tiedonkeruu on avainasemassa. Olen itse pitänyt asiaa esillä, kun EU-budjettiin sovellettavia sääntöjä paraikaa uudistetaan. Omissa muutosesityksissäni parlamentin kantaan esitinkin, että komission tulee kerätä rahoitusohjelmista sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja, eli dataa ja tilastoja, joissa miehet ja naiset esitetään erikseen. Näin voimme entistä tehokkaammin seurata politiikkatoimien vaikutuksia eri sukupuoliin.

Kuluneella viikolla julkaistiin myös vuosittainen Euroopan tasa-arvoinstituutin teettämä indeksi, joka mittaa sukupuolten tasa-arvon saralla saavutettua edistystä. Mittauksen tulokset kertovat kuitenkin, että paljon töitä on vielä tehtävänä: EU saa 68 pistettä sadasta, ja edistystä viime vuotisesta on saavutettu vain vähäiset 0,6 pistettä.


Ensi viikko

Ensi viikolla on Euroopan parlamentissa kotimaan viikko, jolloin mepit voivat viettää aikaa kotimaissaan tavaten ihmisiä ja vieraillen erilaisissa tilaisuuksissa. Olen itse Suomessa ja tiedossa on monia kiinnostavia tapaamisia. Tervetuloa esimerkiksi maanantaina 1.11. kulttuurikeskus Stoaan klo 18, jossa olen mukana Itäkeskuksen sosialidemokraattien yleisötilaisuudessa. Loppuviikosta tiedossa on matka Unkariin, jossa aion omakohtaisesti havainnoida oikeusvaltiotilannetta.

Ensi viikolla tiimissäni aloittaa uusi kotimaan avustajani Kimmo Käärmelahti. On hienoa saada Kimmon pitkä kokemus avukseni kotimaassa – tervetuloa!

Samalla haluan kiittää kotimaan avustajaani Emmi Mäkelää, joka siirtyy ensi viikolla SDP:n eduskuntaryhmän palvelukseen. Emmi on ollut osaava asiantuntija tiimissämme ja hänen työpanoksensa on ollut erittäin merkittävä. Suuret kiitokset Emmille! Onneksi saamme tehdä yhteistyötä myös tulevaisuudessa.

Pysytään kuulolla.

Eero

Vieritä ylös