Sisältö
– Koronatilanne pahenee Euroopassa ja Belgiassa
– Budjettivaliokunta: Edessä ratkaisun viikot EU:n pitkän aikavälin budjetin sekä oikeusvaltioperiaatteen osalta
– Talous- ja raha-asioiden valiokunta
– Ydinsulkusopimuksista
– Komissiolta EU:n metsästrategia ensi keväänä
– Pankkien ja lainsäätäjien tiiviin yhteistyön tärkeys
– Liityin parlamentin syöpäverkostoon
– Tavattavissa Hakaniemen markkinoilla su 1.11.
– Ensi viikko
Koronatilanne pahenee Euroopassa ja Belgiassa
Koronaluvut pahenevat nopeasti Euroopassa ja erityisesti Belgiassa. Pelkästään perjantaina Belgiassa on todettiin liki 24 000 uutta tartuntatapausta. Hyvin huolestuttava tilanne.
Suomessakin olemme huolissamme lisääntyvistä tartunnoista. Kansainvälisessä vertailussa olemme kuitenkin pärjänneet hyvin. Viranomaiset ovat kommentoineet tartuntamäärien kasvun taittuneen, suomalaisten noudattaneen suosituksia hyvin ja tartuntaketjujen jäljittämisen toimivan. Pidetään näistä kiinni jatkossakin.
Rajoitukset työskentelylle myös EU-parlamentissa lisääntyvät. On oletettavaa, että etäkokoukset ovat se varsinainen parlamentin työmuoto lähiviikkoina. Turvallisuussyistä olen syksyn aikana tehnyt kerran viikossa koronatestin. Ja ilokseni kaikki tulokset ovat olleet negatiivisia. Myöskään omassa lähipiirissäni kukaan ei ole toistaiseksi sairastunut tautiin, vaikka Suomessakin tauti jatkaa edelleen leviämistään.
Käytän ahkerasti maskia. Samaa suosittelen kaikille. Maskin käytössä on ainakin kolme hyötyä. Ensinnäkin se vähentää todennäköisyyttä, että itse tartuttaisin tautia muihin. Toisekseen maski suojelee itseäni tartunnoilta ja kaikissa tapauksissa erityisesti suurten virusannosten saannilta. Kolmannekseen kun useimmat käyttävät maskia, syntyy sosiaalinen normi ja taudin yleinen leviäminen hidastuu ja estyy.
Budjettivaliokunta: Edessä ratkaisun viikot EU:n pitkän aikavälin budjetin sekä oikeusvaltioperiaatteen osalta
Lokakuun lähentyessä loppuaan, edessä ovat ratkaisevat viikot EU:n pitkän aikavälin budjetin (Multiannual Financial Framework MFF) ja oikeusvaltioperiaatteen osalta. Budjettivaliokunta keskusteli keskiviikkona EU:n pitkän aikavälin budjetin neuvottelutilanteesta.
Keskiviikkona käytiin myös viimeisimmät neuvottelut parlamentin, neuvoston ja komission välillä. Neuvotteluja käydään, koska parlamentilla on oikeus hylätä tai hyväksyä neuvoston ehdotus EU:n pitkän aikavälin budjetista.
Parlamentin pääneuvottelijat budjettivaliokunnan puheenjohtaja Johan Van Overtveldt ECR-ryhmästä sekä EPP:n Jan Olbrycht ja S&D-ryhmän Margarida Marques korostivat valiokunnan kokouksessa, että parlamentin tavoitteena on edelleen kasvattaa EU:n pitkän aikavälin budjettia. Parlamentti ajaa myös vahvasti uusia EU:n omia varoja, eli EU:n oikeutta omiin tuloihin. Lisäksi parlamentti hakee itselleen isompaa roolia EU:n elvytyspaketissa. Neuvoston tavoitteena taas on pitäytyä heinäkuisen Eurooppa-neuvoston päätelmissä. Lähentymistä on tapahtunut, vaikkei sopua olekaan vielä syntynyt.
Komissio on tehnyt ehdotuksia mahdollisista luovista ratkaisuista kasvattaa EU:n pitkän aikavälin budjettia neuvoston sopimasta 1,074 miljardista eurosta. Yksi komission ehdottama vaihtoehto on, että EU:n kilpailulainsäädännön nojalla antamat sakot, jotka voisivat olla arviolta 10 miljardia rahoituskauden aikana, lisättäisiin budjettiin vahvistaen näin tiettyjä EU-ohjelmia rahoituskauden aikana.
Viimeisimmät neuvottelut EU-budjettiin liittyvästä oikeusvaltiomekanismista käytiin torstaina. Neuvottelut eivät vielä tuottaneet tulosta vaikkakin selvää edistymistä on tapahtunut. Parlamentin pääneuvottelijat, eli kokoomuslainen EPP:n Petri Sarvamaa sekä S&D-ryhmän Eider Gardiazabal Rubial kommentoivat, että kaikki neuvottelukohdat ovat edelleen avoimena, vaikka neuvoston puolella puheenjohtajamaan Saksan tiedottaja Sebastian Fischer twiittasi optimistisemmin, että neuvottelut olivat erittäin rakentavat.
Neuvottelut tulevan rahoituskehyksen ja oikeusvaltiomekanismin osalta jatkuvat, mutta Brysselin paheneva koronatilanne saattaa tarkoittaa sitä, että tulevien viikkojen ratkaisevat neuvottelut käydään etänä.
Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Oli melko kiireinen viikko kuulemisten, neuvotteluiden ja äänestysten kanssa talous- ja raha-asioiden valiokunnassa.
Esitin tiistaina kysymyksiä pankkivalvonnasta vastuullisen viranomaisen (Single Supervisory Mechanism SSM) puheenjohtajalle Andrea Enrialle. Ilmaisin huoleni siitä, että yhä useammat pankit näyttävät olevan halukkaita aloittamaan osinkojen jakamisen huolimatta SSM:n suosituksesta pidättyä osingonjaosta. Mielestäni on tärkeää, että tätä suositusta jatketaan edelleen, kun tiedetään toisen korona-aallon vakavat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Aikana, jolloin miljoonat ihmiset kärsivät koronan vuoksi monin eri tavoin, ja hallitukset tekevät kaikkensa tukeakseen taloutta ja yrityksiä – etenkin helpottamalla pankkien sääntelyä – en usko, että rahoituslaitosten on aika aloittaa osinkojen jakaminen osakkeenomistajille. Enria vahvisti, että tämä oli vakava asia, ja hän ilmoitti, että SSM odottaa Euroopan keskuspankin seuraavia makrotalousennusteita ennen kuin se tekee päätöksen suosituksesta. Mielestäni ainoa oikea päätös olisi osinkojen jakamisesta pidättäytyminen myös lähikuukausina.
Valiokunnassa oli tällä viikolla vaikeita neuvotteluja ja äänestyksiä EU:n rahoitusmarkkinoita sääntelevän direktiivin (Markets in financial instruments directive MiFID 2) pikakorjauksesta. Euroopan komissio pyrkii tekemään joitain muutoksia MiFID-järjestelmään Covid-19-kriisin vaikutusten käsittelemiseksi, kuten kannustamaan reaalitalouteen tehtäviä investointeja ja vapauttamaan resursseja sekä yrityksille että sijoittajille, eli vahvistamaan eurooppalaisten yritysten pääomapohjaa.
Prosessin alusta alkaen olen viestinyt voimakkaasti, että koronakriisistä seuraavat perustellut sääntelymuutokset ovat tarpeen mutta yleiseen sääntelyn heikentämiseen ei pidä lähteä. Tuoreessa muistissa on vielä, kuinka valtavaa tuhoa heikko sääntely teki finanssikriisin yhteydessä kymmenen vuotta sitten. Sosialidemokraattien mielestä MiFID:n pitää sisältää selkeät vähimmäisvaatimukset menettelytavoista, jotka takaavat tavallisille kansalaisille riittävän sijoitustiedon ja suojan myös jatkossa. Positiivista olikin, että vaikeiden neuvottelujen jälkeen enemmistö talousasioiden valiokunnassa tukee tätä linjaa. Jatkossakin sijoitustuotteiden tulee erotella erilaiset kulut toisistaan. Nämä säännöt ovat välttämättömiä, jotta varmistetaan hintojen läpinäkyvyys tietyn yrityksen tutkimuksen kustannusten ja toteutuskustannusten suhteen.
Johdannaiskaupan sääntelyyn tehdyt muutokset johtivat siihen, että ryhmäni ei voinut antaa tukea MiFID-lainsäädännön korjausten pikakäsittelylle. Marraskuussa MiFID-direktiivi tuleekin koko parlamentin keskusteluun ja päätettäväksi. Keskustelusta tuleekin äärimmäisen mielenkiintoinen, koska siinä kaikki ryhmät joutuvat julkisesti perustelemaan kantansa.
Toivon, että kaikki asianomaiset osapuolet ja erityisesti kansalaisjärjestöt osallistuvat aktiivisesti keskusteluun ennen parlamentin istuntoa, jotta voimme parantaa lopullista direktiivitekstiä huomattavasti.
Ensi vuonna on joka tapauksessa tulossa MiFID-lainsäädännön kokonaisarviointi ja perusteellisen uudistuksen tekeminen. Siksikin nyt käsittelyssä olevaan osauudistusta ei kannata liiaksi laajentaa.
Saimme tällä viikolla käytyä hyvän keskustelun S&D-ryhmän verotyöryhmän kanssa siitä, millaisia prioriteetteja meillä on verovaliokunnan työhön. Ryhmässämme vallitsee laaja konsensus siitä, että nyt on keskityttävä reiluun digiveron uudistukseen. Huomiota ansaitsevat myös tilintarkastusyhtiöt, jotka tuntuvat toistuvasti olevan veronkiertoskandaalien ytimissä.
Pohdimme pitkään sitä, miten tarvitsisimme Euroopassa laajaa verouudistusta, joka varmistaisi koronakriisin jälkeisen maailmaan suuremman oikeudenmukaisuuden, suosisi työntekemistä ja vähentäisi ympäristölle koituvaa rasitusta.
Ydinsulkusopimuksista
Euroopan parlamentti antoi kantansa viime istuntoviikolla ydinsulkusopimukseen ja ydinaseistariisuntaan. Tällä viikolla EU:n ydinsulkuasioiden erityislähettiläs Marjolijn Van Deelen oli turvallisuus- ja puolustusalivaliokunnan kuultavana. Hän vakuutti, että parlamentin kantaa kuunnellaan, kun jäsenmaiden hallitukset alkavat neuvotella asiasta. EU haluaa olla aktiivinen tällä sektorilla.
Viime aikoina suurta huolta on herättänyt ydinaseita koskevista sopimuksista vetäytyminen. Turvallisuustila on jännitteinen, sillä esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä on enää yksi ydinaseita rajoittava sopimus, joka raukeaa ensi helmikuussa. Nyt on kova tahtotila, että uusi sopimus saadaan aikaiseksi, jotta uutta ydinasevarustelun kilpajuoksua ei nähtäisi.
Uusille sopimuksille on muutenkin tarve. Aseteknologia kehittyy ja siksi onkin tärkeää myös päivittää sopimuksia. Yhdysvaltojen ja Venäjän lisäksi Kiina olisi saatava mukaan uusiin sopimuksiin. Kiinan ydinasearsenaali ei ole vielä samaa luokkaa kuin Venäjän ja Yhdysvaltojen, mutta siksi onkin tärkeää saada se mukaan jo tässä vaiheessa. Uusissa sopimuksissa on myös olennaista saada uusia turvamekanismeja ydinaseisiin. Teknologian määrä lisääntyy kaikkialla, myös aseissa. Ydinasejärjestelmän häiriötä tai vahinkolaukausta ei halua kukaan todistaa.
Ydintekniikan käyttöä ei kuitenkaan voida kieltää kokonaan. Siitä on hyötyä rauhanomaisessa käytössä, esimerkiksi maataloudessa ja terveydenhuollossa, puhumattakaan energiatuotannosta. Sopimuksissa sallitaankin ydintekniikan rauhanomainen käyttö ja kannatan, että se pidetään niissä. Tänä vuonna tuli muuten 50 vuotta täyteen siitä, kun ydinsulkusopimus (NPT) tuli voimaan. Se on ollut kulmakivi ydinvarustelun rajoittamisessa. Ydinasevarustelun rajoittaminen on pitkäjänteinen prosessi, jossa tuloksia ei saada aikaan kädenkäänteessä.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus taas tulee voimaan tammikuussa 2021. Sopimuksen on nyt ratifioinut 50 maata, kun Honduras ilmoitti ratifioinnista viikko sitten. Suomessa ei vielä ole käyty kunnollista kansalaiskeskustelua siitä, pitäisikö Suomenkin allekirjoittaa ja ratifioida tämä tärkeä sopimus, joka on ensiaskel tiellä ydinaseettomaan maailmaan.
Komissiolta EU:n metsästrategia ensi keväänä
Komissiolta odotetaan kevääksi esitystä EU:n metsästrategiaksi, johon parlamentti otti kannan istuntoviikolla lokakuun alkupuolella. Parlamentin metsästrategiaesittelijänä oli suomalaismeppikollegani Petri Sarvamaa. Parlamentti linjasi, että metsästrategian tulisi olla kokonaisvaltainen, ottaen huomioon ympäristöasioiden lisäksi myös taloudelliset ja sosiaaliset tulokulmat mukaan. Olinkin tyytyväinen parlamentin kantaan ja komission metsästrategian tulisikin olla linjassa parlamentin kanssa. Pidän tärkeänä, että metsäpolitiikka pysyy kansallisen päätöksenteon piirissä.
Tällä viikolla keskusteltiin, mitä tuleva metsästrategia toisi tullessaan. Metsät ovat keskiössä, kun puhutaan elonkirjo- ja ilmastokriiseistä. Metsissä on potentiaalia hiilinieluille ja hyvinvoinnin mahdollistajana. Green Dealin täytyy olla kehys metsästrategialle, mutta kokonaisuudessa tulee huomioida muutakin. Metsäsektoria ei voi liikaa pakottaa kompensoimaan muiden alojen päästöjä. Päästöjä tulee vähentää kaikilta aloilta. Suomalaisten suhtautuminen metsiin ja niiden hoitoon on ollut pitkään jo verrattain varsin edistyksellistä. Parlamentin kanta on, että metsästrategiassa keskitytään hiilinielujen kasvattamiseen ja biotalouden tukemiseen.
Biopohjaiset tuotteet tulevat olemaan keskeinen keino fossiilisten polttoaineiden ja siten myös muovin korvaajana. Hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee ja puusta vapautunut hiilidioksidi pystytään sitomaan hyvällä metsänhoidolla ja uusien puiden istuttamisella.
Pankkien ja lainsäätäjien tiiviin yhteistyön tärkeys
Käynnissä olevalla korona-pandemialla on merkittävä vaikutus maailmantalouteen. Tällä viikolla osallistuin tapahtumaan, jossa puitiin lainsäätäjien ja pankkien toimintaa pandemiatilanteessa. Tilaisuuden järjestelyistä vastasi osuuspankkien eurooppalainen verkosto.
Tapahtumassa terveisensä lähetti muun muassa S&D-kollegani Irene Tinagli, joka on myös talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtaja. Hän painotti, miten pankkien tulee olla osa ratkaisua – ei osa ongelmaa. Yhteistyö lainsäätäjän ja pankkien välillä on tärkeää. Tästä covid-19 -taudin aiheuttamasta talouskriisistä selviämme paremmin, jos yhteistyö toimii saumattomasti. Pankit ovat kestävämmällä pohjalla, kuin reilut kymmenen vuotta sitten, kun edellinen finanssikriisi iski. Esimerkiksi pankkien vakavaraisuus on parempi ja käteiseksi muutettavien varojen määrää on kasvatettu. Koronapandemiasta selviämisen yhteydessä on tärkeää suunnitella pitkälle tulevaisuuteen. Otetaan huomioon mahdolliset tulevaisuuden riskit ja lähdetään toteuttamaan muutosta kestävämpään talouteen samalla.
Osuuspankit ovat avaintekijänä koronapandemian aiheuttaman talouskriisin ratkaisemisessa. Niitä pidetään talouden kulmakivinä, koska niillä ei ole tapana hamuta nopeaa ja riskialtista varojen kerryttämistä. Osuuspankeilla onkin mahdollisuus näyttää kykynsä vastuullisena pitkän aikavälin toimijana ja niin yritysten kuin kotitalouksienkin turvallisena rahoittajana.
Liityin parlamentin syöpäverkostoon
Parlamenttiin perustettiin tänä vuonna syöpäsairauksien estämiseen ja hoitoon keskittyvä oma ryhmänsä. Aihe koskettaa itseänikin läheisesti; menehtyihän oma vaimoni nopeasti edenneeseen syöpään vajaa kuusi vuotta sitten.
Työryhmän tarkoituksena on käsitellä syöpään liittyviä aiheita, esimerkiksi syövän ehkäisyä, hoitoon pääsyä, lääkepulaa ja syöpätutkimusta. On tärkeää päästä kuulemaan asiantuntijoita ja syövän kokeneita, kuten omaishoitajia, sairaanhoitajia, potilaita, lääkäreitä ja tutkijoita.
Syöpä luokitellaan Suomessa kansantaudiksi ja vuosittain noin kolmekymmentä tuhatta suomalaista sairastuu syöpään. Sairastumisten määrä kasvaa myös Suomessa vuosittain, mutta onneksi syöpäkuolemien määrä on vähentynyt. Syövät ovat raskaita sairastavalle, läheisille sekä suorien ja epäsuorien kustannusten kautta myös yhteiskunnalle. On tärkeää ja inhimillisesti arvokasta, että syövän tutkimusta edistetään ja tieteellisen tutkimusten tulosten avulla pyritään ehkäisemään syöpiä etukäteen.
Tavattavissa Hakaniemen markkinoilla su 1.11.
Sunnuntaina 1.11 klo 11.00 olen jälleen tavattavissa Hakaniemen markkinoilla. Käytetään maskeja ja ihaillaan, kuinka monenlaisia maskeja meiltä löytyykään! Kolme kauneinta maskia saa sunnuntaina yllätyspalkinnon!
Ensi viikko
Ensi viikko on parlamentissa kotimaan viikko, eli agendalla ei ole valiokuntatyötä tai täysistuntoa. Kotimaan viikoilla mepit voivat osallistua kotimaissaan tapahtumiin ja tapaamisiin. Itselläni onkin tiedossa varsin kiireinen viikko kotimaan tapaamisissa. Luvassa on tapaamisia ja tilaisuuksia kansanedustajien kanssa, osuustoimintaliikkeen tapaamisia ja sidosryhmätapaamisia. Viikonloppuna on useamman SDP:n piirin syyskokous ja olen puhujana mm. Kaakon demareiden syyspiirikokouksessa.
Eero
