Mennyt viikko on ollut parlamentin ns. vihreä viikko. Vihreä viikko on varattu parlamentin jäsenten kotimaan toimintoihin ja silloin ei pidetä valiokuntakokouksia eikä normaalisti myöskään ryhmäkokouksia. Poikkeusoloissa neuvotteluja ja kokouksia on kuitenkin pidetty tälläkin viikolla.
Tässä koonnissa
– S&D-ryhmäjohdon kokouksessa aiheena monivuotinen rahoituskehys, EU:n omat varat ja oikeusvaltioperiaate
– Yhdysvaltojen presidentti vaihtuu
– Ensi viikolla
S&D-ryhmäjohdon kokouksessa aiheena monivuotinen rahoituskehys, EU:n omat varat ja oikeusvaltioperiaate
Oman ryhmäni johto oli koolla keskiviikkona arvioimassa parlamentin ja neuvoston välisiä neuvotteluja monivuotisesta rahoituskehyksestä, EU:n omista varoista ja oikeusvaltioperiaatteesta. Neuvottelut ovat nyt huomattavan lähellä virallista sopua. Kokonaisuus näyttää sosialidemokraattien ja omienkin tavoitteideni kannalta hyväksyttävältä.
Rahoituskehykseen tulee n. 10 miljardin euron lisäys ja tämän lisäyksen tarkempaa kohdentumista työstetään lähipäivinä. Itse olen puhunut erityisesti sen puolesta, että tutkimukseen, tuotekehitykseen ja yliopistoihin suunnattuja rahoja sekä nuorten vaihto-ohjelmiin tarkoitettuja varoja lisättäisiin.
EU:n omista varoista sopu näyttäisi syntyvän pitkälti parlamentin aiemmin tekemien linjausten mukaisesti. Merkittävin asia tässä on myönteinen kanta rahoitusmarkkinaveroon, jota nyt kaavaillaan vuodeksi 2024. Rahoitusmarkkinoiden on perusteltua osallistua yhteiskunnan perustoimintojen rahoitukseen samojen periaatteiden mukaan, kuin muutkin toimialat tekevät. Ensimmäistä kertaa veron näyttää nyt hyväksyvän myös keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä.
Oikeusvaltioperiaatteesta syntyvä ratkaisu on yhteisymmärryksen ylivoimaisesti merkittävin osa. Toisin kuin puheenjohtajamaa Saksa esitti, EU-rahoituksen ehdoksi tukee oikeusvaltioperiaatteen laaja toteutuminen – ei yksin korruptiotapaukset. Jos neuvottelutulos tulee hyväksytyksi, voidaan jatkossa oikeusvaltiorikkomuksiin puuttua ja neuvoston määräenemmistöpäätöksellä keskeyttää EU-rahojen jako. On selvää, että EU:n varat eivät kuulu sellaisille jäsenmaille, joissa ei kunnioiteta vapaita demokraattisia vaaleja, lehdistönvapautta tai ihmis- ja perusoikeuksia.
Nyt neuvotteluissa on päädytty myös siihen, että EU:n perusarvot ovat keskenään samanarvoisia, eikä yhdestäkään voida tinkiä. Hyvää on myös, että neuvotteluissa on selkeytetty sitä, millaiset tapaukset ovat esimerkkejä oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta. Yhdellekään jäsenmaalle ei jää selittelyn varaa.
Kolmikantaneuvotteluissa syntyneestä oikeusvaltiomekanismista äänestämme todennäköisesti ensi viikolla budjettivaliokunnassa. Sen jälkeen asia etenee parlamentin käsittelyyn.
Yhdysvaltojen presidentti vaihtuu
Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat olleet koko maailman yhteisesti seuraama jännitysnäytelmä. Lopputuloksena näyttää olevan presidentin vaihtuminen, vaikkakin paljon pienemmillä eroilla osavaltiokohtaisesti, kuin gallupit etukäteen ennustivat. Ja lisäksi vaalitulosta voidaan hyvinkin vielä testata useammassa oikeusjutussa.
Yhdysvaltain presidentin ulkopoliittinen vaikutus tuntuu koko maailmassa Aasiasta Eurooppaan, Karibialta Lähi-itään. Saksan liittokansleri Angela Merkelin johtopäätös Trumpin ensimmäisistä vuosista oli, että Euroopan pitää oppia elämään omilla jaloillaan. Tämä ajatus on kovaa valuuttaa edelleenkin.
Trumpin yksi keskeinen linjaus on kuitenkin oikea ja edelleen ajankohtainen: Euroopan pitää ottaa enemmän vastuuta omista tekemisistään ja omasta puolustuksestaan.
Trump ei ole ollut suuri monenkeskisen yhteistyön kannattaja, mutta hänen kritiikkinsä eurooppalaisista vapaamatkustajista on sinällään oikea. Miksi ihmeessä Euroopan talousveturi Saksa edelleenkin katsoisi Atlantin taakse, kun puolustuksen voimavaroista päätetään?
Presidentistä riippumatta Euroopan unionilla on perusteet hakea hyvää yhteistyötä uuden mantereen kiistattoman talousmahdin kanssa. Yhtä selvää on, että Eurooppa ei voi ripustaa omaa turvallisuuttaan ja omaa toimintaansa siihen, kuka kulloinkin amerikkalaisessa vaalijärjestelmän painiottelussa tulee päällimmäiseksi.
Ranskan presidentti Macron on pari vuotta puhunut Euroopan strategisesta autonomiasta. Ranska onkin jo pitkään halunnut edistää Euroopan omaa, Yhdysvalloista riippumatonta suorituskykyä. Puolustuspolitiikasta strategisen autonomian käsite on parhaillaan siirtymässä myös eurooppalaiseen teollisuuspolitiikkaan. EU:n tulee varmistaa, että maanosamme teollisuudella on edellytykset pärjätä kilpailussa muiden maailmanjättien kanssa.
Trumpin kauden jäljiltä usko vapaan maailman rikkumattomaan keskinäiseen solidaarisuuteen ja Yhdysvaltain johtajuuteen on saanut useammankin lommon. Kestävä johtopäätös onkin eurooppalaisen yhteistyön tiivistäminen niin turvallisuudessa kuin taloudessa.
Ensi viikolla
Euroopan parlamentti on siirtynyt lähes täysin etätyöskentelyyn Belgian vaikean koronatilanteen vuoksi. Fyysisesti läsnä parlamentissa saavat olla vain kokousten puheenjohtajat. Osallistun siis ensi viikon valiokuntatyöhön, täysistuntoon ja äänestyksiin etänä Helsingistä käsin. Kevääseen verrattuna tilanne on kuitenkin meille mepeille parempi, sillä nyt parlamentin täysistunnossa saa pitää puheenvuoroon myös etänä, kun aiemmin se onnistui vain Brysselissä läsnäoleville.
Ensi viikko on merkittävä, sillä budjettivaliokunnassa äänestämme monivuotisen rahoituskehyksen sitomisesta oikeusvaltioperiaatemekanismiin. Valiokunnan kanta tulee toimimaan pohjana täysistunnon käsittelyssä. Lisäksi käsittelyssä on myös koronaelpymis- ja palautusmistukiväline.
Täysistunnon aiheina käsitellään muun muassa Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosta, terrorismia ja sananvapautta, oikeusvaltioperiaatetta, koronarokotteen tilannetta, kalastuskumppanuuksia ja parlamentin varapuheenjohtajan valintaa. Paljon asiaa tiedossa. Kannattaa siis seurata keskustelua sosiaalisessa mediassa.
Eero
