People voting in parliament

Viikon kuulumiset 44 & 45/2021

Tässä koonnissa käsitellään poikkeuksellisesti kaksi toiminnallista viikkoa. Viikko 44 oli kotimaan tapaamisten ja toiminnan viikko. Nämä kuuden-kahdeksan viikon välein toistuvat ns. ”vihreät viikot” on kaikkien meppien osalta varattu kansalaisten tapaamisiin kotimaassa tai vierailuihin muissa maissa. Kotimaan viikko antoikin paljon mielenkiintoisia tapaamisia, hyviä evästyksiä tuleviin päätöksiin sekä pitkän ajan jälkeen taas toivon siitä, että koropandemian selätettyämme voimme taas tavata liki ”vanhaan malliin” toisiamme eri yhteyksissä.

Vihreän viikon lopulla ehdin vierailemaan myös Unkarissa tutustumassa maan poliittiseen tilanteeseen ja kansalaisten suhtautumiseen Unkarin ja EU:n väliseen vuoropuheluun. Kokemukseni oli hyvin vahva sen osalta, että Unkarin kansa on huomattavasti vahvemmin EU:n perusarvojen kannalla kuin maan johdon toimista voisi kuvitella.

Päättymässä oleva viikko on ollut hyvin intensiivinen valiokuntaviikko, jota on värittänyt kaksipäiväinen minitäysistunto Brysselissä. Täysistunnon asialistalla olivat mm. verotietojen vaihtaminen, eurooppalaisen koulutusalueen tilanne, EU:n ja Yhdysvaltojen välinen kauppa sekä EU-alueen demokratiakehityksen turvaaminen. Viikon valiokuntatyössä keskeinen teema on ollut EU:n vuoden 2022 talousarvion valmistelu ja näkökantojen yhdistäminen. Valmista tässä asiassa pitäisi olla tulevan viikon alussa.

Tässä koonnissa:


– SDP:n kuntapäivillä huoletti myös Euroopan tulevaisuus
– Metsä on Suomen keuhko ja tuki
– Glasgow’n ilmastokokous COP26
– Unkarissa taistellaan arvoista
– Parlamentti ryhtyy oikeustoimiin komissiota vastaan
– Talouden läpinäkyvyyttä edistettiin yleisistunnossa, valiokunnassa ja työpajassa
– Käsittelimme budjettivaliokunnassa EU:n erillisvirastojen asemaa ja vuoden 2022 budjettisovittelua
– Euroopasta kaivataan vahvaa arktisen alueen toimijaa
– Viikonvaihteessa olen Pohjois-Karjalassa
– Ensi viikolla keskiössä inflaatio ja rahanpesu
– Tervetuloa Suomen demarimeppien tapaamiseen 26.11.2021

SDP:n kuntapäivillä huoletti myös Euroopan tulevaisuus

Osallistuin toissa viikonvaihteessa SDP:n kuntapäiville Vantaalla. Koronapandemiatauon jälkeen pystyimme jälleen tapaamaan kasvokkain ja tapahtumassa oli vahvasti aistittavissa, miten tärkeää tällainen yhdessäolo meille on.

Erityisen iloinen olin tavatessani tässä ensimmäisessä alkukesän kuntavaalien jälkeisessä tilaisuudessa niin paljon nuoria tulevaisuuden sosialidemokraattisia päättäjiä. Etenkin heidän kanssaan keskustellessani perinteisten kunnallisten asioiden rinnalle nousi myös huoli Euroopan, ja koko maailman, tulevaisuudesta.

Näissä keskusteluissa sivuttiin niin Glasgow’n ilmastokokousta, EU:ssa valmisteilla olevaa metsästrategiaa sekä muutamissa EU-maissa ilmenneitä oikeusvaltioperiaatteen loukkauksia.

Metsä on Suomen keuhko ja tuki

Kaksi kotimaan viikon tapaamista liittyi vahvasti EU:n valmisteilla olevaan metsästrategiaan ja suomalaisten metsäjättien vastuullisuuteen ja tulevaisuuden suunnitelmiin.

Maanantaina vierailin Kotkassa, jossa kansalaisten toritapaamisen lisäksi tutustuin myös HaminaKotka Satama Oy:n Mussalon sataman toimintaan ja tulevaisuuden näkymiin.

Mussalon satamaan ollaan UPM:n toimesta suunnittelemassa miljardiluokan biotuotetehdasta, joka hyödyntäisi tuotantonsa raaka-aineena sekä puunjalostustuotannon sivuvirtoja että metsien hakkuujätettä.

Vakuutuin hankkeesta ja sen merkityksestä Kotkan, koko Kymenlaakson sekä biopolttoainetuotannon määriensä kautta jopa koko Suomen tulevaisuudelle.

Viikolla tutustuin myös MetsäGroupin käsityksiin, miten EU voisi parhaiten rakentaa uutta hyvinvointia hyvin hoidetun metsäpolitiikan keinoilla. Tulevat EU-ratkaisut mm. taksonomiassa ovat äärimmäisen tärkeitä oman metsäteollisuutemme tulevaisuudella. Näissä asioissa tarvitaan yhteistoimintaa kaikkien meppien kesken.

Nämä molemmat tapaamiset vahvistavat entisestään käsitystäni siitä, että suomalaisessa metsässä ja metsäteollisuudessa on edelleen investointien mahdollisuuksia.

Metsäteollisuudella on merkittävä rooli suomalaisen hyvinvoinnin turvaamisessa myös menestyvän teollisuuden tuoman rahoituspohjan kautta, ja tämä merkitys on huomioitava myös EU:n metsästrategian valmistelussa metsän taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien näkökohtien yhteensovituksessa.

Glasgow’n ilmastokokous COP26

Vahvasti sidoksissa Suomen metsiin ja metsäteollisuuteen on EU:n metsästrategian lisäksi myös yhteiset toimemme ilmastonmuutoksen estämiseksi. Näissäkin merkeissä viikko 44 oli erityisen merkittävä, kun maiden päämiehet kokoontuivat COP26 huippukokousosuuteen.

Suomen puheenvuoron piti Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö, jonka puheen ydinkohtia olivat mm. riittävän ilmastorahoituksen turvaaminen, mustan hiilen ja metaanipäästöjen vähentämisen merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemiselle arktisilla seuduilla sekä lisäksi se, että Euroopan metsäisimpänä maana Suomi korostaa erityisesti metsien kestävää käyttöä.

Näihin puheen ydinkohtiin on erittäin helppo yhtyä.
Glasgown ilmastokokous jatkuu edelleen asiantuntijatyöryhmien työskentelyllä, joissa toki tapahtuu merkittävää edistymistä tässä maapallome tulevaisuuden kannalta tärkeässä asiassa, mutta edelleenkin liian vaatimattomin askelin ja kovin löysin sitoumuksin.

Unkarissa taistellaan arvoista

Vierailin viikon 44 lopulla Unkarissa tavaten niin maan hallituksen kuin oppositionkin edustajia. Unkari on EU:ssa käytävissä keskusteluissa merkittävässä roolissa, sillä monissa asioissa pääministeri Orbanin hallituksen politiikka kulkee kauaksi Euroopan unioniin liittyneiden maiden yhdessä hyväksymistä arvoista.

Riippumaton oikeuslaitos ja vapaa media ovat demokratialle välttämättömiä asioita. Ja nämä molemmat asiat ikävä kyllä vaarantuvat unkarilaisessa kehityksessä. Myös tämän vierailun jälkeen olen siinä vakaassa käsityksessä, että EU-avustusten ehtona tulee olla sitoutuminen niin demokratiaan kuin oikeusvaltioperiaatteeseenkin. Läheisyysperiaatteen kunnioittamista kaivataan sitäkin, mutta oikeusvaltioasioissa ei Euroopan Unionin jäsenvaltioissa voida tinkiä riippumattomista tuomareista tai syyttäjälaitoksesta.

Nyt mielenkiinto suuntautuukin ensi kevään Unkarin vaaleihin, josta tukee ennenäkemätön yhteenotto nykyisen hallituksen ja yhdistyneen opposition välillä. Huhtikuun vaalituloksella on paljon vaikutuksia koko EU:n tukevaan kehitykseen.

Vierailin viikon 44 lopulla Unkarissa tavaten niin maan hallituksen kuin oppositionkin edustajia. Unkari on EU:ssa käytävissä keskusteluissa merkittävässä roolissa, sillä monissa asioissa pääministeri Orbanin hallituksen politiikka kulkee kauaksi Euroopan unioniin liittyneiden maiden yhdessä hyväksymistä arvoista.

Riippumaton oikeuslaitos ja vapaa media ovat demokratialle välttämättömiä asioita, ja nämä molemmat asiat ikävä kyllä vaarantuvat unkarilaisessa kehityksessä. Myös tämän vierailun jälkeen olen siinä vakaassa käsityksessä, että EU-avustusten ehtona tulee olla sitoutuminen niin demokratiaan kuin oikeusvaltioperiaatteeseenkin. Läheisyysperiaatteen kunnioittamista kaivataan sitäkin, mutta oikeusvaltioasioissa ei Euroopan unionin jäsenvaltioissa voida tinkiä riippumattomista tuomareista tai syyttäjälaitoksesta.

Nyt mielenkiinto suuntautuukin ensi kevään Unkarin vaaleihin, josta tulee ennennäkemätön yhteenotto nykyisen hallituksen ja yhdistyneen opposition välillä. Huhtikuun vaalituloksella on paljon vaikutuksia koko EU:n tulevaan kehitykseen.

Parlamentti ryhtyy oikeustoimiin komissiota vastaan

Pari viikkoa sitten kirjoitin uutiskirjeessä Puolan huolestuttavasta oikeusvaltiotilanteesta ja EU-tuomioistuimen langettamasta miljoonasakosta.

Valitettavasti sama surullinen saaga EU:n perusarvoista jatkuu ja sai lisäkierroksia 29.10., kun parlamentti päätti ryhtyä oikeustoimiin komissiota vastaan. Parlamentin mukaan komissio ei ole lupauksista huolimatta soveltanut mekanismia, joka sitoo oikeusvaltioperiaatteen EU:n budjettiin. Parlamentti on kesästä lähtien uhkaillut oikeustoimilla, joten täysin yllätyksenä tämä ei tullut.

Oikeustoimien tullessa julki, komission tiedottaja vastasi nopeasti Twitterin välityksellä, että komissio soveltaa mekanismia jo monitoroimalla jäsenmaiden tilannetta. Parlamentti on kuitenkin toistuvasti korostanut, että pelkkä vierestä katsominen ei riitä, vaan komission tulisi käynnistää mekanismin soveltaminen oikeusvaltioperiaatetta rikkovia jäsenmaita kuten Puolaa ja Unkaria kohtaan. Komissio voisi ehdottaa mekanismin perusteella sanktioita kuten EU-tukien jäädyttämistä.

Pidän parlamentin kantaa oikeutettuna. Puola ei ole osoittanut taipumisen merkkejä eikä EU:lla ole varaa lepsuilla oikeusvaltiomekanismin soveltamisen kanssa. Jos Puolan kohdalla ei nyt oteta kaikkia keinoja käyttöön, on vaara, että tilanne pahenee myös muissa jäsenmaissa, joissa oikeusvaltioperiaate on uhattuna.

EU-instituutioiden sisäiset oikeusriidat eivät kuitenkaan ole ihanteellinen ratkaisu vaan vievät energiaa ja huomiota itse asialta. Voi olla, että parlamentin ja komission kiista saadaan sovittua ennen EU-tuomioistuimien käsittelyä, mutta jos oikeuteen asti mennään, niin lopulta jompikumpi osapuolista häviää. Oli se sitten parlamentti tai komissio, iso häviäjä tässä tapauksessa on koko Unioni.

Samaan aikaan kun oikeusvaltioasioissa on syytä olla tiukkana myös Puolan hallituksen suuntaan, Puola ansaitsee tukemme riidassa Valko-Venäjän itsevaltaisen hallitsijan Aljaksandr Lukašenkan kanssa. Valko-Venäjän raja-aggressioiden ja valtiollisen ihmisten salakuljetuksen lopettaminen on jokaisen EU-maan etu mutta ihan erityisesti näin on kaikkien EU-rajavaltioiden osalta.

Talouden läpinäkyvyyttä edistettiin yleisistunnossa, valiokunnassa ja työpajassa

Nyt on takana kiireinen viikko niin täysistunnon, valiokuntakokousten kuin myös sidosryhmätapaamisten merkeissä.

Tämän viikon täysistunnossa äänestimme julkista maakohtaista raportointia koskevasta lainsäädännöstä, joka on tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa verojärjestelmää. Vuosien taistelu verotuksen läpinäkyvyyden puolesta sai vihdoin päätöksensä torstaina, kun parlamentti hyväksyi sovitteluneuvottelujen tuloksen suurella enemmistöllä. Uusien sääntöjen tarkoituksena on täydentää yritysten nykyisiä velvoitteita; yritysten on jatkossa julkistettava taloudellisia tietojaan parantaakseen läpinäkyvyyttä ja verotuksen oikeudenmukaisuutta. Tämä auttaa päätöksentekijöitä ja kansalaisia näkemään, missä yritysten voitot syntyvät ja maksavatko ne niistä asianmukaiset verot.

Läpinäkyvyyden lisääminen on keskeinen tavoite myös rahapesulainsäädännön uudistamisessa. EU:n yhteistä sääntökirjaa koskevan ehdotuksen pääneuvottelijana kävin tällä viikolla hyödyllisiä keskusteluja Euroopan komission ja sidosryhmien kanssa lakiesityksestä. Kuten Pandora-paperien paljastukset jälleen kerran osoittivat, on ensiarvoisen tärkeää, että EU-parlamentti omaksuu kunnianhimoisen lähestymistavan sulkeakseen olemassa olevat porsaanreiät niin EU:n sisällä kuin sen ulkopuolellakin ja estääkseen näin talousrikollisuutta. Tämä on myös avainviestini, kun puhun aiheesta ensi viikolla lukuisissa paneelikeskusteluissa.

Veroasioiden valiokunnassa kävimme hyvää keskustelua asiantuntijoiden kanssa ajankohtaisesta kryptovaluutoiden verotuksesta. Ripeästi kehittyvän teknologian luonne, keskitetyn hallinnan puute, ja tarkan arvonmäärityksen ongelmat tekevät kryptovaluutoiden verotuksesta haastavaa. Myös varojen toistuva käyttö rahanpesutarkoituksiin on vakava huolenaihe, jota käsittelemme niin kryptovaluuttoja kuin myös rahanpesua koskevassa lainsäädäntötyössä.

Viikkoon mahtui myös osallistuminen suurten vakuutusyhtiöiden järjestämään työpajaan. On selvää, että Euroopan parlamentin työpöydällä paraikaa oleva vakuutusyhtiöitä koskevan lainsäädännön päivittäminen on ajankohtainen uudistus. Nykyinen taloudellinen ympäristö on täysin erilainen, kuin nykyisen lainsäädännön astuessa voimaan vuonna 2016. EU:ssa onkin tällä hetkellä erittäin alhainen korkotaso, jolla on selvästi merkittävä vaikutus vakuutusyhtiöiden toimintaan pitkäaikaisina sijoittajina. Lisäksi EU:lla on käynnissä valtava talouden elpyminen ja siirtyminen kohti kestävämpää yhteiskuntaa, jotka molemmat edellyttävät suuria investointeja. Tulevina kuukausina meidän on siksi pystyttävä löytämään oikeasuhteinen lopputulos, jonka avulla vakuutusala voi jatkaa toimintaansa avainasemassa institutionaalisena sijoittajana vaarantamatta kuitenkaan vakuutuksenottajia ja rahoitusvakautta.

Käsittelimme budjettivaliokunnassa EU:n erillisvirastojen asemaa ja vuoden 2022 budjetin sovittelua

Kuten parlamentin muutkin valiokunnat, budjettivaliokunta kokousti päättyvällä viikolla ensimmäistä kertaa yli puoleentoista vuoteen fyysisen kokouksen muodossa ja puheenvuorot ja äänestäminen toteutettiin vain kokoussalissa toimien. Koronapandemian vuoksi maaliskuusta 2020 lähtien aina tähän viikkoon asti kaikki valiokuntakokoukset ja täysistunnot on toteutettu hybridimuodossa. Paluu normaaliin sujui mielestäni hyvin.

Asialistalla oli muun muassa EU:n erillisvirastoja koskevien ulkopuolisten selvitysten esittely. Erillisvirastoja ovat esimerkiksi korona-aikana tunnetuksi tullut Euroopan lääkevirasto sekä Helsingissä sijaitseva kemikaalivirasto. Selvitysten aiheina oli erillisvirastojen kustannukset, sijainnit sekä hallintoneuvostokäytännöt.

Esitin ryhmäni puolesta puheenvuoron, jossa korostin, että virastot hoitavat EU-lainsäädännön toimeenpanoon ja valvontaan liittyviä tärkeitä tehtäviä, mutta virastojen toimintaa tulisi pyrkiä tehostamaan esimerkiksi lisäämällä yhteistyötä muiden EU-elimien, jäsenmaiden sekä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Lisäksi tulisi välttää päällekkäisyyksiä virastojen vastuiden ja tehtävien osalta. Korostin myös, että virastojen sijainnit ovat tärkeä poliittinen kysymys. Kannatan virastojen hajauttamista EU-maihin, sillä on tärkeää, että EU on läsnä kaikissa jäsenmaissa myös virastojen toiminnan kautta. Kun keskustelussa tuotiin esille myös päätökset Ruoka- ja Kemikaalivirastojen sijoittamisesta, puhuin sen puolesta, että virastoja täytyy voida sijoittaa myös pienempiin jäsenmaihin.

Tällä viikolla jatkettiin myös EU:n vuoden 2022 talousarvion sovitteluneuvotteluja. Parlamentilla ja neuvostolla on maanantaihin 15.11. asti aikaa löytää budjettisopu. Mikäli sopua ei synny, täytyy komission tehdä uusi talousarvioesitys.

Euroopasta kaivataan vahvaa arktisen alueen toimijaa

Kuulimme valiokuntaviikon tiistaina Euroopan parlamentin arktisen ystävyysryhmän kokoontuessa Euroopan ulkosuhdehallinnon, Arktisen neuvoston ja Arktisen talousneuvoston edustajien näkemyksiä uuteen EU:n arktiseen strategiaan. Euroopan komissio julkisti lokakuussa uuden arktisen alueen strategian, jonka tavoitteena on toimia entistä määrätietoisemmin rauhanomaisen, kestävän ja vauraan arktisen alueen hyväksi. Viime vuodet ovat olleet arktisella alueella suurten muutosten aikaa, joten strategian päivittäminen on hyvinkin tervetullut.

Ilmastonmuutos on globaalisti edennyt huimaa vauhtia, mutta arktinen alue on viime vuosikymmeninä lämmennyt vielä huomattavasti planeetan keskilämpötilan nousua nopeammin. Arktisen alueen kehitys puolestaan vauhdittaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia maailmanlaajuisesti; mitä nopeammin arktinen alue lämpiää, sitä nopeammin lämpiää myös muu maapallo.

Samaan aikaan aikaisemmin lumen ja jään peittämiltä alueilta paljastuneet luonnonvarat ja uudet liikennereitit ovat tehneet arktisesta alueesta yhä enenemissä määrin kilpailevien geopoliittisten intressien kohteen. Näin myös alueen turvallisuuspoliittinen tilanne on kokenut muutoksia, lisäten jännitteitä ja sotilaallista läsnäoloa alueella.

Näiden haasteiden ratkaisemisessa Euroopan unionilla tulee olla keskinen rooli. Niin komission esittämässä strategiassa kuin myös Euroopan parlamentin siihen ottamassa kannassa peräänkuulutetaankin EU:lta voimakkaampaa sitoutumista arktisen alueen yhteistyöhön.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja arktisen alueen turvallisuuden edistämisen lisäksi ovat panostukset arktisen kestävän kehityksen tukemiseksi tämän työn keskiössä. Arktisena maana myös Suomella on tässä paljon voitettavaa. Hankkeet infrastruktuurin, osaamisen ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi palvelevat niin arktisen alueen asukkaita ja elinkeinoelämän tarpeita, kuin myös Euroopan mahdollisuuksia toimia kansainvälisen yhteistyön puolesta arktisen alueen haasteiden ratkaisemisessa.

Viikonvaihteessa olen Pohjois-Karjalassa

Tulevassa viikonvaihteessa voin rallatella kuin Leevi and the Leavings kappaleessaan Pohjois-Karjala. Tosin hieman juhlallisemmin kuin verkkarihousuissa, onhan luvassa mm. Tohmajärven työväentalon 100-vuotisjuhla.

Lauantaina 13.11. olen tavattavissa klo 13 Joensuun torin syysmarkkinoilla ja klo 15 Tohmajärven Demarit ry:n järjestämässä Tohmajärven Kemien Työväentalon 100-vuotisjuhlassa. Lisäksi tutustun vierailuni aikana myös Pohjois-Karjalan Rajavartioston ja Tullin sekä Siun Soten koronatestiaseman toimintoihin Niiralan rajanylityspaikalla.

Ensi viikolla keskiössä inflaatio ja rahanpesu

Pohjois-Karjalassa vietetyn viikonvaihteen jälkeen on edessä työntäyteinen viikko parlamentin työn jatkuessa Brysselissä.

Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa käydään keskustelua inflaation ympärillä ja saammekin osuvasti vieraaksemme Euroopan keskuspankin pääjohtajan Christine Lagarden.

Vaikeiden neuvottelujen päätteeksi ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin on myös määrä saada aikaan sopu EU:n ensi vuoden talousarviosta.

Valiokuntatyön ohessa osallistun myös useampaan rahanpesun vastaista lainsäädäntötyötä käsittelevään keskustelutilaisuuteen. Parlamentissa työ tämän lainsäädäntökokonaisuuden uudistamiseksi on vasta aluillaan, mutta parlamentin ulkopuolella paketti on jo herättänyt suurta mielenkiintoa. Parlamentin pääneuvottelijana kohtaamiset ovat myös arvokas mahdollisuus kuulla sidosryhmien näkemyksiä tähän erittäin tärkeään asiaan.

Tervetuloa Suomen demarimeppien tapaamiseen 26.11.2021

Tämän ”kahden viikon” viikkokirjeen lopuksi minulla on ilo kutsua sinut mukaan Helsingin Musiikkitalolla minun ja Miapetra Kumpula-Natrin yhdessä 26.11 klo 16 alkaen järjestämään seminaarin ”EU:n ytimessä nyt ympäristön ja talouden liitto”.

Keskustelemme tuolloin yhdessä EU:n arvoista, taloudesta ja ympäristöstä. Lyhyet alustukset illan teemaan pitävät valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Leena Mörttinen ja tietokirjailija Risto Ihamäki. Seminaariosuus päättyy pienimuotoiseen talvivastaanottoon.

Tilaisuuteen voidaan ottaa 80 henkeä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen tulee tehdä 24.11.2021 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kimmo.kaarmelahti@la.europarl.europa.eu tai rosamari.rissanen@la.europarl.europa.eu Lisätietoja seminaarista saatte avustajaltani Kimmo Käärmelahdelta, puhelin 0400 801 838 tai Miapetran avustajalta Rosamari Rissaselta, puhelin 050 448 16 43.

EU:n ytimessä nyt ympäristön ja talouden liitto -seminaaria voi seurata myös Facebook-lähetyksenä, mutta vastaanotto on vain ilmoittautuneille!

Nähdään!

Eero

Scroll to Top