fbpx
EU parliament

Viikon kuulumiset 46/2020

Parlamentin viikkoon mahtui niin valiokunta- ja ryhmäkokouksia kuin täysistunto Brysselissä. Viikon isoimmat asiat olivat tietysti parlamentin ja neuvoston sopu seitsemän vuoden rahoituskehyksestä, uusista omista varoista ja oikeisvaltioperiaatteista sekä Atlantin toisella puolella presidentinvaalin ääntenlaskennan jatkuminen.

Tässä koonnissa:

– Sekin on koettu: puhe Helsingistä Brysselin täysistunnolle
– Historialliset budjettipäätökset
– Rahanpesuun tulossa uusia rajoitteita
– Biden sai kruunauksen
– Yhdysvaltojen ja Turkin suhteet hakevat uutta suuntaa
– Viikonloppuna puoluevaltuusto ja kuntapäivät
– Ensi viikko: valiokuntaviikko


Sekin on koettu: puhe Helsingistä Brysselin täysistunnolle

Brysselissä pidettiin kolmipäiväinen täysistunto, johon saattoi puhein ja äänestyksin osallistua kotimaasta käsin. Tiukentuneet läsnäolo-ohjeet tarkoittivat, että paikan päällä Brysselissä oli vain joka kymmenes meppi ja hekin henkilöitä, joilla oli suoria neuvotteluvastuita tämän viikon päätöksistä. Itse osallistuin ensimmäistä kertaa istuntoon puhumalla Euroopan parlamentin Helsingin toimistosta käsin. Mielenkiintoinen kokemus puhua kollegoille Helsingin toimistoympäristöstä keskiviikkoiltana vielä kello 22.00 jälkeen!

Asialista oli tiivis kolmen päivän täysistunnolle. Kiinnostava teema oli Yhdysvaltain vaalit, jonka tuloksia poliittisten ryhmien puheenjohtajat kommentoivat. Euroopan parlamentin puhemies Sassoli onnitteli Twitterissä 7. marraskuuta USA:n seuraavaa presidenttiä Joe Bidenia ja varapresidentti Kamala Harrisia todeten, että maailma tarvitsee Euroopan ja USA:n vahvaa suhdetta etenkin näinä vaikeina aikoina. Aiheesta lisää omana kohtanaan tässä uutiskirjeessä.

Torstaina parlamentin keskustelun agendalla oli terveysalan toimintaohjelma EU4Health vuosille 2021–2027 ja äänestimme parlamentin kannasta perjantaina. Ohjelman tavoitteena on lisätä EU:n valmiuksia auttaa jäsenvaltioita selviytymään käynnissä olevasta terveyskriisistä ja parantaa valmiuksia tuleviin kansanterveyden uhkiin.

Perjantain äänestyksissä oli myös S&D-kollegani ja ystäväni Paul Tangin neuvottelema vihreän kehityksen investointiohjelma. Käsittelimme parlamentin panosta Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaan, jonka on määrä auttaa EU:ta saavuttamaan hiilineutraalius vuonna 2050.

Covid-19. Parlamentin jäsenet keskustelivat torstaina komission kanssa koronavirusrokotteiden saatavuuden ja hankinnan läpinäkyvyydestä. Keskustelimme ja äänestimme myös päätöslauselmasta, jossa tarkastellaan pandemian vaikutuksia demokratiaan, perusoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen.

Ranskassa ja Itävallassa tapahtuneet järkyttävät terroriteot olivan nekin agendalla. Parlamentin jäsenet keskustelivat keskiviikkona toimittajiin kohdistuvien rikosten rankaisemattomuuden lopettamisesta, keinoista terrorismin torjumiseksi ja oikeudesta sananvapauteen ja koulutukseen.

Valitsimme torstaina uuden parlamentin varapuheenjohtajan. Valituksi tuli maltalainen EPP:n MEP Roberta Metsola. Kuten nimestä arvaat, hänen kotijoukoistaan löytyy suomalainen puoliso Ukko Metsola. Hän korvaa irlantilaisen Mairead McGuinnessin, joka siirtyi äskettäin rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaavaksi komissaariksi.

Käytin puheenvuorot käsitellessämme täysistunnossa vuoden 2021 budjettia sekä monivuotista rahoituskehystä. Löydät molemmat puheeni Facebookistani.


Historialliset budjettipäätökset

Takana on historiallinen viikko täynnä budjettipäätöksiä. Viikon tärkeimmät aiheet olivat saavutettu monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) sopu parlamentin ja neuvoston välillä, valiokuntaäänestys €750 miljardin elvytysrahastosta sekä näihin molempiin keskeisesti liittyvän uuden oikeusvaltiomekanismin neuvottelutuloksen vahvistaminen.

Sopimus monivuotisen rahoituskehyksen eli seitsemän vuoden Euroopan unionin budjetista siinä muodossa kuin se on nyt sovittu vie eteenpäin todella tarpeellisia hyviä asioita. Rahoituskehyksen isot palikat aluepolitiikasta ja maataloustuista eivät muuttuneet radikaalisti. Positiivista on se, että viimeisten neuvottelukierrosten seurauksena yliopistot ja tutkimus saavat lisää rahaa, myös nuorten vaihto-ohjelmat turvataan, samoin Euroopan unionin rajojen valvontaan laitetaan lisää voimavaroja.

Tärkeätä on myös, että sopimus EU:n omista varoista on osa kokonaisuutta. Jäsenmaat ovat sitoutuneet etenemään EU:n omia varoja koskevan tiekartan mukaan ja käsittelemään ehdotuksia uusista EU-varoista seuraavien vuosien aikana. Tiekartan mukaan ensi vuonna on luvassa komission esitykset hiilitullimekanismista, päästökauppajärjestelmän huutokauppatuotteista sekä digiverosta. Erityisen merkittävä on sopimus rahoitusmarkkinaverosta, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2026. Tärkeintä on, että uusissa mekanismeissa rahat tulevat tavalla, joka on verotuksessa oikeudenmukaisuutta lisäävä, eivätkä ne merkitse jäsenvaltioiden veroihin puuttumista.

Budjetti- ja talousarvion valvontavaliokunnat hyväksyivät uutta oikeusvaltiomekanismia koskevan neuvottelutuloksen torstaina. Äänestystulos meni läpi kirkkaasti, vaikka oletetusti puolalaiset laki ja oikeus -puolueen mepit sekä Fidesz-puolueen unkarilainen meppi äänestivät vastaan. Itse äänestin luonnollisesti puolesta, olihan tämä yksi oman eurovaalikampanjani suuria asioita ja tämän syksyn to do -listan tärkein asia. Sopimus uudesta mekanismista on historiallinen. Ensimmäistä kertaa olemme saavuttaneet yhteisymmärryksen siitä, että EU:n varojen käytön ehdoksi tulee budjetin loukkaamattomuus- ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen.

Budjetti- ja talousvaliokunnat äänestivät myös €750 miljardin elvytysrahastosta. Parlamentin kannassa korostuu mm. investoinnit vihreään siirtymään, joita itsekin pidän koronaelvytyksen kannalta keskeisinä. Seuraavaksi alkavat nk. trilogineuvottelu parlamentin, komission ja neuvoston välillä. Neuvottelut täytyy saada valmiiksi viimeistään ennen joulukuun täysistuntoa.

MFF-sopu tulee budjettivaliokunnan äänestettäväksi luultavasti ensi viikolla ja sen jälkeen täysistuntoon joko marraskuussa tai joulukuussa, yhdessä oikeusvaltiomekanismin ja elvytysrahaston kanssa.

Lisäksi parlamentin täysistunto äänesti eilen kannastaan EU:n vuoden 2021 budjettiin. Kyseessä ei ole rutiinibudjetti vaan poikkeuksellisen tärkeä budjetti etenkin kahden syyn takia. Ensinnäkin tämän budjetin pitää käynnistää todellinen siirtymä kohti hiilidioksidivapaata Eurooppaa, toteuttaa välttämätön vihreä siirtymä, johon me kaikki olemme sitoutuneet. Toiseksi tämän budjetin täytyy olla myös väline, jolla nostamme Euroopan koronakriisistä uuteen kasvuun.

Lisäksi vuoden 2021 budjetti on ensimmäinen budjetti, jonka ehtona on oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Se on merkittävä päätös ja tulee asettamaan velvoitteet tasapuolisesti kaikille jäsenmaille. Näin toimien säilytämme unionin toimintakyvyn ja myös uskottavuuden sekä kansalaisten silmissä että suhteessa ulkopuoliseen maailmaan.

Parlamentin budjettiehdotus on mielestäni peruslinjoiltaan hyvä ja tukee näitä kahta isoa asiaa.

Olisin kuitenkin toivonut, että yksi tärkeänä pitämäni asia eli rahanpesun torjunta ja tähän liittyvät voimavarat olisi voinut olla enemmänkin esillä. Miljardit liikkuvat edelleenkin rahanpesussa yhteiskunnan muiden toimintojen ulkopuolella tuottaen verorasitusta niille, jotka veroja joutuvat maksamaan. Siksi on tärkeätä, että ensi vuonna päästään eteenpäin rahanpesun vastaisessa työssä. Tässä yhteydessä erityisen tärkeätä on, että meidän poliisimme Europolin rahat ovat oikealla tolalla. Toivon, että tähän asiaan saadaan vielä tällä vaalikaudella parannuksia.


Rahanpesuun tulossa uusia rajoitteita

EU-vaikuttamiseen kuuluu paljon epävirallista mutta tärkeää ei-julkista kanssakäymistä. Keskiviikkona kävin kiinnostavan keskustelun Euroopan komission edustajien kanssa tulevasta rahanpesua koskevasta lainsäädännöstä. Komission edustajat esittivät hahmotelmansa tulevasta ehdotuksesta, joka olisi tarkoitus käynnistää maaliskuun-huhtikuun 2021 aikana. Viimeaikaisten skandaalien ja Euroopan parlamentin poliittisen painostuksen myötä komissio on ymmärtänyt, että on toteutettava painava, merkittävä uudistus pikaisesti. Tätähän olen itsekin vaatinut koko meppikauteni ajan.

Komissio hakee nyt omille ajatuksilleen tukea ja tunnustelee myös muutostarpeisia kohtia ennen oman esityksensä julkistamista ensi vuoden alkupuolella.

Kuten tuore tuore FinCEN-skandaali selvästi osoittaa, rahanpesu ei pysähdy Euroopan rajoilla. Siksi on keskeistä, että myös rahanpesun pysäyttämisen toimialalla on selkeä kanta kolmansiin maihin. Komissio myönsi, että nykyinen järjestelmä suuririskisten kolmansien maiden tunnistamiseksi rahanpesun estämiseksi ei toimi tehokkaasti; esimerkiksi Marokko ja Pohjois-Korea ovat listattuna samassa luettelossa, mikä on hivenen erikoista. Kolmansien maiden listaaminen on aina erittäin arkaluonteinen diplomaattinen harjoitus. Vasta viime vuonna luonnosluetteloon otettu Saudi-Arabia onnistui voimakkaan diplomaattisen painostuksen jälkeen pääsemään luettelosta tekemättä merkittäviä muutoksia rahanpesulainsäädäntöön. Tämän vuoksi korkean riskin kolmansien maiden arvioinnin tehostamiseksi parlamentti on useaan otteeseen vaatinut harmaan luettelon laatimista. Komissio hakee nyt oikeita muutosaskeleita ottaakseen huomioon myös parlamentin aiemmat esitykset.

Rahanpesun vastaisissa toimissa pohditaan nyt myös miljooniin euroihin yltävien käteismaksujen käytön rajoittamista. Uskon, että tämä olisi selkeä askel eteenpäin, koska en näe tarvetta valtaville kymmenien miljoonien käteismaksuille. Toisaalta tiedän, että joissakin muissa jäsenvaltioissa käteiskulttuuri on edelleen Suomea yleisempää, joten muutosten pitää toteutua asteittain.

Kaikkiaan nämä ovat mielenkiintoisia ideoita, ja odotan innolla ensimmäisiä tekstejä. Muutokset ovat kiireellisiä. Vasta tällä viikolla Belgian kansallinen pankki, joka toimi rahoitusvalvojana, todisti Belgian parlamentissa FinCEN-skandaalin havainnoista. Esitetyt luvut ovat melko järkyttäviä. Jopa noin 20 prosentilla belgialaisista rahoituslaitoksista on korkea riskiprofiili rahanpesun näkökulmasta.

Tällaiset luvut osoittavat selvästi, että rahanpesun torjunta voi tulla tehokkaammaksi vain, jos jokainen kansallinen taso on halukas tekemään oman osuutensa ja toimimaan yhteistyössä rajojen yli vaihtamalla oikeaan aikaan oikeaa tietoa. Vahvempi ja tehokkaampi asiaankuuluvien tietojen vaihto on kriittinen ensimmäinen askel yhdessä huomattavasti tiukemman syytteeseenpano- ja lainvalvontapolitiikan kanssa rikosten torjumiseksi.

Ensi maaliskuus-huhtikuussa on siis lupa odottaa komissiolta merkittävää uutta ehdotusta. Sitä ennen pääsen myös julkistamaan oman CEPS-ajatuspajan työryhmätyön tulokset.


Biden sai kruunauksen

Yhdysvalloissa suuret uutiskanavat julistivat lauantaina demokraattien presidenttiehdokkaan Joe Bidenin valituksi. Ääntenlaskenta tosin jatkuu edelleen, mutta sen ei siis enää uskota muuttavan valitsijamieskollegion kokoonpanoa niin, että vaalin tulos voisi enää vaihtua.

Trump kuitenkin jatkaa taistelua ja puhui voittaneensa vaalit. Hänen lakimiesarmeijansa tukeekin viemään vaalituloksen useammassa osavaltiossa oikeuteen. Tämänkään ei uskota muuttavan lopputulosta, mutta pitää yllä jännitettä vielä tammikuun alkuun saakka.

Biden on keskitien kulkija, jolla on edellytykset Trumpin neljän sotavuoden jälkeen yhdistää amerikkalaisia. Hän on ilmoittanut Yhdysvaltain palaavan Pariisin ilmastosopimukseen presidentin ensimmäisenä työpäivänä. Biden on aidosti sisäistänyt ilmastonmuutoksen pysäyttämisen välttämättömyyyden, joten muutos suhteessa Trumpiin on merkittävä. Biden tulee tekemään paluuta monenkeskiseen yhteistyöhön. Hän tulee nopeassa aikataulussa palauttamaan Natossa normaalin menon. Euroopassa huokaistaan helpotuksesta.

Henkilökohtaisten tapaamisten ja kokemuksen pohjalta omat odotukseni Bidenia kohtaan ovat korkealla. Hän tulee muuttamaan Yhdysvaltain ulkopolitiikan prioriteetteja ja toimintatapaa merkittävästi.

Nyt onkin suunnitteilla kuvio, että Biden voisi olla puhumassa europarlamentin istunnossa vielä tulevan vuoden alkupuoliskolla ja kuvaamassa ikään kuin Eurooppa-Yhdysvallat suhteiden palautumista normaaliksi.


Yhdysvaltojen ja Turkin suhteet hakevat uutta suuntaa

Viime viikolla monien katseet kiinnittyivät Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin. Yhdysvalloissa presidentillä on paljon valtaa ulkopolitiikassa ja siksi presidentin vaihtuessa Yhdysvaltojen suhtautuminen eri alueisiin ja maihin saattaa vaihdella. Tällä viikolla asiantuntijaraadissa pohdimme, miten Yhdysvaltojen ja Turkin suhde tulee muuttumaan, kun presidentiksi valittu Joe Biden astuu virkaansa. Olenhan itse mukana parlamentin Turkki-valtuuskunnassa, joka avaa mielenkiintoisen näköalaikkunan Turkkiin, sen talouteen ja politiikkaan.

Demokraattien ehdokas Biden voitti vaalit, mutta senaatti pysyy republikaanienemmistöisenä. Monet Bidenin ajamat uudistukset voivat törmätä seinään, jos ne saavat vastarintaa senaatissa. Tällöin on mahdollista, että hän saattaa hakea menestystä ulkopolitiikassa, jossa hänellä on suuret valtuudet. Trump on veljeillyt paljon Erdoganin kanssa, joten nyt Yhdysvaltojen suhtautuminen Turkkiin voikin muuttua nykyistä tiukemmaksi. Esimerkiksi Turkin ihmisoikeusloukkaukset ja puutteet oikeusvaltioperiaatteessa voivat nousta nopeastikin Bidenin ulkopolitiikan asialistalle. Toisaalta Bidenin voimavaroja voi myös viedä hänen suunnitelmansa yhdistää kahtia jakautunutta Yhdysvaltain kansaa. Lisäksi koronavirustoimet voivat viedä hänen huomiotaan ulkopolitiikasta.

Turkin ja Yhdysvaltojen suhde tulee kuitenkin muuttumaan. Presidentti Trumpin ja Erdoganin politiikat ovat olleet johtajakeskeisiä, kun nyt taas odotetaan, että Biden tukeutuu enemmän instituutioihin. Instituutioiden kautta toimiminen on kauaskatseisempaa, tasapainoisempaa ja luotettavampaa, kuin kahden johtajan väliset neuvottelut. Esimerkiksi Bidenin tulevan hallinnon ulko- ja puolustusministerivalinnat ohjaavat myös Turkin ja Yhdysvaltojen suhteiden suuntaa. Bidenin myönteinen suhtautuminen EU:hun tulee parantamaan EU:n ja Yhdysvaltojen suhteita.

On odotettavissa, että Yhdysvaltojen ja Turkin välit kiristyvät Yhdysvaltojen aktivoituessa ulkopolitiikassaan. Turkin toimia itäisellä Välimerellä kaasu- ja öljyetsinnöissä on kritisoitu jo EU-maiden toimesta ja nyt odotetaan, että myös Biden tulee ottamaan kantaa tilanteeseen.

Vaikka Yhdysvaltojen ja Turkin suhteiden ennustetaan kiristyvän, löytyy myös asiantuntijoita, jotka jättävät oven auki pidemmällä aikavälillä paremmalle Yhdysvallat-Turkki -suhteelle. Lähtökohtaisesti hallintojen vaihtuessa halutaan aina korjata asioita edellisen hallinnon jäljiltä. Biden haluaa varmasti tehdä pesäeroa edeltäjäänsä. Toisaalta Turkki on myös nojannut Venäjän suuntaan esimerkiksi ilmatorjuntaohjuskauppojen muodossa, ja se joutuu nyt pohtimaan asemaansa uudestaan kahden suurvallan välissä. Yhdysvalloille Turkki on tärkeä Nato-kumppani, jolloin yhteistoimet Lähi-idässä saattavat pitää maiden välejä yllä. Nähtäväksi jää, mikä painaa eniten Bidenin hallinnon vaakakupissa Turkin suhteen.


Viikonloppuna puoluevaltuusto ja kuntapäivät

Viikonloppuna pidetään SDP:n puoluevaltuusto ja kuntapäivät etäkokouksena. Paljon jää pois, kun ei pääse tapaamaan tovereita ja kokemaan aitoa yhteistä tunnelmaa. Puheet tukevat kuitenkin noteerattua. Odotan hyvähenkistä kokoontumisista erikoisena aikana!


Ensi viikko: Valiokuntaviikko

Ensi viikolla on valiokuntaviikko ja koolla ovat niin budjettivaliokunta, talous- ja raha-asioiden valiokunta, verovaliokunta kuin poliittiset ryhmätkin.

Budjettivaliokunnassa kuulemme EU:n monivuotisen rahoituskehyksen parlamentin neuvottelutiimiä. Parlamentti on rahoituskehyksestä saavutetussa alustavassa sovussa saavuttanut tavoitteensa ns. lippulaivaohjelmiin panostamisesta. Näitä ovat mm. tutkimusrahoitus Horizon ja opiskelijavaihto-ohjelma Erasmus+.

Talousvaliokunnassa on kuultavana Euroopan keskuspankin presidentti Christine Lagarde, jolta odotamme katsausta keskuspankin ajankohtaisaiheisiin ja Euroopan riskienhallinnan tilanteeseen. Koronapandemiasta toipuminen tulee olemaan keskeinen keskustelunaihe.

Verovaliokunnassa osallistun keskusteluun verotuksen roolista koronakriisin jälkeisessä talouden uudelleenrakennuksessa. Mielenkiintoinen keskustelu myös Suomen valintoja ajatellen.

Ensi viikolla luvassa on myös Euroopan maksutapahtumainstituutioiden liiton asiantuntijaseminaari, jossa keskustelen paneelissa rahanpesusta ja sen estämisestä.

Eero

Vieritä ylös