Mielenkiintoinen viikko jälleen takana. Suomessa suuri puheenaihe on tämä suomalaisten metsien asema EU:n uudessa rahoitusluokittelupäätöksessä. Ja täällä Brysselissä valmistaudutaan kuumeisesti ensi viikon täysistuntoon.
Tässä koonnissa:
– Tervetuloa Suomen demarimeppien talvitapaamiseen ja vastaanotolle 26.11.2021
– Metsäkeskustelu jatkuu
– Belgia kiristää koronarajoituksia
– Parlamentti ja neuvosto sopuun EU:n vuoden 2022 budjetista
– Neuvottelen Solvenssi II -täysharmonisointidirektiivistä
– Rahanpesun torjunta puheenaiheena
– Talous- ja rahavaliokunnan viikko
– Turkki keskustelunaiheena
– Ensi viikko
Tervetuloa Suomen demarimeppien talvitapaamiseen ja vastaanotolle 26.11.2021
Minulla on ilo kutsua sinut mukaan Helsingin Musiikkitalolla minun ja Miapetra Kumpula-Natrin yhdessä järjestämään seminaarin ”EU:n ytimessä nyt ympäristön ja talouden liitto” 26.11 klo 16 alkaen.
Keskustelemme tuolloin yhdessä EU:n arvoista, taloudesta ja ympäristöstä. Lyhyet alustukset illan teemaan pitävät valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Leena Mörttinen ja tietokirjailija Risto Ihamäki. Seminaariosuus päättyy pienimuotoiseen talvivastaanottoon.
Tilaisuuteen voidaan ottaa 80 henkeä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen tulee tehdä 24.11.2021 mennessä sähköpostitse osoitteeseen kimmo.kaarmelahti@eduskunta.fi. Lisätietoja seminaarista saatte avustajaltani Kimmo Käärmelahdelta, puhelin 0400 801 838 tai Miapetran avustajalta Rosamari Rissaselta, puhelin 050 448 16 43.
EU:n ytimessä nyt ympäristön ja talouden liitto -seminaaria voi seurata myös Facebook-lähetyksenä, mutta vastaanotto on vain ilmoittautuneille!
Nähdään!
Metsäkeskustelu jatkuu
Suomen hallitus päätti kannastaan komission rahoitusluokittelupäätökseen alkuviikosta. Tämä laukaisi ison keskustelun. Oma kantani on selkeä: hallituksen linjaukset ovat perusteltuja. Suomen ja Ruotsin päätös äänestää komission taksonomialinjausta vastaan ei riitä kaatamaan päätöstä, mutta on tärkeä viesti jatkoa ajatellen.
Taksonomiaa vastaan äänestäminen on poikkeuksellista, mutta kansallisesti asia on todella iso pohjoisille metsämaille. Näen äänestämisen tässä eräänlaisen varoituslaukauksen ampumisena. Olemme metsäasioissa tosissamme. Suomi ja Ruotsi lähettävät komissiolle vahvan viestin, että metsäasiat halutaan pitää kansallisessa päätöksenteossa ja komission säätelyä tällä alueella ei pidetä hyväksyttävänä.
Suomen ympäristöprofiili ja oma toiminta on siksi vahva, että meillä on mahdollisuus puolustaa omia metsiämme ja niiden hoidon pysymistä kansallisissa käsissä. Suomen tavoite on olla hiilidioksineutraali jo 2035 eli ensimmäisenä Euroopassa. Muiden maiden tavoitteet ovat vuosissa 2040-50.
Suomen ja Ruotsin europarlamentaarikot ovat jo pitkään toimineet hyvässä yhteistyössä metsäasioissa. Sitä yhteistyötä jatketaan.
Belgia kiristää koronarajoituksia
Belgiassa, kuten monessa muussakin EU-maassa, koronatilanne on heikentynyt syksyn aikana. Tämän seurauksena maassa päätettiin keskiviikkona 17.11. jälleen kiristää koronatoimia. Uudet toimet koskevat esimerkiksi laajennettua maskipaikkoa sisä- ja ulkotilaisuuksissa, pakollista nelipäiväistä etätyöviikkoa sekä kolmatta koronarokotetta koko väestölle. Parlamentin johto kokoontuu kuitenkin vasta ensi viikon maanantaina päättämään, miten uusia koronarajoituksia sovelletaan parlamentissa.
Viimeisten viikkojen aikana koronatapaukset ovat moninkertaistuneet Belgiassa ja tämän vuoden toistaiseksi korkein päivälukema nähtiin maanantaina 15.11., kun koronatartuntoja mitattiin yli 19000 päivässä.
Vaikka rokotekattavuus on maassa kohtalaisen hyvä, 88% yli 18-vuotiaista on saanut vähintään yhden rokoteannoksen, tuoreimpien tilastojen mukaan tehohoidossa on 578 koronapotilasta. Belgiassa on yhteensä 2000 tehohoitopaikkaa. 500 on pidetty jonkinlaisena kipurajana, jota ei tulisi ylittää, jos halutaan välttää sairaaloiden ylikuormitusta.
Uudet rajoitukset ovat siis tarpeen. Parlamenttityö siirtyyy luultavasti takaisin hybridi- tai etätyöhön, mutta tarkat ohjeet saadaan vasta ensi viikolla. Monet mepit ovat esittäneet tyytymättömyytensä tilanteeseen, sillä fyysinen läsnäolo on tällä hetkellä pakollista valiokunnissa ja täysistunnoissa – myös ensi viikolla Strasbourgissa. Parlamentin reagointia pahentuneeseen koronatilanteeseen pidetään liian hitaana.
Parlamentti ja neuvosto sopuun EU:n vuoden 2022 budjetista
Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät alkuviikosta sopuun EU:n seuraavasta vuosibudjetista. Olin mukana neuvotteluissa parlamentin neuvotteluryhmän jäsenenä.
Kuten aikaisempina vuosina, parlamentti haki korotuksia EU-ohjelmiin, kun taas neuvosto halusi leikata komission budjettiesityksestä. Lopputuloksena parlamentti sai neuvoteltua 508 miljoonaa euroa korotuksia komission alkuperäiseen ehdotukseen. Ensi vuoden menot olisivat noin 170 miljoonaa euroa.
Korotuksia on luvassa muun muassa 190 miljoonaa NDICI-välineeseen, josta rahoitetaan EU:n naapuruus-, kehitys- ja kansainvälistä yhteistyötä, 60 miljoonaa Horizon-tutkimusohjelmaan, 47,5 miljoonaa ympäristölle, luonnonsuojeluun ja ilmastotoimiin tarkoitetulle LIFE-ohjelmaan sekä 30 miljoonaa Erasmus+ -opiskelijavaihto- ja liikkuvuusohjelmaan. Myös EU:n solidaarisuusrahasto sai yli 200 miljoonan euron korotuksen pitkälti mennen kesän Eurooppaa koetelleiden tulva- ja metsäpalokatastrofien seurauksena.
Lisäksi EU:n erillisvirastoista esimerkiksi EU:n tilintarkastustuomioistuin sekä EU:n syyttäjävirasto saivat lisäresursseja. Itsekin ajoin tätä voimakkaasti budjettivaliokunnassa, sillä elpymisvälineen miljoonat tarkoittavat, että EU-budjetin varat lähes tuplaantuvat aikaisempaan rahoituskauteen verrattuna. Siten myös tarkastettavan rahan määrä on lähes kaksinkertainen.
Neuvottelen Solvenssi II -täysharmonisointidirektiivistä
Vakuutusyhtiöillä on keskeinen merkitys yhteiskunnassamme. Tällä viikolla sain vastuulleni aloittaa Solvenssi II -direktiivin neuvottelijana sosialidemokraattien parlamenttiryhmän puolesta.
Solvenssi II on täysharmonisointidirektiivi, joka Suomessa on sisällytetty vakuutusyhtiölakiin. Direktiivi on uudistanut henki- ja vahinkovakuutusyritysten vakavaraisuussääntelyä ja -valvontaa. Sen tavoitteena on harmonisoitu kokonaisvaltainen ja riskiperusteinen vakavaraisuuskehikko, joka edistää EU:n sisäistä kilpailua, pääomien tehokasta hyödyntämistä sekä yritysten omaa riskienhallintaa, ja tätä kautta tehostaa vakuutettujen etujen turvaa.
Vakuutuksenottajina meidän kaikkien etujemme mukaista on, että vakuutusyhtiöt ovat vakaita ja hyvin pääomitettuja ja pystyvät noudattamaan tulevia sitoumuksiaan meitä kohtaan. Pitkän aikavälin alhaiset korot, joita olemme kokeneet jo jonkin aikaa, sekä keinotekoinen volatiliteetti ovat tässä suhteessa selvästi haasteita, joihin on puututtava asianmukaisesti. Samaan aikaan vakuutusyhtiöt ovat suuria pitkän aikavälin institutionaalisia sijoittajia: vakuutusmaksut pitää sijoittaa hyvin. Talouden elpymisen ja ilmastonmuutoksen haasteiden myötä EU:lla on erittäin tärkeä tehtävä.
Nämä haasteet huomioon ottaen tavoitteeni ryhmäni neuvottelijana on varmistaa, että uudet vakuutussäännöt ovat tehokkaampia, oikeasuhteisempia ja riskiperusteisempia.
Rahanpesun torjunta puheenaiheena
Rahanpesun torjunnan säännöstön neuvottelijana minulla oli tilaisuus puhua tällä viikolla kolmessa konferenssissa aiheesta. Avainviestini on, että tämä rahanpesun torjunnan paketti on iso askel eteenpäin: tarvitsemme samat säännöt kaikille kaikkialla. Yksi tärkeimmistä huomioista on se, että komissio käytti 30 vuoden ajan direktiivejä asetusten sijaan, mikä jätti paljon tilaa jäsenvaltioille. Tämä johti hyvin hajanaiseen sääntelyympäristöön, jossa jäsenvaltiot panivat usein sääntöjä täytäntöön väärin tai vain osittain. Tämän seurauksena rikolliset pääsivät hyötymään sääntelyn porsaanrei’istä ja rahanpesu on vain lisääntynyt vuosien varrella.
Uusista rahanpesun torjunnan säännöistä on hyötyä vain, jos niitä voidaan valvoa tehokkaasti. Rahanpesun torjuntavirastolla voi olla tässä tärkeä rooli, jos sillä on riittävät resurssit, oikeat työkalut ja hyvin määritelty toiminta-alue. Torjuntaviraston pitää myös toimia saumattomassa yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa. On erittäin tärkeää, että parannamme nykyistä rahanpesun torjuntajärjestelmää huomattavasti ja teemme siitä tehokkaamman, kohdennetumman ja oikeasuhteisemman, jotta EU:sta tulisi turvallisempi paikka. Aiheen tärkeyden vuoksi toivon, että saamme parlamentin kannan ensi kevääseen mennessä.
Talous- ja rahavaliokunnan viikko
Osallistuin Finanssialan kanssa mielenkiintoiseen aamiaiskeskusteluun parhaillaan käsiteltävänä olevista rahoituslakiehdotuksista. Tulevina viikkoina syvennyn tarkemmin niin sanotun pääomavaatimusdirektiivin/asetuksen (crd/crr) yksityiskohtiin. Sillä täydennetään ns. Baselin säännöt EU:n pankkisektorille. Keskustelun intensiteetistä päättelen, että asuntoluottojen pääomavaatimuksia koskevista huolenaiheista keskustellaan intohimoisesti lähitulevaisuudessa.
Kävimme torstaina hyvän keskustelun Euroopan keskuspankin hallituksen jäsenen Fabio Panettan kanssa digitaalisesta eurohankkeesta. Hän linjasi, että digitaalisesta eurosta voisi keskuspankkirahana tulla vaihtoväline digitaalisella aikakaudella. Hän korosti myös muiden kuin eurooppalaisten maksupalveluntarjoajien merkitystä EU:ssa (70 prosenttia eurooppalaisista korttimaksutapahtumista suorittavat Euroopan ulkopuoliset yritykset) ja tämän suuntauksen mahdollista riskiä EU:n strategiselle autonomialle. Tätä taustaa vasten digitaalinen eurohanke on avainasemassa. Se olisi kaikkien käyttäjien saatavilla päivittäisiin maksutapahtumiin.
Vuoden 2023 aikana EKP harkitsee ensimmäisen prototyypin julkaisemista. Mielestäni EKP:n työ kohti digitaalista euroa ansaitsee täyden tuen, jos työ on hyvin suunniteltu ja yksityisyyttä koskevat huolenaiheet huomioidaan täysin. Samalla korostin Panettalle Euroopan maksualoitteen (EPI) tärkeyttä, eli EU:n pankkien aloitetta luoda maksujen Eurooppa ilman rajat ylittäviä esteitä. Panetta tunnusti täysin tämän EPI-hankkeen tärkeyden – jolle Suomi ja muut jäsenvaltiot ovat toistaneet tukensa tällä viikolla – ja korosti eurooppalaisten maksuratkaisujen tärkeyttä. Käteisen tärkeyttä korostettuaan hän ilmaisi edelleen tukensa rahanpesun torjunnan paketin säännökselle rajata käteismaksuja, pitäen tätä järkevänä lähestymistapana.
Turkki puheenaiheena
Turkki on viimeisten vuosien ajan lipunut yhä kauemmas Euroopan unionista ja sen keskeisistä arvoista. Niin lainsäädännön kuin myös käytännön kehitysten osalta, maan oikeusjärjestelmän tila ja perusoikeuksien kunnioittaminen herättävät suurta huolta. Jotta Turkki voi pysyä EU:n ehdokasvaltiona, on sen uskottavasti sitouduttava liittymisprosessin edellyttämiin uudistuksiin.
Tätä viestiä Euroopan komission, EU:n ulkosuhdehallinnon sekä lukuisten kansalaisjärjestöjen edustajat pitivät esillä, kun parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunta ja Turkki-suhteista vastaava valtuuskunta kokoontuivat yhteiseen kuulemiseen maanantaina. Unionin sisäisen toiminnan lisäksi oikeusvaltioperiaatteesta ja demokratiasta on tullut yhteistä ulko- ja naapuruuspolitiikkaa johtava arvo. Näin myös Turkin kohdalla.
Viikon kuulemisessa erityiseksi huolenaiheeksi nousi sanan- ja lehdistönvapaus. Viime vuosina toimittajia, ihmisoikeuksien puolustajia ja poliittisia vastustajia on kevyin perustein vangittu ja tuomittu terrorismiin liittyvistä syytteistä johtuen. Näin maan terrorismin vastaisesta lainsäädännöstä on muodostunut perusta valtiolliselle ihmisoikeuksien ja kriittisten äänten tukahduttamisen politiikalle. Rikoslaki sisältää muun muassa paljon kritisoidun presidentin halventamista koskevan pykälän, jonka perusteella on pidätetty lukuisia mediatyöntekijöitä ja sosiaalisen median käyttäjiä.
Pahentaakseen asiaa entisestään, kärsii Turkin mediakenttä vakavasti riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta. Valtiollisten televisiota ja lehdistöä sääntelevien virastojen toimesta on kriittisinä pidettyjen tiedotusvälineiden toimintaa sakotettu ja kielletty sekä toimittajien työtä hankaloitettu merkittävästi. Valitettavasti kehityksen suunta ei myöskään ole paranemaan päin. Lehdistönvapauden tilaa arvioivassa indeksissä Turkki sijoittuu 180 maasta sijalle 153, mikä on huomattavasti heikompi, kuin mittauksen alkuvuonna 2002 saavutettu sadannes sija.
Yhtenä demokratian kulmakivenä oikeusvaltion ja perusoikeuksien rapautuminen on äärimmäisen huolestuttavaa seurattavaa. On myös selvää, että Turkin etääntyminen yhä kauemmas EU:n arvoista ei myöskään edistä osapuolten yhteistyötä, saatikka liittymisprosessia. Konkreettisia toimia tilanteen korjaamiseksi todella tarvitaan.
Ensi viikko
Ensi viikolla parlamentti kokoontuu täysistuntoon Strasbourgiin. Asialista on laaja ja aiheet erittäin tärkeitä.
Äänestämme muun muassa EU:n maatalouspolitiikan uudistamisesta, jonka tarkoitus on tehdä maatalouspolitiikasta (CAP) vihreämpää, reilumpaa, joustavampaa ja avoimempaa.
Valko-Venäjän tilanne on asialistalla ja oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskajan puhe kuullaan täysistunnossa.
EU-parlamentti käsittelee ehdotuspakettia, jossa toivotaan laillisen maahanmuuton lisäämistä työmarkkinoiden tarpeiden täyttämiseksi ikääntyvässä Euroopassa.
Äänestämme mietintöluonnoksesta, jossa korostetaan EU:n nykyistä raaka-aineriippuvuutta muista maista digitaali- ja vihreän siirtymän olennaisissa tuotteissa. EU:n on parannettava kriittisten raaka-aineiden saatavuutta.
Tuleepa myös saavutettu ensi vuoden budjettisopu vielä parlamentin hyväksyttäväksi.
Pysytään kuulolla.
Eero
