| Mennyt viikko on ollut valiokuntaviikko, johon on vanhaan tapaan mahtunut myös ryhmäkokoukset. Viikolla on valmistauduttu ensi viikon parlamentin täysistuntoon, jossa on jälleen monipuolinen asialista. Oma työskentelyni on tapahtunut etätyönä, kuten lähes kaikkien muidenkin kollegoiden osalla on tilanne. |
| – Unkari ja Puola riitauttivat sovun – Budjettivaliokunnan ajankohtaiset kuulumiset – Rahanpesun torjumisesta, talousvaliokunnan äänestyksistä ja verovaliokunnan ajankohtaisaiheista – Yhdysvaltain presidenttivaalien vaikutus EU:hun – Kiina-toimet yhdistävät demokraatti- ja republikaanipuolueita – EU:n kunnianhimoinen kauppapolitiikka – EU:n ja Iso-Britannian neuvottelut menevät tiukalle – Ensi viikko |
| Unkari ja Puola riitauttivat sovun |
| Parlamentin ja neuvoston välistä sopua monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja oikeusvaltioperiaatteesta ehdittiin juhlia runsaan viikon ajan ennen maanantain Eurooppa-ministerien kokousta. Maanantaina Unkari ja Puola hävisivät äänestyksen oikeusvaltioperiaatteesta ja ilmoittivat sen jälkeen estävänsä EU:n budjetin rahoitukselle välttämättömän omien varojen päätöksen. Omien varojen päätös edellyttää yksimielisyyttä, joten kyseessä on näiden kahden maan yritys kiristää muita jäsenmaita heikentämään oikeusvaltioperiaatetta. Parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän johdon kokouksessa todettiin keskiviikkona yksimielisesti, että parlamentin tulee pitää kiinni oikeusvaltiota koskevasta sovusta. Samaan johtopäätökseen on päädytty myös muissa suurissa ryhmissä. Parlamentti ei siis tule perääntymään oikeusvaltioperiaatetta koskevista kirjauksista ja näiden periaatteiden noudattamisen välttämättömyydestä ehtona EU-rahoitukselle. Julkisuudessa on sanottu, että Unkarin ja Puolan veto on ajanut EU:n vakavaan kriisiin. Minusta ei ole syytä dramatisoida tilannetta ylimääräisillä kriisipuheilla. Oikeusvaltiovaatimus on niin suuri asia, että koko ajan on ollut tiedossa, ettei asiasta synny ratkaisua ilman kovaa vääntöä ja tosiasiallista riitaa EU:n yhteisiä arvoja rikkovien kanssa. Puolan ja Unkarin kortit neuvotteluissa eivät kuitenkaan ole hääppöiset. Oikeusvaltioperiaate päätetään määräenemmistöllä, ja se on nyt ratkaistu. Jos ne estävät omien varojen päätöksen, ne ampuvat paitsi muita jäsenmaita, ennen muuta omaan jalkaansa. Jos elvytysrahoja ei päästä jakamaan, ovat niin Unkari kuin Puolakin suuria menettäjiä. Unkarin osuus elvytysrahastoista vastaa viidesosaa Unkarin kansantuotteesta. Jos Unkari ja Puola jatkavat vastarintaansa, voidaan elvytyssopimus tehdä myös jäsenmaiden välisenä sopimuksena, jolloin siihen tulevat mukaan 25 jäsenmaata 27 sijasta. Ja jos monivuotisesta rahoituskehyksestä ei nyt synny sopua, EU:n ensi vuoden budjetti voidaan rakentaa tämän vuoden budjetin jatkumona. Jos siis on tarve, lisäkeskusteluille on aikaa ilman, että maailma romahtaa. Todennäköisin lopputulos on, että oikeusvaltioperiaatetta, rahoituskehystä tai elvytyspakettia ei muuteta. Kasvojenpesuvesi Unkarille ja Puolalle tarjotaan niin, ettei itse perusasioihin kajota. Julkisuudessa on puhuttu siitäkin, että Unkari tai Puola voisivat erota unionista. Sekin on tietysti mahdollista, mutta kuka näitä maita puolustaisi – tai rahoittaisi – EU:n ulkopuolella? Ja mitä näiden maiden kansalaiset sanoisivat, jos heidän siirrettäisiin EU-yhteisön, sen vaikutusmahdollisuuksien ja etujen ulkopuolelle? Veikkaukseni on, että EU-eroon suuntautuva hallitus menettäisi nopeasti kansalaistensa luottamuksen. |
| Budjettivaliokunnan ajankohtaiset kuulumiset |
| Budjettivaliokunnan pääkeskustelunaiheena oli monivuotisen rahoituskehyksen, oikeusvaltiomekanismin ja elvytyspaketin pattitilanne neuvostossa. Aiheesta keskusteltiin tuoreeltaan maanantaina, kun Puolan ja Unkarin uhkaus budjettisovun torppaamisesta kävi toteen. Maanantain kokouksessa kuultavana oli komission budjettipääosaston pääjohtaja Gert-Jan Koopman, joka oli luottavainen sen suhteen, että neuvostossa löytyisi ratkaisu erimielisyyksiin nopeasti. Vaikka EU:n omat varat -päätös on tällä hetkellä jäähyllä Puolan ja Unkarin toimesta, etenee omien varojen käsittely parlamentissa. Tällä viikolla pöytäsin tarkistuksia budjetti- ja talousvaliokuntien lausuntoihin hiilitullimekanismista. Aihe on herättänyt suurta kiinnostusta parlamentissa ja parlamenttiryhmistä etenkin vihreissä, Renew Europessa, sekä omassa ryhmässäni S&D:ssä löytyy innostusta edetä mekanismin suhteen nopeasti. Painotin omissa tarkistuksissani maltillisempaa lähestymistapaa. Mielestäni on perusteltua asettaa hiilitulli tai hiilirajavero EU:n ulkopuolelta tulevalle tuonnille, jolla suojellaan ympäristöä ja varmistetaan reilut kilpailuedellytykset eurooppalaisille yrityksille. Asiassa tulisi kuitenkin edetä asteittain, koska kysymys on potentiaalisesti suuresta muutoksesta kansainväliseen kauppaan ja EU:n päästökauppajärjestelmään. Tulevan hiilitullimekanismin täytyy pohjautua perusteelliseen vaikuttavuusanalyysiin. Hiilitullien käyttöönotto tulee tehdä maailman kauppajärjestön WTO:n sitoumuksia kunnioittaen ja päätavoitteena tulisi olla eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttäminen ja vähähiilisten tuotteiden kysynnän kasvattaminen maailmanlaajuisesti. Komissiolta odotetaan esitystä hiilitullimekanismista ensi kesään mennessä. Myös Suomessa on syytä aloittaa laajempi keskustelu aiheesta. Hyvää pohjaa keskustelulle antaa esimerkiksi ETLAn tuore raportti aiheesta. Tällä viikolla alkoivat myös sovitteluneuvottelut parlamentin ja neuvoston välillä EU:n vuoden 2021 -talousarviosta. Parlamentti hakee lisärahaa esimerkiksi EU:n tutkimusohjelmaan. Käynnissä ovat analyysit siitä, miten MFF-sopu ja hyväksytyt korotukset heijastuvat vuoden 2021 budjettiin, joka on tulevan uuden rahoituskauden ensimmäinen budjetti. Sovittelua käydään suuressa epätietoisuudessa neuvoston hankalan tilanteen takia. Vaikka MFF:ää ja vuoden 2021 budjettia ei saataisi sovittua ajoissa, EU:n budjettisääntöjen mukaan 2021 budjetti laaditaan vuoden 2020 pohjalta, eli suunnitelma on olemassa tämänkin tilanteen varalta. |
| Rahanpesun torjumisesta, talousvaliokunnan äänestyksistä ja verovaliokunnan ajankohtaisaiheista |
| Keskustelu rahanpesun torjumisen ympärillä vilkastuu ja luo uudenlaista optimismia. Vaikka tänä syksynä paljastuneet skandaalit ovat olleet järkyttäviä, ovat ne tuoneet uutta ryhtiä rahanpesun kitkemiseen. Tänään keskustelimme aiheesta Euroopan maksuinstituutioiden liiton asiantuntijaseminaarin paneelissa. Oli kiinnostavaa kuulla monipuolisia näkemyksiä keinoista rahanpesun kitkemiseksi. Vaikka toimimme rahoitusalalla hyvin eri rooleissa – lainsäätäjinä, pankkiviranomaisina, yksityisen sektorin edustajina – tuntui paneelissa olevan yhteisymmärrys siitä, että selkeämpi ja tarkempi sääntely hyödyttää kaikkia. Puheenvuoroissani korostin, että rahanpesun kitkeminen on välttämätöntä ja hyödyllistä koko yhteiskunnalle. Se vaatii sitovaa lainsäädäntöä, panostuksia kansainväliseen yhteistyöhön, kansallisten viranomaisten väliseen yhteistyöhön, tiedonjakoon ja avoimuuskäytäntöjen parantamiseen. Ensi vuoden alussa odotamme komission lainsäädäntöehdotusta rahanpesun vastaisista uusista toimista. Tilanteen tulee kohentua pikaisesti, ja tästä tarpeesta kertovat myös luvut. Rahanpesun myötä suurimmille jäsenvaltioille koituu jopa 58 miljardin kulut. Samaan aikaan vain 1% pestystä rahasta jää kiinni. Puheenjohtamani ajatuspaja CEPS:n rahanpesun vastainen asiantuntijaryhmä saa raporttinsa valmiiksi heti alkuvuodesta. Raportti tulee antamaan komission lainsäädäntötyöhön materiaalia, suosituksia ja evästystä. Keinoja on, tahtoakin löytyy – nyt on aika konkretisoida ne aidosti toimivaksi lainsäädännöksi ja vaikuttavaksi sääntelyksi. Rahanpesussa menetettävät verotulot tarvitaan koronakriisistä toipumiseen ja elpymiseen. Talous- ja rahavaliokunnan kokouksessa oli paljon asiaa. Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde oli kuultavana edelleen epävakaasta koronatilanteen aiheuttamasta taloustilanteesta. Hän korosti, että julkisen päätöksenteon pitää nyt valaa uskoa ja luottamusta EU:n kansalaisiin. Lagarde on Euroopan keskuspankin lisäksi myös Euroopan riskienhallintaelimen johdossa. Tästä roolista käsin hän korosti korona-aikana yleistyneiden investointivarojen likviditeettiriskejä. Hän alleviivasi myös kriisin vaikutuksia vakuutussektorille. Äänestimme valiokunnassa valiokunnan oma-aloitteisesta mietinnöstä ”Avoimuuden ja eheyden vahvistaminen EU: n toimielimissä perustamalla riippumaton EU: n eettinen elin”. Tällaisen riippumattoman eettisen elimen perustaminen on tärkeää, kun otetaan huomioon korkeimpien eettisten periaatteiden tarve. Vasta viime vuonna löysimme edessämme Farkasin tapauksen, jossa EU:n pankkivalvontaviranomaisen pääjohtaja jätti työnsä tullakseen Euroopan rahoitusmarkkinoiden liiton AFME:n puheenjohtajaksi. Täydellinen avoimuus, selkeät säännöt lobbauksesta ja pyöröovista ovat olennaisia tekijöitä hyvässä päätöksenteossa. Olen puuttunut tähän suomalaisessa politiikassa ja aion puuttua edelleen myös EU:ssa. Poliittiset instituutiot eivät ole hollitupia. Veroasioiden valiokunnassa käytiin erittäin kiinnostava keskustelu veropolitiikasta osana koronakriisistä toipumista. Valiokunnan kuultavana oli asiantuntijoita OECD:sta, Lissabonin yliopiston taloustieteen huippuyksiköstä ja ETUC:sta. Ilmaisin kuulemisessa huoleni erityisesti rahanpesun yhteydessä menetettävistä verotuloista. Vain muutama viikko sitten paljastunut FinCEN-skandaali osoitti nykyjärjestelmän kestämättömät porsaanreiät, joiden myötä vain alle prosentti pestystä rahasta jää kiinni. Siksi odotamme komission ensi vuoden uudistuksia. Vero- ja pankkitietojen jakaminen on myös olennainen osa verovälttelyyn puuttumista. Alleviivasin myös tarvetta tilitoimistojen tiukemmalle sääntelylle, sillä aivan liian usein kansainvälisesti toimivat suuret tilintarkastusyhtiöt ovat epäonnistuneet omassa valvontatyössään. OECD:n veropolitiikan keskuksen varajohtaja Graze Perez Navarro oli antamissaan vastauksissa hyvin täsmällinen. Rahanpesu linkittyy monenlaisiin talousrikoksiin ja myöskin muuhun rikollisuuteen. Tyypillistä näille rikoksille on, että rahaliikenteen jäljet kätketään. Siksi viranomaisilla täytyy olla pääsy olennaisen tiedon äärelle. Pankkien salassapitosääntöjä on uudistettu, kuten myös säännöksiä omistamiseen. Nämä säännöt eivät kuitenkaan ole tulleet johdonmukaiseksi noudatetuiksi. Siksi ensi vuonna luvassa on vahvempien standardien kehittäminen. Tämä Perez-Navarron lupaus oli merkittävä ja toivonkin, että Suomi omissa kannanotoissaan tukee asian käsittelyä OECD:ssä. Oikean tiedon äärelle pääseminen, tiedon käyttö, syytteiden nostaminen ja sääntöjen noudattamisen valvonta ovat kaikki avainasemassa rahanpesun vastaisessa työssä. Rahanpesun pysäyttämisen keskiössä ovat siis tuleva EU-tason rahanpesun vastainen sääntely, kansallisten viranomaisten saumaton yhteistyö ja tiedonvaihto. Navarro oli linjassaan selkeä myös tilintarkastusyhtiöiden vastuun osalta. Navarro otti esille niin tilintarkastajat, näiden toimistojen asiantuntijat kuin lakimiehet ja konsultit. Ilman laajan asiantuntijajoukon välinpitämättömyyttä tai suoranaista apua ei olisi mahdollista kätkeä rahaliikenteen jälkiä. OECD julkaisee ensi vuonna keinoja tähän puuttumiseksi. |
| Yhdysvaltain presidenttivaalien vaikutus EU:hun |
| Joe Bidenin vaalivoiton jälkeen voidaan todeta, että valinta vaikuttanee transatlanttisiin suhteisiin myönteisesti, sillä Bidenin tiedetään olevan myötämielisempi EU:ta kohtaan, kuin vielä vallassa oleva presidentti Trump. EU:n ja Yhdysvaltojen suhteet tulevat lämpenemään ja Bidenin odotetaan vierailevan europarlamentissa, kun koronatilanne sallii. Lisäksi on odotettavissa, että Yhdysvallat palaavat Pariisin ilmastosopimuksen piiriin, Maailman terveysjärjestöön ja mahdollisesti myös Iranin ydinsopimukseen. Samalla on hyvä tiedostaa, ettei kannata haikailla menneiden perään. Yhdysvallat on kahtiajakautuneempi kansa, kuin oli presidentti Obaman aikana. Monet republikaanit ja Trumpin kannattajat eivät ole hyväksyneet Bidenin vaalivoittoa ja tulevaa vallanvaihtoa. Ihmettelen kovasti, miten 2020-luvun sivistyneessä länsimaisessa demokratiassa tällaista voi tapahtua. Obaman aikana EU turvautui Yhdysvaltoihin monissa asioissa. Trumpin aika selvensi tarvetta sille, että Euroopan pitää oppia seisomaan omilla jaloillaan. Yhtä selvää on, että Eurooppa ei voi ripustaa omaa turvallisuuttaan ja omaa toimintaansa siihen, kuka kulloinkin amerikkalaisessa vaalijärjestelmän painiottelussa tulee päällimmäiseksi. Trump on presidentti tammikuun loppupuolelle asti ja hänellä on kaksi kuukautta aikaa tehdä päätöksiä presidenttinä. Tämä on huolestuttavaa. Esimerkiksi Trumpin väläytykset Yhdysvaltojen armeijan joukkojen yksipuolisesta vetämisestä pois maailman kriisialueilta heikentää globaalia turvallisuustilannetta. Toivotaan, etteivät seuraavat kaksi kuukautta ole pitkiä kuukausia. Bidenin ja Kamala Harrisin valinnat antavat toivonpilkahduksia, vaikka vaalitulos olikin vasta ensimmäinen erävoitto tiellä demokratian uskottavuuden palauttamiseksi ja monenkeskisen yhteistyön vakauttamiseksi. |
| Kiina-toimet yhdistävät demokraatti- ja republikaanipuolueita |
| Parlamentin jäsenten ja asiantuntijoiden kesken nousee huoli Kiinan vaikutuksesta länsimaalaisten demokratioiden turvallisuuteen. Kiinaa alettiin tukea menneinä vuosikymmeninä, jotta se pystyisi kehittymään pois ns. kolmannen maailman maan -statuksesta ja kasvamaan edistykselliseksi demokratiaksi. Nyt tiedämme, että matka on monipolvinen. Kiina on etääntynyt oikeusvaltioperiaatteesta ja ihmisoikeuksia loukataan. Kiinan painostus Hong Kongia ja Taiwania kohtaan tai järkyttävä tapa kohdella uiguurivähemmistöä eivät kerro hyvää. Asiantuntijapaneelissa tuotiin esille Kiinan pyrkimys päästä puolijohdeteollisuuden ykkösmaaksi. Tällä hetkellä etelä-korealainen Samsung, taiwanilainen TSMC ja yhdysvaltalainen Intel ovat alansa suurimmat yhtiöt. Kiina tulee alan kärkeä noin 3-5 vuotta perässä. Puolijohdeteollisuus nousi keskustelun ykkösaiheeksi, koska sen valmistamia tuotteita, kuten mikropiirejä, käytetään monissa laitteissamme muistikorteista kännyköihin ja roboteista autoihin. Monet laitteet keräävät myös tietoa käyttäjistään – huolta herättää, kenelle data päätyy. Kiinalla on etulyöntiasema ottaa alan kärkeä kiinni maan alhaisten tuotanto- ja työvoimakustannusten vuoksi. Yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan dialogi ei näytä toimivan Kiinan suuntaan, vaan he haluavat ja ovat jo käyttäneetkin taloudellisia keinoja hidastaakseen Kiinan yritystä päästä markkinajohtoon. Amerikkalaisten asiantuntijoiden mukaan kansallista turvallisuutta luodaan taloudellisin keinoin, esimerkiksi pakotteilla, ja niitä onkin Trumpin presidenttikaudella asetettu. Vaikka tällä hetkellä Yhdysvallat on poliittisesti jakautunut maa, Kiinan suhteen sekä demokraatit että republikaanit ovat yhtenäisiä. Kiinan toimiin tulee puuttua. |
| EU:n kunnianhimoinen kauppapolitiikka |
| Euroopan unionin kauppapolitiikkaa uudistetaan. Parlamentti esittää kantansa uudistuksesta Euroopan komissiolle. Ryhmäni ajaa uudistukseen monia tärkeitä asioita. Kauppapolitiikan tulee olla ympäristölle kestävää, sen pitää olla joustavampaa muuttuvissa globaaleissa tilanteissa ja turvata sekä kuluttajia että yrityksiä mutta huolehtia myös ympäristön ja työntekijöiden suojasta. Euroopan parlamentin päätösten tulee noudattaa vihreän kehityksen ohjelmaa. Parlamentti ajaakin kauppajärjestelmään hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Tämä ei tule olemaan helppoa, mutta se on välttämätöntä. Myös sosiaalinen pilari pitää huomioida politiikan uudistuksissa. EU:n tulee vaatia kauppakumppaneiltaan samojen sääntöjen noudattamista. Kauppapolitiikan uudistukseen on luontevaa asettaa myös seuraamuksia, jos huomataan, ettei toinen osapuoli noudata sovittuja sääntöjä ja käytäntöjä. |
| EU:n ja Iso-Britannian neuvottelut menevät tiukalle |
| Iso-Britannia erosi EU:sta kuluneen vuoden tammikuussa ja viimeisetkin siirtymäkauden menettelyt päättyvät tämän vuoden loppuun mennessä. EU ja Iso-Britannia ovat neuvotelleet uusista sopimuksista, esimerkiksi kauppasopimuksesta, jotka astuisivat voimaan ensi vuoden alussa. EU:n ja Iso-Britannian neuvottelut kumppanuudesta Brexitin jälkeen eivät ole olleet helppoja. Ryhmäni kokouksessani kuulin, että neuvottelut tulevat venymään tuttuun tapaan viime hetkelle. Joissain asioissa ollaan päästy lähemmäs toisiamme, mutta monissa asioissa ollaan vielä kaukana toisistamme. Harva toivoo tilannetta, jossa Euroopan Unionin ja Iso-Britannian välillä ei olisi omia sopimuksia. Se haittaisi molempien talouksia ja esimerkiksi ihmisten liikkuvuutta alueiden välillä. Monet uutiset ja kirjoitukset ovat käsitelleet presidentiksi valittua Bideniä ja se voi näkyä myös näissä neuvotteluissa. Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson saattaa huomata maansa jäävän tärkeiden neuvottelupöytien ulkopuolelle, jos sopimukseen EU:n kanssa ei päästä ja hänen ystävänsä Trump ei ole enää tukemassa häntä. EU:lla on tässä suhteessa paremmat kortit kädessä. Parlamentti haluaa olla myös aktiivisesti neuvotteluissa mukana komission ja neuvoston lisäksi. Parlamentin tulisi esittää kantansa sopimusehdotuksiin, jota sille ei ole vielä esitelty. Aika käy tiukille, kun monisatasivuinen ehdotus parlamentille luovutetaan ja asiasta tulisi päättää ennen vuoden vaihdetta. Brexitiä ollaan lykätty moneen otteeseen, mutta tällä kertaa se ei ole enää mahdollista. Nyt vaaditaan lehmän hermoja, jotta EU-elimet saavat sellaisen lopputuloksen aikaan, josta EU-kansalaiset ja jäsenmaat, mutta myös Iso-Britannia hyötyy. |
| Ensi viikko |
| Ensi viikolla on täysistuntoviikko ja asialista on jälleen kiinnostava ja monipuolinen. Istuntoviikon aloittaa maanantai, jolloin käsittelemme mm. Euroopan keskuspankin johtokunnan täydentämistä ja lehdistönvapautta. Raha- ja talousvaliokunnassa hyväksyimme esityksen hollantilaisen Frank Eldersonin nimittämisestä EKP:n johtokuntaan, mutta johtokunnan sukupuolitasapaino herätti kommentteja. Katsotaan, mihin täysistunto maanantaina päätyy. Lehdistönvapauden kohdalla huolena on kritiikin vaimennusyritykset ja journalisteihin kohdistuvat hyökkäykset. Mediaan ja toimittajiin kohdistuva painostus ja häirintä on riski lehdistön monimuotoisuudelle. Äänestämme päätöslauselmasta, joka keskittyy poliittisen häirinnän uhkaan, toimittajien suojeluun, vihapuheen ja väärän informaation aiheuttamiin uhkiin sekä online-alustojen merkitykseen. Päätöslauselman sisältö, jonka kansalaisoikeuksien valiokunta on ottanut kannakseen, korostaa joidenkin jäsenmaiden yrityksiä vaimentaa kriittisiä äänenpainoja ja itsenäistä mediaa. Päätöslauselmassa vaaditaan, että EU-varoja ei voisi kanavoida propagandan rahoittamiseen. Unkarin painostus Slovenian ja Pohjois-Makedonian mediaa kohtaan on erikseen asialistalla keskiviikkona. Maanantaina ja keskiviikkona aiheena on myöskin parlamentin suunnitelma uudeksi teollisuusstrategiaksi. Parlamentti tulee vaatimaan komissiolta strategian päivittämistä parlamentin suunnitelman pohjalta. Sen myötä helpotettaisiin teollisuusyritysten siirtymää digitaalisten ja ympäristöllisten vaatimusten kohdalla, sillä koronatilanne on iskenyt myös teollisuuden toimintakenttään. Tiistaina aiheena on jännitteiden lisääntyminen Pohjois-Kyproksen Varoshassa Turkin laittomien toimien johdosta ja tarve käynnistää neuvottelut pikaisesti uudelleen. Päätöslauselmasta äänestetään torstaina. Lokakuussa Pohjois-Kyproksen vaalit voittaneen Turkki-mielisen Ersin Tatarin voittoon kohdistuu epäilyksiä, joiden mukaan Turkki olisi vaikuttanut vaalien kulkuun. Keskiviikkona keskustelemme ja äänestämme keinoista edistää kestävämpää kuluttamista, kuten tuotteiden uudelleenkäytön ja korjaamisen kannustamisesta sekä tuotteiden käyttöiän pidentämisestä. Laittomista toimista kärsineet kuluttajat voivat jatkossa puolustaa oikeuksiaan ja hakea korvauksia yhdessä yhtenä ryhmänä. Mepit vaativat kuluttajille ”korjauttamisoikeutta”. Parlamentin ja neuvoston neuvotteluiden tuloksena syntyneestä kuluttajansuojaa käsittelevän kokonaisuuden sovusta on nyt tarkoitus äänestää. Torstain agendalla on EU:n lääkestrategia. Täysistunto keskustelee strategiasta, jonka tarkoituksena on edistää turvallisten ja kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuutta sekä turvata EU-alueen lääketuotannon innovaatiomahdollisuudet. Tähän kuuluu myös lääkkeiden loppumisen ennakointi, joka on nyt koronakriisin myötä kärjistynyt, sekä kysymys siitä, miten lääkejätteen käsittelystä kehitetään aiempaa riskittömämpää niin terveydelle kuin ympäristöllekin. Pysy siis kuulolla. Eero |
