Strasbourgin täysistuntoviikko on takana. Paljon äänestyksiä ja myös mielenkiintoisia keskusteluja.
Korona vaatii edelleen paljon huomiota. Lisääntyvät tautitapaukset johtavat nyt kaikkialla uusiin rajoituksiin. Myös parlamentti peruuttaa päätöksissään ja tämän viikon täysistunto toteutettiin hybridimallilla: kaikki äänestykset olivat etäyhteydellä ja puheenvuorojakin saattoi käyttää etänä. Itse osallistuin kokoukseen paikan päällä, mikä aitojen keskustelujen kannalta on ehdottomasti parempi vaihtoehto.
Yksi muuttuneen koronatilanteen seurauksista on, että vierailijaryhmätoiminnan uudelleen käynnistämisestä jouduttiin luopumaan. Tämän vuoden puolella siis vierailuryhmiä Brysselissä ei tulla näkemään.
Tässä koonnissa:
– Minimipalkka eteni täysistunnossa merkittävän askeleen
– Loppusinetti EU:n vuoden 2022 budjetille
– Talousasioissa pohjustettiin tulevia ratkaisuja
– Valko-Venäjän oppositiojohtaja EU-parlamentissa
– Kuulimme Venäjän ihmisoikeusjärjestö Memorialia
– Ensi viikko
Minimipalkka eteni täysistunnossa merkittävän askeleen
Täysistuntoviikko Strasbourgissa on päättynyt. Viikon aiheista huomio kiinnittyy erityisesti aloitteeseen EU:n yhteisestä minimipalkasta sekä EU:n maatalouspolitiikan uudistamiseen.
Minimipalkka on tärkeä työntekijöiden oikeuksille. EU:n jäsenmaat ovat erilaisia työmarkkinaperinteissään, mutta palkansaajan vähimmäissuojaa Eurooppa tarvitsee. EU-parlamentti hyväksyi minimipalkkaa koskevien neuvottelujen aloittamisen neuvoston kanssa. Historiallinen päätös.
Valitettavasti parlamentin päätökseen ei kuulu Ruotsin ja Tanskan työmarkkinamallin hyväksyvää kantaa. Olen tukenut johdonmukaisesti ruotsalaisten ja tanskalaisten kollegoiden muutosesityksiä. Ne eivät kuitenkaan sisältyneet Työllisyysvaliokunnan direktiiviehdotukseen. Siksi en voinut antaa tukea valiokunnan neuvottelumandaatille.
Toivon, että käyty keskustelu luo painetta edessä oleviin parlamentin ja neuvoston välisiin neuvotteluihin paremman ratkaisun löytämiseksi. Neuvoteltavaa siis riittää.
Täysistuntoviikon toinen suuri asia oli maatalousuudistus, joka on ajettava maaliin, sillä uudistuva maatalouspolitiikka on tärkeä tekijä ruokaturvallisuudessa ja ilmastomuutokseen vastaamisessa. Maatalousyrittäjät tarvitsevat varmuutta toiminnassaan, joten oli aika hyvä käydä parlamentin ja neuvoston välinen neuvottelutulos.
Olen tyytyväinen, että kaikki kolme uudistukseen liittyvää asetusta hyväksyttiin selvällä määräenemmistöllä. Asetukset ovat strategiasuunnitelma-asetus, horisontaaliasetus ja yhteistä markkinajärjestelyä koskeva asetus. Strategiasuunnitelma-asetus hyväksyttiin luvuin puolesta 452, vastaan 178 ja tyhjää 57. Horisontaaliasetus hyväksyttiin luvuin puolesta 485, vastaan 142, tyhjää 61. Yhteistä markkinajärjestelyä koskeva asetus hyväksyttiin luvuin puolesta 487, vastaan 130 ja tyhjää 71.
Loppusinetti EU:n vuoden 2022 budjetille
Edellisessä uutiskirjeessä kerroin, että parlamentti ja neuvosto pääsivät sopuun EU:n vuoden 2022 budjetista aiemmin tässä kuussa. Budjetti sai loppusinetin tällä viikolla, kun neuvosto hyväksyi neuvottelutuloksen tiistaina ja parlamentin täysistunto puolestaan keskiviikkona.
Lopulliseksi budjetiksi sovittiin 169,5 M€. Parlamentti sai painopisteilleen noin 500 miljoonaa euroa lisää verrattuna komission esitykseen muun muassa tutkimukseen ja humanitaariseen apuun. Olin mukana parlamentin neuvotteluryhmässä ja voi sanoa, että olen tyytyväinen neuvottelujen lopputulokseen.
Talousasioissa pohjustettiin tulevia ratkaisuja
Talousasioiden parissa keskityimme tulevien ratkaisujen valmisteluun.
Kävimme ryhmämme sisäistä keskustelua vihreitä joukkolainoja koskevasta raporttiluonnoksesta, joka julkaistaan ensi viikolla. Kyseessä on tärkeä kokonaisuus, jonka on määrä edesauttaa velkakirjamarkkinoiden vihertämistä. Viherpesun välttämiseksi on välttämätöntä, että ulkopuolisten arvioijien rooli on selkeästi säännelty ja vapaa konfliktiristiriidoista. Meidän on kiinnitettävä tähän erityistä huomiota sillä asiantuntijatyössä arvioidaan, ovatko joukkolainoilla kerätyillä rahoilla tehdyt sijoitukset vihreitä vaiko eivät. Kuten kaikissa kestävän rahoituksen keskusteluissa, myös vihreiden velkakirjojen saralla keskustellaan ydin- ja kaasuinvestointien roolista. Mielipiteet omassakin ryhmässäni jakaantuvat; itse edustan tässä keskustelussa käytännönläheistä koulukuntaa, jossa tärkeätä on hakea todellisia päästövähennyksiä eikä käyttää aikaa erilaisiin periaatekeskusteluihin.
Veroasioiden työryhmässä keskustelimme lukuisten raporttien tilanteesta. Yksi mielenkiintoinen raportti käsittelee kansallisten verouudistusten vaikutuksia EU:n talouteen. Lähtökohtana on torjua vahingollista verokilpailua, jossa vain nollaverotus on lattiana. Mietinnössä vaaditaan myös enemmän huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja halutaan, että velka- ja osakepainotukset käsitellään verotuksessa asianmukaisesti. Uskon, että komission on korkea aika selkeyttää sitä, missä määrin jäsenvaltiot voivat käyttää verotusasioita osana julkisia hankintamenettelyjen kriteereitä. Kaikkien yhteyksien katkaiseminen veroparatiiseihin ja verokäytäntöjen huomioiminen julkisissa hankinnoissa olisi selvä askel kohti oikeudenmukaisempaa verotusta.
Komissio julkaisi torstaina paketin tärkeitä lainsäädäntötoimia, joilla pyritään vahvistamaan pääomamarkkinaunionia. Paketilla halutaan perustaa niin sanottu European Single Access Point (ESAP), eli Euroopan näkemys EU-yritysten julkisen tiedon keskitetystä ja maksutta saatavasta tietolähteestä. Lisäksi siinä tarkastellaan sijoitusrahastoihin ja hedgerahastoihin sovellettavia sääntöjä, jotka ovat Brexitin jälkeen entistä kriittisempiä. Komissio ehdottaa myös uusia pitkän aikavälin sijoitusrahastoja (ELTIF) koskevia sääntöjä, joilla pyritään lisäämään tämän tyyppisten rahastojen käyttöä ja erityisesti niiden avaamista yksityissijoittajille.
Lopuksi komissio ehdotti kauan odotettua rahoitusvälinemarkkinoiden sääntelyn (MIFIR) uudistusta, josta haluan nostaa kaksi huomiota: konsolidoitujen kaupankäyntitietojen käyttöönotto ja maksukielto toimeksiantojen kulusta. Pörssien transaktiotietojen konsolidoiduilla kaupankäyntitiedoilla komissio haluaa lisätä läpinäkyvyyttä antamalla yleiskatsauksen muun muassa EU:ssa vaihdettujen arvopaperien hinnoista ja määristä. Tämän on määrä auttaa vähentämään Euroopan markkinoiden pirstoutumisesta aiheutuvia kustannuksia. Komission mukaan tämä tulee auttamaan sijoittajia löytämään parhaat mahdollisuudet markkinoilla. Lisäksi ehdotuksessa vaaditaan online-välittäjien käyttämän liiketoimintamallin, eli tilausvirrasta maksamisen, kieltämistä. Tällä kiellolla EU estää sijoituspalveluyrityksiä saamasta palkkioita, provisioita tai ei-rahallisia etuja kolmannelta osapuolelta asiakkaiden toimeksiantojen välittämisestä tällaiselle osapuolelle. Tämän kiellon pitäisi estää verkkosovelluksia tarjoamasta sijoittajille provisiovapaata palvelua samalla kun he ansaitsevat rahaa ohjaamalla tilauksensa isommalle välittäjälle – mikä ei välttämättä ole sijoittajan edun mukaista. Tarkastelemme lähiviikkoina ehdotuksia yksityiskohtaisesti ja odotan mielenkiinnolla alan sidosryhmien näkemyksiä.
Rahanpesu-rintamalla minulla oli ilo pitää aiheesta avauspuhe maanantaisessa seminaarissa. Kävimme myös hyvän keskustelun Finanssialan kanssa EU:n yhteisen sääntökirjan mahdollisista vaikutuksista. Asiakirjan käsittely tehostuu tulevina viikkoina, kun talous- ja raha-asioiden valiokunta yhdessä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kanssa järjestävät asiasta julkisen kuulemisen sekä lukuisia muita keskusteluja sidosryhmien kanssa.
Näimme myös merkittävän edistysaskeleen, kun neuvosto pääsi sopuun kryptovaluuttojen markkinoita koskevasta MiCA-asetuksesta. Samaan aikaan parlamentti työstää edelleen omaa kantaansa, ja tässä työssä olen mukana oman ryhmäni pääneuvottelijana. Toivon, että saamme parlamentissa tulevina viikkoina aikaan hyvät kompromissit , joiden avulla voimme aloittaa neuvottelut jäsenmaita edustavan neuvoston kansaa ensi vuoden alussa.
Valko-Venäjän oppositiojohtaja EU-parlamentissa
Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja käytti keskiviikkona täysistunnossa EU-parlamentissa voimakkaan puheenvuoron demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta.
”Tänään Valko-Venäjällä on enemmän poliittisia vankeja kuin tässä parlamentissa jäseniä”, hän sanoi. Solidaarisuus Valko-Venäjän kansalle vaatii EU:lta voimakkaita toimia, joita Suomenkin on syytä tukea.
EU noudattaa nyt neljää periaatetta suhteessa Valko-Venäjään: humanitaarisen avun tarjoaminen, diplomaattinen aktiivisuus, sanktiot ja rajavalvonnasta huolehtiminen.
Vaikuttaa, että EU:n linja on oikea ja tuottaa tuloksia. Jo nyt on viitteitä siltä, että Valko-Venäjä on jo osittain perääntynyt ja on vähentänyt ihmisten salakuljetusta rajalle. Pikaisia ja täydellisiä ratkaisuja ei kuitenkaan ole odotettavissa. Epäilen, että rajakriisi tukee jatkumaan vähintäänkin kuukausia.
Kuulimme myös Venäjän ihmisoikeusjärjestö Memorialia
Olen käsitellyt aikaisemmissa uutiskirjeissäni demokratian ja oikeusvaltion tilaa eri puolilla maailmaa, niin Euroopan unionin rajojen sisällä kuin niiden ulkopuolellakin. Tällä viikolla asia nousi jälleen keskustelun aiheeksi, kun kuulimme parlamentin Venäjä-valtuuskunnan kuulemisessa ihmisoikeusjärjestö Memorialin asianajaja Denis Shedovin näkemyksiä kansalaisyhteiskunnan tilaan Venäjällä.
Shedovin edustama Memorial-järjestö kuuluu Venäjän vanhimpiin ihmisoikeuskeskuksiin. Vuonna 1988 perustetun järjestön alkuperäisenä tavoitteena oli tutkia ja tiedottaa Stalinin hallinnon harjoittamaa sortoa. Neuvostoliiton hajottua, järjestöstä tuli kansainvälinen, kun sen toimipisteet sijoittuivat niin Venäjälle kuin myös entisiin neuvostotasavaltoihin. Memorialin kasvettua, keskeiseksi osaksi järjestön työtä on tullut myös muiden ihmisoikeusloukkausten seuranta ja uhrien puolustaminen.
Ihmisoikeustyö ei kuitenkaan ole sujunut estettä ja monen muun Venäjällä toimivan järjestön tapaan, on myös Memorial joutunut kovan painostuksen kohteeksi. Vuonna 2014 järjestö luokiteltiin “ulkomaiseksi agentiksi” uuden lainsäädännön nojalla, joka kohdistuu poliittista toimintaa ja ulkomaista rahoitusta saaviin kansalaisjärjestöihin. Vuosien varrella Memorialia on uhannut lukuisat oikeusjutut ja järjestön jäseniä ja yhteistyökumppaneita uhkailtu, siepattu ja murhattu.
Nyt marraskuussa tilanne on jälleen pahentunut, kun Memorial ilmoitti saaneensa Venäjän korkeimman oikeuden kirjeen, jossa vaaditaan järjestön lakkauttamista ulkomaisten agenttien lainsäädäntöön vedoten. Hankkeen on katsottu olevan osa laajempaa pyrkimystä tukahduttaa Venäjällä toimivien riippumattomien ja maan hallintoa kritisoivien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen äänet.
Viimeisimpien uutisten mukaan (HS 25.11.2021) ”Memorial on verrannut näitä syytteitä siihen, että ihminen tuomittaisiin vankilaan 20 vuodeksi tyhjän kadun ylittämisestä väärässä paikassa. Syyttäjä puolestaan pitää rikkomuksia karkeina. Se sanoo, että ulkovaltain agentiksi nimetty järjestö ei ollut merkinnyt kaikkia julkaisemiaan kirjoja ja materiaalejaan internetissä agenttistatuksesta kertovalla tiedolla, kuten Venäjän niin sanotussa agenttilaissa on määrätty”.
Tilanne on lievästikin sanottuna huolestuttava. Kansalaisjärjestöillä on ratkaisevan tärkeä rooli oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja avoimen yhteiskunnan turvaamisessa. Virallisen poliittisen päätöksenteon rinnalla, ne antavat kansalaisille mahdollisuuden ajaa yhteisiä tavoitteita ja valvoa valtaapitävien toimia. Siksi yhdynkin torstaina kuulemaamme viestiin siitä, että EU:n on pidettävä suoraa yhteyttä kansalaisyhteiskuntaan Venäjällä. Venäläisillä itsellään on vastuu omasta tulevaisuudestaan.
Ensi viikko
Ensi viikolla on jälleen edessä tiivis ja aiherikas valiokuntaviikko. Aikatauluun mahtuu myös tapaamisia ja tilaisuuksia.
Kuun vaihde tarkoittaa myös kuun ensimmäistä sunnuntaita, eli Hakaniemen markkinoita. Olen siellä tuttuun tyyliin teitä tapaamassa klo 11 alkaen. Jo edellisenä päivänä, lauantaina 4.12. olen tavattavissa Hyvinkään joulumarkkinoilla klo 11 alkaen.
Parhain terveisin,
Eero Heinäluoma