Mennyt viikko on ollut valiokuntaviikko, johon on mahtunut myös monia sidosryhmätapaamisia. Parlamentissa huomaa kuitenkin, että koronatilanteen heikentyminen vähentää fyysistä läsnäoloa ja videokokoontumiset tulevat taas uudelleen muotiin.
Tässä koonnissa:
– Loppu rikollisen rahan piilopaikoille, oikeat omistajat esiin
– Rahanpesun porsaanreikien tilkitseminen edistyy
– Maltillinen ja riskipohjainen vakaavaraisuussäännöstö
– Komissiolta tulossa esitys EU:n tulonlähteistä vielä tämän vuoden puolella
– ”Strateginen kompassi” parantamaan yhteistä toimintakykyämme
– Tapaamisten viikonvaihde ja puolimatkan krouvi
Loppu rikollisen rahan piilopaikoille, oikeat omistajat esiin
Veroasioiden saralla kulunut viikko on tarjonnut rutkasti tehtävää. Tiistaina keskustelimme talouskomissaari Gentilonin kanssa hänen suunnitelmistaan parlamentin toimikauden toiselle puoliskolle. Jatkoimme myös hyvää yhteistyötä Pandoran paperien asiantuntijoiden kanssa siitä, kuinka voimme osallistua nykyisten porsaanreikien tilkitsemiseen.
Lokakuussa paljastunut rahanpesuskandaali Pandoran paperit oli päättyvällä viikolla myös parlamentin verovaliokunnan asialistalla. Yksi skandaalin paljastaneista journalisteista oli valiokunnassa kuultavana yhdessä verotuksen oikeudenmukaisuuteen erikoistuneen Tax Justice Network -verkoston asiantuntijan kanssa.
Pandoran paperit -skandaali paljasti, miten superrikkaat ja kuuluisuudet, myös korruptoituneet poliitikot, ovat käyttäneet hyväksi ns. offshore-rakenteita piilottaakseen miljoonia ja yhteenlaskettuna miljardeja euroja. Usein rikollisesti hankittu raha on kierrätetty laillisen rakenteen kautta niin, että rahan alkuperä hämärtyy ja se näyttää tulevan laillisesta lähteestä. Tämä olikin yksi keskeinen huomio eilen; näitä rakenteita on EU:ssa aivan liian paljon ja jopa julkisten varojen tuella.
Siksi aion EU:n rahanpesun torjunnan neuvottelijana keskittyä siihen, miten näihin rakenteisiin voidaan puuttua. Vahva, hyvin toimiva ja helposti saatavilla oleva pakollinen tosiasiallisten omistajien rekisteri on tähän yksi keino, jota aion edistää.
Rahanpesun porsaanreikien tilkitseminen edistyy
Myös keskustelu rahanpesu-paketista otti askeleita eteenpäin, kun kuulimme siihen asiantuntijoiden näkemyksiä. Vaikka paketti saakin laajaa kannatusta, esiintyy siihen liittyen myös huolenaiheita, kuten rahanpesun selvitysyksiköiden rooli sekä EU:n uusi rahanpesuun keskittyvä virasto.
Pidän pakettia kriittisen tärkeänä askeleena eteenpäin. Samaan aikaan kuudes direktiivi herättää myös itsessäni huolta, sillä viisi edellistä direktiiviä ovat luoneet nykyisen pirstoutuneen sääntely-ympäristön, mikä on kaikkea muuta kuin tehokasta. Totesin myös, ettei EU ole saari, joten porsaanreikien tilkitseminen myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja sen merentakaisilla alueilla on ratkaisevan tärkeää. Viikon aikana on tullut tavattua myös lukuisia sidosryhmiä ja kuunneltua heidän huoliaan ja ehdotuksiaan.
Maltillinen ja riskipohjainen vakaavaraisuussäännöstö
Toisesta kuumasta aiheesta, nimittäin pankkien vakavaraisuussäännöstöstä, kävin hyvän keskustelun Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) johtajan Campan kanssa. Saadakseni paremman käsityksen paketin mahdollisista vaikutuksista rahoituslaitoksiin, keskustelin asiasta myös valtiovarainministeriön suomalaisten asiantuntijoiden kanssa. Oli mukava kuulla, että heidän mielestään paketin tulee olla maltillinen ja täysin riskipohjainen. Samalla heidän viestinsä oli, että paketin vaikutusten tulee olla suomalaisten pankkien kannalta hallittavissa.
Komissiolta tulossa esitys EU:n tulonlähteistä vielä tämän vuoden puolella
Osallistuin perjantaina 3.12. ensimmäiseen EU-instituutioiden eli parlamentin, komission ja neuvoston väliseen niin kutsutun omien varojen etenemissuunnitelmaa koskevaan vuoropuheluun. Monimutkaisen virallinen ilmaisun taustalla on vuoden 2020 toimielinten välinen sopimus, jossa parlamentti, neuvosto sekä komissio sopivat, että instituutiot käyvät säännöllistä vuoropuhelua aloitteista EU:n uusiksi omiksi varoiksi eli EU-budjetin uusiksi tulonlähteiksi. Uusilla tulonlähteillä on tarkoitus rahoittaa elpymisvälineen takaisinmaksua sekä mahdollisesti tulevaisuudessa osittain korvata EU-jäsenmaiden BKTL-perusteisia maksuosuuksia.
Komissaari Hahnin mukaan komissio aikoo esittää kolmea uutta EU:n omaa tulonlähdettä vielä tämän vuoden aikana. Nämä olisivat osuus EU:n päästökaupan tuloista, hiilitullimekanismi sekä osuus aiemmin tänä vuonna sovitun maailmanlaajuisen yritysverosopimuksen tuloista. EU:n omasta digiveron valmistelusta on toistaiseksi luovuttu OECD-sopimuksen seurauksena. Komission tavoitteena on, että nämä kolme tulonlähdettä tuottaisivat EU-budjettiin vuosittain lähelle 15 miljardia euroa, joka on komission arvio elpymisvälineen vuosittaisesta takaisinmaksusta vuoteen 2058 asti.
Uusien tulonlähteiden lisäksi komissio aikoo esittää muutoksia EU:n 2021-2027 rahoituskehykseen uuden sosiaalirahaston sisällyttämiseksi kehykseen.
Neuvostoa perjantain kokouksessa edustivat Slovenian ja Ranskan EU-suurlähettiläät. Slovenian puhjeenjohtajuuskausi on päättymässä vuoden vaihteeseen ja seuraavaksi kapulan ottaa vastaan Ranska. Suurlähettiläiden mukaan neuvostossa on jo käyty alustavia keskusteluja aloitteista ja useat jäsenmaat ovat esittäneet huolensa päästökaupan laajentamishankkeelle sekä hiilitullimekanismin vaikutuksista EU:n kauppasuhteisiin sekä kilpailukykyyn. Ranska on ollut hiilitullimekanismin suurimpia kannattajia ja jatkaa varmasti asian edistämistä puheenjohtajuuskaudellaan.
EU:n uusista tulonläheistä sopiminen ei tule olemaan helppoa. Jokaisen jäsenmaan intresseissä on laskea, kuinka uudet tulonlähteet vaikuttavat kansallisten budjettien verotuloihin sekä EU-jäsenyyden maksuosuuksiin. Kansallisten parlamenttien pitää lisäksi hyväksyä uudet omat varat.
”Strateginen kompassi” parantamaan yhteistä toimintakykyämme
Loppukesän tapahtumat Afganistanissa sekä Euroopan unionin valmiuden ja toimien puute, osoittivat yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan päivittämisen ja yhteisten toimintamahdollisuuksien kehittämisen tarpeen. Jotta emme jäisi jatkossa riippuvaisiksi muista suurvalloista, tarvitsemme maailmalla EU:n vahvaa läsnäoloa.
Jo pidemmän aikaa valmistelussa ollut, mutta myös kesän tapahtumiin vastaava, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan terävöittäminen etenee. Euroopan ulkosuhdehallinnon valmistelema, strategisen kompassin nimen alla kulkeva dokumenttiluonnos pitää sisällään valikoiman toimenpiteitä, joiden avulla unionin ulkopoliittista toimijuutta pyritään lujittamaan. Luonnoksessa esitetään muun muassa panostuksia hybridi- ja kyberkyvykkyyksiin, kumppanuuksien kehittämistä ja myös yhteisten sotaharjoitusten järjestämistä.
Kenties eniten keskustelua herättänyt aloite koskee kuitenkin uudistettua nopean toiminnan kapasiteettia. Tämän avulla EU voisi vastaisuudessa olla paremmin varautunut Afganistanin kaltaisiin tilanteisiin, joissa nopeaa sotilaallista apua tarvitaan muun muassa evakuointitehtäviä varten. Nykyisten taisteluosastojen puutteellisuudesta kertoo myös se, ettei niitä vielä kertaakaan olla käytetty. Nyt suunnitteilla on suuremmat joukot, joiden käyttöönotto sujuisi aikaista nopeammin.
Saimme asiasta kuluneella viikolla parlamentissa kuultavaksemme Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan varapääjohtajan Charles Friesin. Vaikkakin kompassin lopullinen sisältö vielä talven aikana muotoutuu, oli Friesin mukaan jäsenvaltioiden välinen keskustelu luonnoksen pohjalta rakentavaa ja osoitti jaetun toiveen EU:n suuremmasta toimintakyvystä. Lopullisia päätöksiä on tarkoitus tehdä ensi vuoden maaliskuussa.
Pidän hanketta tervetulleena. Pienenä maana, toimiva eurooppalainen yhteistyö turvallisuus- ja puolustuspolitiikan saralla on myös Suomen etu ja meidän on osallistuttava aktiivisesti sen määrittelyyn. Omalta osaltani keskustelu tulee näkymään uutiskirjeessä myös jatkossa, kun tulen ensi vuonna Euroopan parlamentin puolustus- ja turvallisuuspolitiikan alivaliokunnan jäseneksi. Työ aiheen parissa siis jatkuu.
Tapaamisten viikonvaihde ja puolimatkan krouvi
Tulen tapaamaan sinua lauantaina 4.12. klo 11 Hyvinkään joulumarkkinoille ja sunnuntaina 5.12. klo 11 Hakaniemen maalaismarkkinoille Helsinkiin. Olisi mukavaa jutella mahdollisimman monen kanssa, toki turvavälit ja maskit huomioiden.
Ensi viikolla on tiedossa parlamentin viikkokierron mukaisesti ryhmäkokousviikko. Näillä viikoilla parlamentin poliittiset ryhmät hoitavat sisäisiä linjanvetojaan tulevaa täysistuntoviikkoa varten. Erityisen kiinnostava ensi viikko on siksi, että parlamenttikausi lähestyy puoliväliä, ja se tarkoittaa parlamentin sisäistä uudelleenjärjestäytymistä. Esimerkiksi parlamentin puhemiehen paikasta käydään tiukkaa taistoa keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän ja sosialidemokraattien kesken.
Myös oma paikkani sosialidemokraattisen ryhmän taloudenhoitajana tulee uudelleen täytettäväksi. Saa nähdä, mikä on entisen Suomen valtiovarainministerin kohtalo tässä paikkajaossa.
Haluan toivottaa kaikille uutiskirjeen lukijoilleni jo nyt etukäteen hyvää maanantaista Suomen itsenäisyyspäivää.
Pysytään kuulolla.
Eero Heinäluoma
