fbpx
Eero Heinäluoma

Viikon kuulumiset 49/2020


Valiokuntaviikko on pulkassa. Valiokuntien lisäksi viikkoon mahtui seminaareja ja loppuvuoden trilogineuvotteluja.

Tässä koonnissa:
-Mitkä trilogit?
-Rahoitusmarkkinadirektiivi (Markets in financial instruments directive MiFID)
-Digitaalinen rahoitus
-Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen valiokunnan kuultavana
-Oikeudenmukainen verotus vaatii puuttumista myös EU:n omiin veroparatiiseihin
-Askelmerkit lämpeneviin transatlanttisiin suhteisiin
-EU-Kiina -suhteista
-Venäjä EU:n naapurissa
-Ensi viikko


Mitkä trilogit?

Suurin osa EU-lainsäädännöstä hyväksytään niin kutsutun tavallisen lainsäätämisjärjestyksen kautta. Tässä menettelyssä komissio tekee säädösehdotuksia ja Euroopan parlamentti ja neuvosto arvioivat komission tekemät lainsäädäntöehdotukset ja ehdottavat niihin muutoksia.

Lainsäädäntömenettelyssä molemmat lainsäätäjät ja komissio käyvät usein niin kutsuttuja kolmikantaneuvotteluja eli ”trilogeja”, jotka ovat näiden kolmen toimielimen edustajien välisiä kokouksia. Nämä neuvottelut ovat tärkeä, mutta vähemmän tunnettu osa EU:n lainsäädäntöprosessia.

Trilogineuvotteluissa parlamentti ja neuvosto yrittävät sopia alkuperäisten kantojensa perusteella yhteisestä kompromissitekstistä, josta myöhemmin äänestetään virallisen lainsäädäntömenettelyn mukaisesti. Komission roolina on toimia puolueettomana välittäjänä tai sovittelijana (engl. ”honest broker”). Komissio voi esittää kantansa neuvoston ja parlamentin ehdottamiin muutoksiin ja voi myös laatia vaikutusarviointeja ja analyyseja neuvottelujen tueksi.

Parlamentissa kannan muodostus etenee yleensä niin, että säädösehdotus ohjataan politiikka-alan perusteella tietylle vastuuvaliokunnalle, esimerkkinä pankkialan lainsäädäntö, joka kuuluu talous- ja rahavaliokunnan vastuulle. Vastuuvaliokunnissa nimetään vastuumeppi eli ”raportoija”, joka laatii mietintöluonnoksen ja yhdessä muiden poliittisten ryhmien valitsemien meppien eli ”varjoraportoijien” kanssa neuvottelee valiokunnan jäsenten tekemien muutosehdotusten pohjalta lopullisesta mietinnöstä. Valiokunta äänestää mietinnöstä, josta hyväksyttäessä tulee valiokunnan kanta. Parlamentin neuvottelumandaatti trilogineuvotteluihin muodostuu tästä tai täysistunto voi vielä tehdä muutoksia tai hyväksyä valiokunnan kannan sellaisenaan.

Jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa käydään vastaavanlainen prosessi neuvoston työryhmissä virkamiestasolla ja tarvittaessa Coreperissa suurlähettilästasolla. Komission edustajat osallistuvat neuvoston työryhmien kokouksiin ja seuraavat myös valiokuntakäsittelyä parlamentissa.

Trilogineuvottelut aloitetaan, kun molemmat toimielimet ovat hyväksyneet alustavan kantansa komission säädösehdotukseen. Usein neuvottelut järjestetään parlamentissa, ja parlamentin vastuuvaliokunnan puheenjohtaja puheenjohtaa neuvotteluja. Parlamentin raportoijan tehtävänä on tuoda esille parlamentin kanta, mutta varjoraportoijat ovat myös mukana trilogeissa ja saavat tarvittaessa puheenvuoron. Varjoraportoijien osallistuminen on tärkeää, koska tämä takaa sen, että raportoija puolustaa parlamentin kantaa kokonaisuudessaan eikä edistä vain oman poliittisen ryhmänsä tavoitteita. Neuvostoa edustaa puheenjohtajamaa.

Tällä viikolla osallistuin ensimmäistä kertaa trilogineuvotteluihin rahoitusmarkkinadirektiivin lainsäädäntöehdotusta koskien. Siitä lisää seuraavassa luvussa. Neuvottelut järjestettiin olosuhteista johtuen etänä. Joitain asioita voidaan hoitaa etänä, mutta etenkin jos neuvotellaan poliittisesti vaikeista asioista, ei yhteistyö oikein suju yhtä jouhevasti etänä. Joitakin keskeisiä neuvotteluja järjestetäänkin poikkeusjärjestelyin edelleen läsnäolokokouksina, myös hybridiformaatteina.

Joskus valmista tulee yhden kokouksen jälkeen, toisinaan taas tarvitaan useampi neuvottelu. Kun osapuolet pääsevät lopputuloksesta yhteisymmärrykseen, tulee kompromissitulos hyväksyä parlamentissa ja neuvostossa normaalin lainsäädäntömenettelyn mukaisesti.

Rahoitusmarkkinadirektiivi (Markets in financial instruments directive MiFID)

Eilen aloitimme EU:n puheenjohtajamaa Saksan kanssa neuvottelut trilogineuvotteluiden käynnistämisestä MiFID-pikakorjauksesta. Triologien tarkoituksena on löytää lopullinen sopimus säädöksestä prosessin kahden lainsäädäntöelimen, Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä. Puheenjohtajavaltio Saksa saavutti yhteisen kannan MiFID-tekstiin neuvostossa 25. lokakuuta. Parlamentti vahvisti kantansa viime viikolla täysistunnossa.

Näiden tekstien välillä ei ole suuria eroja, vaikka vielä onkin joitain poliittisia näkökulmia, jotka on sovitettava yhteen, esimerkiksi tuotteiden hallintoa koskevissa säännöissä. Vaikka parlamentin tekstissä säädetään vain hyvin tiukoista poikkeuksista näihin sijoittajansuojaa koskeviin sääntöihin, neuvostolla näyttää olevan hieman rennompi lähestymistapa. Tämä on keskeinen kysymys etenkin ryhmälleni. Tätä viestiä toistin myös eilisten neuvottelujen aikana.

Sovimme, että komissio, joka osallistuu neuvotteluihin ja jonka on toimittava ikään kuin välittäjänä asiassa, esittää ensi maanantaina joitain tekstiehdotuksia, joista keskustellaan seuraavassa triologissa 9. joulukuuta. Triologineuvottelujen lopputuloksesta äänestetään parlamentin täysistunnossa.

Digitaalinen rahoitus

Tiistaina FinTech-työryhmä kokoontui viidennen kerran ja otti vastaan ​​kutsumansa kokousvieraat New Yorkin yliopiston Sternin kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Nouriel Roubinin, Saksan valtiovarainministeriön valtiosihteeri Jorg Kukiesin ja Diemin (aiemmin Libra) toimitusjohtaja Stuart Leveyn. Keskustelussa keskityttiin digitaalisen rahoituksen etuihin ja uhkiin, erityisesti digitaaliseen euroon.

Tämä keskustelu oli hyvin ajankohtainen. Vain muutama kuukausi sitten Euroopan keskuspankki julkaisi raporttinsa tutkiakseen tarkemmin ajatusta digitaalisen euron perustamisesta. Tällainen digitaalinen euro olisi keskuspankin vastuu, joka tarjotaan digitaalisessa muodossa kansalaisten ja yritysten käyttöön vähittäismaksuihin. Se täydentäisi nykyistä käteis- ja keskuspankkitalletusten tarjoamista. Digitaalinen euro voisi tukea eurojärjestelmän tavoitteita tarjoamalla kansalaisille pääsyn turvalliseen rahamuotoon nopeasti muuttuvassa digitaalisessa maailmassa.

Uskon, että rahan liikkeeseenlaskun tulisi olla valtiollisen suvereenin monopolitehtävä, ja siksi olen tyytyväinen EKP:n suunnitelmiin digitaalisen euron käyttöönotosta. Olen tietoinen siitä, että vielä on paljon ratkaisemattomia asioita, jotka tarvitsevat selvitystä: miten digitaalisen euron käyttöönotto vaikuttaisi esimerkiksi yksityisiin pankkeihin, joissa kansalaisilla on säästötili, jos heillä olisikin se suoraan EKP:ssa digitaalisessa muodossa? Samalla vauhtia tarvitaan jo jonkin verran, sillä muut keskuspankit ovat jo paljon pidemmällä tällä tiellä esimerkiksi Kiinassa. Tältä osin olen tyytyväinen viimeisimpiin eilisen uutisiin, joiden mukaan kahden kokeilun tulokset osoittavat, että tekniikka toimii uusilla ja vanhoilla rahoitusalan maksujärjestelmillä.

Kokouksen aikana professori Roubine antoi vakuuttavan esityksen kryptovaluuttojen riskeistä. Hän varoitti myös Facebookin suunnitelmista Libra-valuutan (nyt uudelleennimetty Diem) kanssa. Hän totesi, että Facebookin Libra oli yritys luoda suuri systeemisesti merkittävä pankki ilman pankkien toimilupaa ja sääntelyä. Se oli yritys monopolisoida taloustietoja yritykseltä, joka jo tekee niin jo valtavan tietomäärän kanssa ja on osoittanut vastuutonta käyttäytymistä yksityisyyden suhteen.

Esitin myös useita kysymyksiä Diemin toimitusjohtajalle heidän suunnitelmistaan. Facebook käynnisti ajatuksen oman valuutan, Libran, luomisesta viime vuonna. Ilmaisin huoleni Facebookin soveltamasta tietosuojapolitiikasta. Valitettavasti toimitusjohtaja ei pystynyt rauhoittamaan minua. Ymmärsin lisäksi, että yksi Diemin päätavoitteista on valloittaa osa rajat ylittävien maksujen markkinoista, joita sen mielestä voidaan tarjota paljon paremmin luokiteltuina kuin tänään. Voi kysyä, mikä tällaisen aloitteen todellinen lisäarvo, jos on olemassa toimiva digitaalinen keskuspankin valuutta. Lisäksi toimitusjohtajan vastaus oli hieman epämääräinen kysyttäessä, milloin Diem aloitti toimintansa ja miksi se perustettiin Sveitsiin. Olen siis edelleen melko skeptinen etenkin sijoittajansuojan ja rahoitusvakauden näkökulmasta tämän Facebookin aloitteen hyödyistä.

Ryhmäni MICA-lainsäädännön, eli kryptovaluuttoja koskevan sääntelyn uudistuksen neuvottelijana aion ylläpitää kriittistä lähestymistapaa ja keskittyä erityisesti sijoittajansuojan varmistamiseen. Olen samaa mieltä EPP-ryhmän esittelijän kanssa siitä, että Sveitsin rahoitusmarkkinoiden valvontaviranomaisen olisi parempi olla myöntämättä lisenssiä Diemille ennen, kuin vastaava EU-asetus on voimassa. Diemiä on lykättävä, kunnes EU:lla on kryptovaluuttoja koskeva lainsäädäntö.

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen valiokunnan kuultavana

Keskiviikkona talous- ja raha-asioiden valiokunnassa oli kuultavana Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisten edustaja Steven Maijoor. Aiheena oli kesällä paljastunut, pysäyttävä Wirecard-skandaali. Maksupalveluyritys Wirecardin kerrottiin kadottaneen 1,9 miljardia euroa. Majoor esitteli valiokunnalle viranomaisen löydökset skandaalin ympärillä.

Euroopan komissio pyysi arvopaperimarkkinaviranomaisen raporttia asiasta. Raportissa korostettiin erityisesti puutteita ja puutteita Bafinissa, eli saksalaisessa rahoitusvalvonnassa sekä tarkastusvalvonnassa. Vaikuttaa jopa siltä, ​​että ihmiset, joiden piti valvoa Wirecardia Bafinissa, käyvivät kauppaa yhtiön osakkeilla.

Keskustelussa keskityin erityisesti tilintarkastusyhtiöiden ongelmalliseen asemaan. Ne näyttävät olevan osallisina useimmissa vakavissa skandaaleissa. Majoor kyseenalaisti rohkeassa kannanotossaan sen, pitäisikö suurten kirjanpitoyritysten lainkaan tarjota yrityksille sekä tilintarkastus- että konsultointipalveluja. Uskon, että tämä on tärkeä huomio, joka vastaa alan rakenteellisia uudistuksia koskeviin moniin pyyntöihin. Rakentamalla aidot palomuurit, voitaisiin paremmin puuttua mahdollisiin eturistiriitoihin ja varmistaa, että tilintarkastajat säilyttävät tarvittavan eturistiriidattomuuden asiakkaita kohtaan. Tilintarkastajien työ on todella keskeistä rahanpesun estämiseksi, ja tämä työ olisi tehtävä täysin itsenäisesti. Julkisten, sijoittajien ja valvojien on voitava luottaa tilintarkastukseen.


Oikeudenmukainen verotus vaatii puuttumista myös EU:n omiin veroparatiiseihin

Keskustelimme parlamentin verovaliokunnassa siitä, luovatko vahingolliset verokäytännöt kilpailullisia vääristymiä EU:n sisämarkkinoille. Toissa viikolla julkaistu Tax Justice Networkin raportti paljasti, että menetämme globaalisti jopa 427 miljardia euroa veroparatiiseihin vuosittain. Määrä vastaa sairaanhoitajan vuosipalkkaa joka sekunti.

Vahingollisiin verokäytänteisiin puuttuminen edellyttää esimerkiksi sitä, että EU listaa veroparatiisit ja suhtautuu niihin asianmukaisesti. Listaus on tärkeä työkalu, mutta se on uskottava ainoastaan silloin, kun mukaan listataan myös EU:n jäsenvaltioita.

Minä ja verovaliokunnan puheenjohtaja, ystäväni Paul Tang olemme yhtä mieltä siitä, että EU:n jäsenmaista kyseenalaisen nimityksen veroparatiiseiksi ansaitsevat Unkari, Kypros, Malta, Luxemburg, Irlanti ja Hollanti. Komissio on toistuvasti puuttunut näiden maiden verokäytäntöihin ja epäreiluun kilpailuun. Maita on kutsuttava veroparatiiseiksi niin kauan, kunnes vaadittavat uudistukset tehdään ja asiat saadaan kuntoon.

Veroparatiisien listan lisäksi reilumpi veropolitiikka on keino veronkierron kitkemiseen. Entinen Italian pääministeri ja komissaari Mario Monti sanoi kuulemisessa hyvin: Emme voi unionina onnistua epätasa-arvon vähentämisessä, jos emme samalla puutu epäreiluun verokilpailuun ja edistä sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuutta. Kasvava eriarvoisuus haastaa siis uudistamaan veropolitiikkaa oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Monien arvioiden mukaan koronakriisi lisää kaikkien EU-maiden mielenkiintoa verotulojensa varmistamiseen. Nyt voi hyvinkin olla mahdollista päästä eteenpäin tasapuolisen ja reilun veropolitiikan edistämisessä koko EU:n alueella. Lähivuodet tulevatkin olemaan verotuksessa mielenkiintoisia.

Askelmerkit lämpeneviin transatlanttisiin suhteisiin

Euroopan parlamentissa mietitään seuraavia askeleita Euroopan ja Yhdysvaltojen eli transatlanttisten suhteiden parantamiseksi. Yksi askel otettiin viime istuntoviikolla, kun äänestimme ensimmäisten tullien alentamisesta ja poistamisesta. Askel oli pieni, mutta symbolisesti tärkeä. Tullimaksuja vähennettiin ja poistettiin muun muassa hummereista, lasiesineistä ja sytkäreistä.

Vaikka Trump on käytöksellään ja toiminnallaan saanut vahinkoa aikaan monessa suhteessa, on hänen toiminnastaan myös löydettävissä yksi positiivinen puoli. EU:n täytyi ottaa itseään niskasta kiinni ja huolehtia paremmin omista asioistaan, kun Yhdysvalloilta saatu tuki katosi Trumpin aikakaudella. Nykyään EU on yhtenäisempi ja itsenäisempi kuin ennen. Toivon, että Yhdysvalloista ja EU:sta tulisi jatkossa aidosti tasavertaiset kumppanit.

Osallistuin tällä viikolla tapahtumaan, jossa käsittelimme EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden tulevaisuutta. Asiantuntijat arvioivat, että välit tulevat paranemaan heti Bidenin virkaanastumisen myötä, mutta odotuksissa tulee olla realistinen ja kärsivällinen. Paluuta Obaman hallinnon aikaisiin suhteisiin ei enää ole ja Yhdysvalloissa onkin tällä hetkellä paljon sisäisiä ongelmia, joihin Bidenin täytyy käyttää resurssejaan. Bidenin hallinto kuitenkin muuttaa Yhdysvaltojen kurssia monessa asiassa EU:lle mieluisaan suuntaan. Ilmastonmuutoksen torjunta, sekä demokratian ja multilateralismin vahvistaminen ovat asioita, jotka ovat myös tärkeitä minulle.

Toisaalta EU:n ja Yhdysvaltojen välillä on myös keskustelunarkoja aiheita, joista tullaan vääntämään, kun yhteistyö syvenee. Asiantuntijat ovat nostaneet esille teemoja, kuten yksityisyyden suoja ja kiista Airbus- ja Boeing-lentokonevalmistajien välillä. Yksityisuuden suojassa on kyse, miten yhtiöt voivat siirtää EU-kansalaisten dataa Yhdysvaltoihin kaupallisia tarkoituksia varten. EU:n täytyy pitää kantansa kansalaistensa yksityisyyden turvaamisesta. Lentokonevalmistajien kiista tuista on jatkunut jo pitkään. Maailman kauppajärjestö WTO on todennut molempien syyllistyneen kilpailua vääristäviin toimiin. Peiliin voi siis katsoa molemmin puolin Atlanttia.

Asiantuntijoiden mukaan paras tapa suhteiden parantamisen aloittamiseksi olisi niin sanottu käynnistyspotku. Olisi tärkeää saada alkuun muutama helposti ja nopeasti sovittava asia, ennen kuin siirryttään vaikeampiin aiheisiin ja pidempiin neuvotteluihin. Parempien suhteiden hyväksi olisi pikainen luopuminen teräs- ja alumiinitulleista. Yhdysvallat ja EU voisivat myös syventää yhteistyötään korruption ja rahanpesun kitkemisessä. Olen tuonut Euroopan parlamentissa useasti esille rahanpesun laajuuden ja lainsäädäntömme puutteet rahanpesuun liittyen. On tärkeää, että EU:n ja Yhdysvaltojen yhteistyö korruption ja rahanpesun kitkemiseksi syvenee. Näissä merkeissä Euroopassa odotetaan Bidenin vierailua Eurooppaan ensi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

EU-Kiina -suhteista

Käsittelimme tämän viikon seminaareissa EU:n ja Kiinan suhteita. Mietimme, olisiko Kiinalla ja EU:lla mahdollisuuksia syvempään yhteistyöhön esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Painotimme dialogin tärkeyttä toimijoiden välillä.

EU:n hiilineutraaliustavoite on asetettu vuoteen 2050. Kiinan vastaava tavoite on 2060. Jotta molempiin tavoitteisiin päästään, on EU:n ja Kiinan tehtävä rutkasti töitä sen eteen. EU ja Kiina ovat kasvihuonepäästävien alueiden kärkisijoilla. Toisaalta molemmat ovat myös vihreän teknologian pioneereja ja kärkitoimijoita. Asiantuntijat näkevätkin, että tässä voisi olla saumaa yhteistyöhön, josta olisi hyötyä ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa. Asiantuntemusta voitaisiin jakaa ja mahdollisesti aloittaa yhteisiä projekteja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Kiina tuntuu kuitenkin pelaavan kansainvälisellä kentällä välillä enemmån omilla kuin yhteisillä säännöillä. Kiinan tuomittavat toimet esimerkiksi uiguureja ja Hong Kongia kohtaan tiedetään ja tunnistetaan. Yhdysvallat on monessa suhteessa vetänyt liinat kiinni ja se on päätynyt kauppasotaan Kiinan kanssa. Vaikka Kiinan toimet ovat tuomittavia, kannatan keskusteluväylien pitämistä auki Kiinan suuntaan. Dialogi tuntuu olevan monesti se parempi vaihtoehto. Jos äänensävy Kiinaa kohtaan on asiallinen ja kunnioitettava, on asiantuntijoidenkin mukaan mahdollisuus parempaan yhteistyöhön. Sen lisäksi olisi tärkeää, että monenkeskinen, globaali kanssakäyminen olisi ennustettavampaa. Uskon, että Kiinasta tulisi ennalta-arvattavampi, jos EU pitää keskusteluyhteyden auki Kiinaan ja hyväksyy sen suurena globaalina toimijana. Toisen suuren globaalin toimijan, Yhdysvaltojen, ennustettavuus paranee sekin ensi vuoden tammikuussa, kun Biden astuu virkaansa.

Venäjä EU:n naapurissa

Venäjän ja EU:n suhteita on tällä viikolla pohdittu useammassakin tilaisuudessa. Näistä muutamia havaintoja.

Putinin aikakausi Venäjän johdossa on kestänyt jo kaksikymmentä vuotta. 2010-luvun vaihteessa hän toimi yhden kauden pääministerinä, mutta uskotaan, että hän silloinkin teki lopulliset päätökset presidentti Medvedevin puolesta. Kesällä tulleen perustuslakimuutoksen myötä presidentti Putinin on mahdollista olla vallassa vuoteen 2036 asti. Se, toteutuuko tämä vaihtoehto, on kuitenkin enemmän kuin epävarmaa.

Neuvostoliiton hajottua 90-luvulla oli toiveissa, että Venäjä lähentyisi kohti länttä. Tämä ei valitettavasti ole toteutunut. Putin on todennut, että Neuvostoliiton hajoaminen oli suuri geopoliittinen virhe. Tällä viikolla parlamentin Venäjä-seminaarissa asiantuntijat olivat huolissaan siitä, miten valta on hiljalleen siirtynyt Putinille ja lähipiirilleen. Samalla oppositio on hiljennetty. Jaettu huoli on, mitä vallan keskittämisestä ja opposition tehokkaasta hiljentämisestä voi seurata. Eurooppalaiset asiantuntijat arvioivat, että Venäjää saattaa kohdata muutamien vuosien päästä samanlaisia vaikeuksia, joita nyt olemme nähneet Valko-Venäjällä. Tämä tilanne toisi epävarmuutta myös EU:lle ja monenlaista tuskaa myös Suomelle.

Toinen huolenaihe on Venäjän taloudellinen tulevaisuus. Öljy ja kaasu ovat Venäjän tärkeimmät vientituotteet ja ne tuovat suuren potin maan bruttokansantuotteeseen. Ilmastonmuutoksen torjumisen myötä öljyn, kuten kaasunkin kysyntä tulevat laskemaan. Esimerkiksi EU:n tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä vahvistaa siirtymää fossiilisista energiamuodoista uusiutuviin energiamuotoihin. Vähemmän saastuttavaa kaasua Eurooppa tulee kuitenkin löhivuosikymmeninä tarvitsemaan, joten melkein valmis Nordstream II -kaasuputki Venäjältä Eurooppaan kannattaa saattaa maaliin, Kaasun ja öljyn kysynnän äkkinäinen loppuminen tekisi suuren loven Venäjän talouteen ja lisäisi taloudellista epävarmuutta. Tämä vaikuttaisi myös Suomeen. Onhan Venäjä Suomelle erittäin tärkeä kauppakumppani. Venäjän olisikin syytä miettiä tarkemmin vihreitä energiamuotoja, jotta tulevaisuudessa taloudellinen epävarmuus voitaisiin välttää.


Ensi viikko

Valiokuntatyö jatkuu ensi viikolla ja valmistaudumme loppukiriin tänä vuonna valmiiksi saatavien päätösten kanssa. Näillä näkymin parlamentissa on viimeinen täysistuntoviikko vielä joulun välipäivinä, jotta Brexit-sopalle saadaan sinetti.

Erityinen mielenkiinto kohdistuu ensi viikon torstain ja perjantain Eurooppa-neuvostoon, jossa pitäisi löytää sopu oikeusvaltioperiaatteen sitomiseksi EU:n varojen käyttöön. Puola ja Unkari ovat jarruttaneet sopua ja yrittäneet vesittää koko asiaa, sillä budjetin hyväksymiseksi tarvitaan jäsenmaiden yksimielisyys. EU:n puheenjohtajamaan liittokansleri Angela Merkel väläytteli jo periksi antamista, mutta samaan aikaan komission puheenjohtaja Ursula von den Leyen kommentoi, että nämä kaksi maata voitaisiin jättää myös sopimuksen ulkopuolelle. Nyt Puolasta on kuultu puheenvuoroja, että se voisi jättää veto-oikeutensa käyttämättä. Nyt kuvio vaikuttaa olevan kiinni ennen kaikkea Unkarista. Ja tässä vetouhkauksessa voi olla kyseessä myös iso bluffi, sillä Unkari on yksi unionin suurimmista nettosaajista, eikä sillä ole varaa olla osallistumatta EU-varojen saantiin. Katsotaan, mitä viikko tuo tullessaan.

Maanantaina kannattaa aukaista AlfaTV, sillä luvassa on Senioriseisake-ohjelma, jossa keskustelen siitä, huomioiko EU senioreiden oikeudet.

Itsenäisyyspäivän Facebook-live

Sunnuntaina voi virittäytyä kanavalle Facebookin puolella, sillä 6.12. pidän live-lähetyksen klo 11 Facebook-sivullani. Aiheena itsenäisyys ja sen merkitys.

Pidetään fyysistä etäisyyttä, mutta henkistä läheisyyttä.

Eero

Vieritä ylös