Viikon kuulumiset saat sähköpostiin tilaamalla Eeron uutiskirjeen.
Historiallinen viikko on takanapäin. Keskiviikkona parlamentti hyväksyi Brexit-sopimuksen äänin 621 puolesta ja 49 vastaan. Äänestin itse puolesta, koska brittien päätöstä kansanäänestyksessä ja sen jälkeen parlamenttivaaleissa tulee kunnioittaa.
Ilmassa oli paljon tunteita ja haikeutta. Brittiparlamentaarikot ovat olleet arvostettuja ja aikaansaavia. Omia ystäviänikin jättää nyt EU-parlamentin ja ensi viikosta alkaen kohtaamme uusin roolein.
Britannian erolle on nyt sovittu pelisäännöt. Tuleva suhde EU:hun on kuitenkin auki ja yksityiskohtaisen sopimuksen tekemiseen on varattu tämä vuosi. Kiire tulee, sillä yksin kauppasopimuksen aikaansaaminen on jättiläismäinen työ.
Neuvotteluista tulee varmasti vaikeat. EU ei voi hyväksyä, että yhteismarkkinoille tulisi vapaamatkustajia, jotka eivät olisi sitoutuneet samoihin pelisääntöihin esimerkiksi työntekijöiden oikeuksissa ja ympäristönsuojelussa.
Oma vaaransa on siinäkin, lähteekö Iso-Britannia hakemaan itselleen hyötyä mahdollisena alhaisen yritysverotuksen maana. Tiedossa on, että jo nyt moni yritys on päättänyt jättää Brittien saaret ja siirtää toimintojaan mantereelle. Konservatiivihallitukselle voi siis hyvinkin tulla houkutus yrittää kompensoida heikentynyttä kilpailuasetelmaa juuri verotuksella.
Tärkeätä on, että EU:n puolella ei ole mitään koston henkeä. Tulevat neuvottelut tullaan käymään asiallisesti ja asioihin keskittyen. Uskonkin, että esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella yhteistyö tulee jatkumaan tiiviinä. Samoin tiedustelussa molemmilla on vain voitettavaa yhteisen tiedon jakamisessa.
Iso-Britannian EU-erosta voi kuitenkin olla ankaria seuraamuksia maan yhtenäisyydelle. Useampi skottiystäväni sanoi, että heillä ei ole mitään haluaja jättää unionia, joten Skotlannin itsenäisyyden kannatus tulee kasvamaan.
Samaan aikaan Pohjois-Irlannissa viritellään uudelleen saaren yhdistämishankkeita. EU-eron kannattajat ovat vähemmistönä myös Pohjois-Irlannissa, joten tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, millaisia kantoja saaren yhdistymiseen lähivuosina otetaan.
Investointipankkiraportti valmistumassa
Kuluneella viikolla budjettivaliokunnassa jatkui Euroopan investointipankin arviointityö. Mepit pöytäsivät raporttiluonnokseen yhteensä 222 muutosehdotusta, joista minun käsialaani oli 68. Muutosehdotusten pohjalta aloitamme pian neuvottelut lopullisesta tekstistä. Neuvotteluita kutsutaan ns. varjokokouksiksi, ja ensimmäinen niistä järjestetään Strasbourgissa reilun viikon kuluttua. Odotan mielenkiinnolla tätä seuraavaa vaihetta.
Euroopan investointipankki käyttää luototukseen noin 70 miljardia euroa. Olen pitänyt esillä erityisesti tärkeää näkökulmaa, että investointien tulee tuottaa lisäarvoa veronmaksajille. On oltava myös selkeä käsitys siitä, miten rahaa käytetään ja miten se edistää Euroopan unionin asettamia tavoitteita. Vastuullisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat myös tärkeitä teemoja.
Komission työohjelma
Komissio esitteli tällä viikolla oman työohjelmansa. Sen keskeisiin ajatuksiin kuuluu vihreän kehityksen ohjelman edistäminen. Isojen toimenpiteiden paketti tähtää siihen, että Eurooppa olisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tätä Green dealia on käsitelty jo useaan otteeseen parlamentissa. Lähiaikoina nähdään vielä yksityiskohtaisempia ja konkreettisempia esityksiä, miten EU:ssa tämä kunnianhimoinen tavoite saavutetaan.
Työohjelmassa panostetaan myös kilpailukyvyn parantamiseen erityisesti digitalisaation, pk-yritysten ja kiertotalouden tukemisen kautta. Talouden tukemisen lisäksi työohjelmassa iso kokonaisuus on vahva sosiaalinen Eurooppa. Ympäristö- ja teknologisten haasteiden keskellä EU on sitoutunut pitämään huolta oikeudenmukaisuudesta. Tuki muutoksen keskellä oleville kansalaisille, minipalkkalainsäädäntö sekä lapsi- ja nuorisotakuu ovat esimerkkejä isoista lupauksista. Siitä voi olla varma, että parlamentti tulee vaatimaan komissiolta näihin esityksiä, jotka aidosti parantavat ihmisten elämää.
Pettynyt olen siihen, ettei komission työohjelmassa ollut sanaakaan arktisen yhteistyön edistämisestä. Tämähän on meille suomalaisille merkittävä asia ja aiheen ottamista työlistalle tukee viime vuonna puheenjohtaja Junckerin toimeksiannosta tehty suurlähettiläs Jari Vilénin hyvä raportti EU:n uudesta arktisesta strategiasta (https://ec.europa.eu/epsc/publications/strategic-notes/walking-thin-ice_en). Katsotaan kevään aikana, mitä asialle voidaan tehdä. Olen joka tapauksessa mukana epävirallisessa arktisen yhteistyön parlamentaarisessa ryhmässä.
Memorial Brysselissä
Tapasin viikon aikana myös kansalaisjärjestöjä. Erityisen mielenkiintoinen oli venäläisen Memorial-järjestön tapaaminen. Kyseessä on pieni mutta tärkeä järjestö, joka on tehnyt erityisen merkittävää työtä venäläisen historiankirjoituksessa totuudenpuhujana ja Stalinin vainoissa surmattujen elämäntyön arvostajana.
Nyt järjestön toimintamahdollisuuksia on monin tavoin rajattu. Memorialista on menossa yli 20 erilaista viranomaisselvitystä, jotka näyttävät tietoiselta toiminnan vaikeuttamiselta.
Rehellinen historiakirjoitus on kaikkien kansakuntien tulevalle menestykselle tärkeä asia. Siksikin on syytä toivoa Memorial-järjestölle työrauhaa ja menestystä.
Ensi viikolla
Ensi viikolla Brysselissä on ryhmäkokouksia, joiden aikana valmistaudutaan tulevaan Strasbourgin täysistuntoon. Ohjelmassani on myös Suomen valtiopäivien avajaiset, joihin kutsutaan mukaan puhemiehenä toimineet.
Perjantaina olen Ivalossa, jossa tapaan kunnan johtoa sekä järjestän yleisötilaisuuden. Jos olet pohjoisen suunnalla, toivottavasti pääset tapaamaan.
